Salaisuus || Harry/Neville S

[Aapo]

kirjoittaja: annicamaria
ikäraja: S
oikolukija: Pansy Paradise
genre: fluff/romance/angst
haasteet: Kerää kaikki hahmot-haaste (Neville Longbottom)
summary: En tiedä voiko sitä kutsua rakkaudeksi mutta tapa, jolla Harry suukottaa solisluitani kielii jostain sen suuntaisesta.

A/N: Neville siis kertojana. Omistettu erittäin myöhäisenä joululahjana ihanalle ihanalle Vaniljelle! Ole hyvä kulta

En omista hahmoja tai paikkoja, enkä saa sen puoleen hopeakaljuunoita, kuin kultasirppejäkään kirjoituksistani. Elkää lähettäkö räyhääjiä.


SALAISUUS

Minä en tiedä mitä se on, enkä minä tiedä pitäisikö sen olla, mutta siinä minä huomaan istuvani, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin.

Harry syö aina aamupalan istuen minun vieressäni, joskus lounaankin. Hänen polvensa hipaisee aika ajoin omaani, tarpeeksi vihjaillakseen mutta liian vähän tunnustaakseen. Jälleen kuuma aalto kiirii varpaistani korviin asti, mutta en luo katsettakaan vihreäsilmäiseen, vaikka hänen kosketuksensa saakin huuleni vääntymään tahtomattani arkaan hymyyn.

Jokainen yö Harry kipuaa peiton alle viereeni, kun muut ovat jo nukahtaneet. Hiljaa hän kutittaa kylkiäni ja hipaisee nenänpäätäni. Minä en tiedä mitä tehdä, joten pidän vain lujaa kiinni. Sellainen minä olen hänelle, lohtu yksinäisissä öissä. Olen hänen marionettinukkensa ja tiedän tekeväni mitä vain, mitä hän ikinä minulta keksii pyytää. En tiedä voiko sitä kutsua rakkaudeksi mutta tapa, jolla Harry suukottaa solisluitani kielii jostain sen suuntaisesta.

Aamulla herätessäni käteni kurottaa Harryn tummia hiuksia, mutta paikka vieressäni on tyhjä. Luulisin yöllisiä tapahtumia uneksi, jos hän ei loisi minuun anteeksipyytävää katsetta jokaisen kerran, kun kohtaan hänet koulun käytävillä. Harryn silmistä paistaa käsky pysyä poissa ja salassa, joten jatkan matkaani yksin.

Se minä olen Harrylle, vain salaisuus. Päivisin olen se ystävä, jonka kotitehtävistä voi kopioida yrttitiedon esseen, öisin olen se ystävä, joka auttaa pysymään koossa paineen alla, jaksamaan vielä muutaman askeleen eteenpäin.

Toisinaan hiippailemme ulos järven rantaan ja heittäydymme makaamaan alasti rantahietikkoon. Minä seuraan Harryn pehmeitä kasvonpiirteitä sormellani ja hän vain hymyilee. Nenä, otsan kaari, hymykuopat. Sormeni pysähtyy lopulta punaisille huulille, jotka peitän omillani. Maistan niiden makeuden, enkä halua koskaan lopettaa.

Aamulla Harry ei kuitenkaan enää istu viereeni, vaan harhaileva katseeni löytää hänet aasialaisen tytön kainalosta. Omat silmäni kohtaavat vihreät, jotka viestittävät tällä kertaa jotain muutakin, kuin anteeksipyynnön.

Ja sinä hetkenä tiedän, ettei hän enää ikinä tule takaisin.

[Tobaki]

Hei ihan superihana paritus, Neville on niin suloinen raukka ja Harry oli sille tuollainen dominoiva ja itsekäs, höh. Mielestäni tämä tekstinpätkä toimi hyvin, sellanen katkeransuloinen fiilis tuli automaattisesti ja pystyi hyvin eläytymään Nevillen tunteisiin. Tykkäsin siitä että Harrya paritetaan muillekin kuin niille kaikkein selvimmille tapauksille, ja tämä pari itseasiassa toimi. Tai ainakin sait ne toimimaan 

Tykkäsin siitä miten sait tavallaan pyydystettyä niinkin suuret tunteet, kuin rakkauden ja hylätyksi tulemisen, näin lyhyeen juttuun. Tykkäsin myös siitä että noiden yöllisten tapausten syy tuntui niin luontevalta, ihan hyvin voisi kuvitella Harryn kaipaavan jotain lohtua kaiken sen "OLET POIKA JOKA ELÄÄ" - myllytyksen keskelle 

Kiitos, suloinen oli!

[Phanny]

Voihan asdlfsedlkjsgpr mikä paritus! Pakkohan tämä oli lukaista Ja pidin tästä. Paljon.

Neville oli mun mielestä tässä todella ihana. Hahmo jää helposti ficeissä humoristiseksi kömpelykseksi, mutta tässä sellaista ei ollut ollenkaan. Pääsit pojan pään sisälle ihanasti. Harry oli tavallaan kauhea, mutta samalla realistinen hahmo tässä. Koko asetelma hallitsevasta Harrysta, joka käyttää toista itsekkäästi pysyäkseen kasassa ja Nevillestä, joka suostuu tähän kaikkeen, on kiintoisa ja idea todella hyvä. Alkoi kyllä säälittää Neville lopussa!

