Kaunis, S, romance

[Natural]

Otsikko: Kaunis
Kirjoittaja: Natural
Genre: Romance vissii
Paritus: Lauren/Erica
Vastuunvapaus: Minä omistan kaiken
Beta: Minä itse, joten huomautelkaa virheistä
Ikäraja: S
A/N: Joo, moi. Minulta pitkästä aikaa jotain. Ja tosiaan, pohjautuu Ikuisesti ystäviä –originaaliini, mutta voi tämän lukea, vaikke olisi tuota lukenutkaan. Kirjoittelin tähän alkua äidinkielen tunnilla koska oli tylsää Ja koska tykkään tästä parituksesta^^ Ja tätä kirjoittaessani kuuntelin tätä kappaletta tässä taustalla. Ja siitä voi ehkä saada taustalle jonkunlaista tunnelmaa, itse ainakin sain. Ja tuota noin... Kommentti on aina kiva Ja tosiaan, omistan tämän kahdelle aivan ihanalle ihmiselle: sennamiilalle ja eräälle ihanalle ystävälleni kiitokseksi kaikesta. Varsinkin siitä, että saan tuntea heidät. Mutta nyt päästän teidät lukemaan!

Kaunis

Istuin hiekkarantaan, suuntasin katseeni taivaalle. Hetken katseltuani taivaalle näin tähdenlennon. Yksi toive. Hetken mietin, mitä toivoisin, mutta pian sen keksinkin.

Hymy nousi huulilleni. Viileä tuulahdus puhalsi kasvoilleni, upotin sormeni hiekkaan. Kaunista. Kuunsilta kulki meren ylitse, tähdet loistivat ja kuunvalo sai hiekan näyttämään hopeiselta. Pian suljin silmäni ja laskeuduin selälleni.

Hetken kuluttua avasin silmäni ja kirkas valo häikäisi silmiäni. Unta, kaunista unta. Käännähdin kylelleni ja suuntasin katseeni vastapäätäni nukkuvaan hahmoon, toiveeni oli toteutunut: pääsin viereesi. Olit värjännyt vaaleat hiuksesi ruskeiksi. Hiuksesi olivat hieman sekaisin. Sinulla on kauniisti ruskettuneet kasvot ja tummat ripset. Kasvoillasi oli levollinen ilme.

Mitenkä kukaan voi olla noin kaunis?

Olit minun, enkä koskaan tahtoisi hyljätä sinua, olet kaikkeni. En tahdo päästä sinusta irti, en tahdo jättää sinua yksin, olet minulle liian tärkeä.

Nostin käteni lanteillesi, olit lämmin. Siirsin käteni silittämään silkin pehmeitä hiuksiasi ja huomasin, että pieni hymy nousi ohuille huulillesi. Se sai minutkin hymyilemään. Hetken kuluttua nousin sängyltä ja jäin katsomaan kaunista kehoasi, olet kuin prinsessa. Valkoinen peitto oli vain puoliksi päälläsi, peittelin sinut kunnolla. Laskeuduin istumaan sängylle ja nojauduin puoleesi, painoin pienen suudelman poskellesi. Olit nukkuessasikin kaunis kuin enkeli.

Sinä olet minun unieni prinsessa, sinä olet minun enkelini, Erica.

[sennamiila]

Okei, minä täällä, hei. Et varmaankaan yllättynyt kauhiasti. Ja tosiaan, kiitoksia omistuksesta. Se on kaikkein parasta sanoa nyt heti aluksi, koska muuten takuulla unohdan sen, vaikken oikeasti edes tiedä, mitä tähän aion sanoa. Ehkä saan jotakin edes hieman järkevän kuuloista aikaiseksi.

Jo otsikon nähdessäni aloin miettiä kamalasti kaikkea. Miten noin yksinkerainen otsikko voi olla niin kaunis? Ihan tosissaan, tajusin vasta nyt, että oikeasti, jo pelkkä otsikko herättää niin paljon ajatuksia ja tunteita ja kaikkea siitä, mikä oikeasti on kaunista ja... Äh, en edes tiedä, mitä yritän sanoa, koska en saa vain puettua ajatuksiani sanoiksi. Mutta siis otsikko tosissaan oli jo sellainen ajatuksia herättävä.

Muutenkin tämä pieni teksti oli todella suloinen ja kaikkea. Semmoinen kiva, lyhyt tunnelmointipätkä. Kuvailu oli jotakin niin ihanaa ja olen nyt ihan fiiliksissä täällä, enkä oikeasti osaa sanoa tähän mitään fiksua (niin kuin muka joskus osaisin..). Jossakin kohtaa tuolla oli sellaista aikamuodoissa pomppimista, että ensin oli imperfektiä ja sitten jossakin lauseessa yhtäkkiä preesens. Se oli hieman hämäävää.

Käännähdin kylelleni

Ja sitten tämä. Kyljelleni, olettaisin?

Mutta siis kaiken kaikkiaan oikein kaunista ja ihana illan yön piristys. Sain minäkin jotain edes hieman järkevämpää tekemistä.

minun enkelini

♥

Kiitos
senna

[Natural]

senna: Joo, en oikeastaan yllättynyt, mutta kivaa silti, että kävit kommentoimassa. Ja totta kai se sinulle piti omistella

Itse mietin pitkään tuota otsikkoa, että onko se liian yksinkertainen ja semmosta. Mutta en sitten keksinyt muuta ja todella mukavaa kuulla, että jo otsikkokin on jo herättänyt ajatuksia. Ja hei, kauneus on katsojan silmissä, eikö ?

Ja kiva, jos olet tästä itse tekstistä tykkännyt. Oli jotenkin kamalan outoa kirjoittaa jotain tälläistä nyt kamalan angstputken jälkeen. Ja yleensäkkin. Ihmettelin suuresti, että sain edes aikaiseksi kirjoitettua mitään. Ja hei, kyllä sinä osaat sanoa vaikka mitä fiksua. Olen saanut jo tästäkin kommentista todella paljon irti!

Ja juu, en epäile tuota aikamuotojuttua. Väsyneenä on hyvä kirjoittaa... Ja oho, onpa yksinkertainen virhe (ja minä kun oikein viisasta täällä leikin ja laitoin oikein lasit päähän, että jos sitä näkisi jotain, mutta ei näistä laseista tainnut olla mitään hyötyä...). Korjaan sen samantien.

Ja kiva jos tykkäsit!

Kiitos kommentistasi

[Odo]

Heeeei o/ mun on pitänyt kommentoida tätä pitkään, mutta en oo muistanut tai jaksanut, sori. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiks jeh? Tästä oon tainnut ihan irl-sanoakin sulle, että tää on nätti tunnelmointipätkä. En ole lukenut tuota Ikuisesti ystäviä -originaalia, mutta tähän pääsi silti hyvin mukaan. Hahmojen välejä kuvattiin niin läheisiksi, että lukijalle ei jäänyt mitään epäselvää. Tämän saattoi ajatella ihan vaan ystävien välisenä tai femmeilynä, ja molemmilla tavoilla tää toimis. Itse (tottakai) ajattelin tämän femmenä, koska femme on parasta.

Huomasin tuolla, että sennamiila oli maininnut imperfektista ja preesensistä, joita mä en edes tajunnut ennen kuin luin sen sennamiilan kommentista, haha. Eli ei se nyt kovin suuri kompastuskivi ole ollut, vaikka kannattaahan sitä aina petrata, ettei tule niiden kanssa sekoiltua. Itse sekoilen ihan liikaa, varsinkin lyhyissä tunnelmointi pätkissä. Muutenpa virheitä en huomannut, mutta pari juttu pisti silmään:

Olit värjännyt vaaleat hiuksesi ruskeiksi. Hiuksesi olivat hieman sekaisin.

Tässä on kaksi aika lyhyttä lausetta, jotka olisi voinut ehkä jotenkin ovelasti yhdistää, mutta ei se varsinainen virhe ole. Soljuvassa tekstissä ne vaan vähän töksähtää tuolla keskellä ainakin mun silmääni, mutta tää on ihan maku kysymys.

Olit minun, enkä koskaan tahtoisi hyljätä sinua, olet kaikkeni.

Okei tässä on ainakin imperfekti-preesen kohta, olit ja olet. Huomasin vasta nyt, kun rupesin quoteilemaan tuota hyljätä -sanaa. Se ei taida varsinaisesti olla ehkä sana, tai en oo ihan varma. Mulle se on ihan normaali, kuten sullekin, mutta kieliopillisesti se taitaa mennä ihan vaan hylätä. Ylimääräinen j taitaa olla savolaisjuttu tai muuta sellaista. (Googlasin hyljätä on vanhahtava rinnakkaismuoto.)

Käännähdin kylelleni

Niin ja oot unohtanut korjata sennamiilan pongaaman virheen!

Minä-kertojalla oli kivaa lukea, kun sitä harvemmin tulee luettua. Se toi tähän eri tavalla syvyyttä, kun puhuttiin Laurenin tunteista Ericaa kohtaan. Unenomainen fiilis ei paljoa paljastanut, mitä taustalla oikeastaan on vaan jätti tietynlaisen aukon, joka ei kuitenkaan ollut liikaa. Kuten jo aiemmin sanoin tää on oikein söpö tunnelmointipätkä, joten nyt lopetan höpinän ja kiitän tästä. (Oikeasti menin ajatusteni kanssa solmuun, enkä muista, mitä olin vielä sanomassa.) <3