Päivisin olen se ystävä, jonka kotitehtävistä voi kopioida yrttitiedon esseen, öisin olen se ystävä, joka auttaa pysymään koossa paineen alla, jaksamaan vielä muutaman askeleen eteenpäin.

Mun mielestä tämä lause kiteytti koko jutun hienosti, ja tykkäsin tuosta ajatuksesta, että Neville piti Harryn koossa, että Harry jollain tapaa tarvitsi toista. Ficci oli ehkä lyhyt, mutta siinä sanottiin mielestäni kaikki tarpeellinen näiden kahden suhteesta.

En nyt oikein osaa sanoa muuta Tykkäsin siis! Ihana paritusvalinta, johon en ole ennen törmännyt, mutta joka osoittautui oikein mukavaksi Kiitos tästä!

Phan

[Vanilje]

Aah, vihdoinkin ilmaannuin tänne kommenttini kanssa. Ja onkin ihan pakko alottaa tää kommentti seikalla jota et varmaankaan vielä tiennyt, nimittäin että tämä oli söpösöpö ja ihanan kaunis, sai hymyn huulille!

Ensinnäkin idea tässä oli kiva ja karukin tavallaan, vaikka kuitenkin kaunis - olit toteuttanut sen hienosti. Jotenkin se, miten Harry käytti Nevilleä omana turvanaan, öisenä pakoreitiltä muulta maailmalta ja tukena kun kaikki muu tuntuu liian vaikealta. Olkoonkin että sitten rajoittuikin vain öihin, eikä Harrykaan halunnut muuta kuin pitää Nevillen salaisuutena. Ei siitä mitään voisi tulla kuitenkaan. Mikä on kyllä tavallaan surullista, olisin voinut sen vaikka Nevillelle suodakin. Näiden kahden suhde toisiinsa oli muutenkin vähän monimutkainen. En tiedä olisiko Neville ehkä halunnut enemmänkin - mahdollisesti - mutta Harry ei ilmeisesti kyennyt siihen tai halunnut. Ja lopulta Nevillekin taipui osaansa, vaikka kyllä hänelläkin varmasti on oma tahtonsa ollut.

Jotenkin tuo tapa jolla kuvasit Nevilleä, oli tosi osuva. Itse ainakin tunnistin tässä ficissä monia piirteitä, joita häneen liitetään, ja olit saanut ne kyllä mukaan tosi sujuvasti. Tykkään siun tavasta kirjoittaa Nevillestä. Se on muutenkin niin söps että ahihi. ♥ Kaikki ne kuvaukset siitä, miten se hymyilee varovasti kun Harryn polvi hipaisee sen omaa, tai kun se näkee Harryn jonkun muun kanssa. Tavallaan kävi kyllä sääliksi Nevilleä - jotenkin se on vaan niin hyväntahtoinen hahmo, vaikka kyllä Harrynkin käytöksen voi ymmärtää. Juuri tuo Phannynkin lainaama kohta tiivisti hyvin sen mitä näiden kahden välillä oli. Ja toisaalta ehkä se sitten juttu sitten tuotti sen lämpimän läheisyysfiiliksen ja hyvän olon edes hetkeksi, vaikka Harry halusi Nevillen salassa pitääkin. Ainakin toivon näin. :3

Kirjoitustyylistä vielä vähän. Pidin siitä paljon! Jotenkin se oli sellaista yksinkertaista, ettei hiki hatussa tarvinnut pohtia mitä piilomerkityksiä millekin sanalle mahtaa löytyä, mutta silti tämä oli kaunis ja tavallaan hauras. Tai sellainen tunnelma tuli. Ylipäätään tunnelma välittyi minulle hyvin, saatoin tuntea sen pienen jännityksen mikä ilmassa väreili koko ajan, myös sen suloisen lämmön kun toinen on siinä lähellä. Kokonaisuutena tunnelma oli kaunis ja yhdistyi kivasti eri teemoista. Lukiessani näin melkeimpä nuo tapahtumat selkeinä kuvina edessäni, tai ainakin mielikuvat niistä oli vahvat. Hihi.

Kiitos vielä ihan tositosi paljon tästä ihanasta nättimyksestä! En osaa edes paremmin kommentoida ja tuntuu että ihan miljoona asiaa jäi sanomatta kun tää vaan oli niin suloinen ja kaunis! Tykkäsin tästä ihan possuna, tiedäkin se kultainen.

[Beelsebutt]

Awww. Ensinnäkin toi summary: AWWW! <3

Mut voi ei! (muistaakseni) mun eka Harry/Neville ja näin onnettoman valkkasin :E Siis en onnettomanonnettoman vaan surullisen x)

Tää on kivasti kirjoitettu ja vaikka mä saan fiiliksen, että Neville jää hitusen ulkokohtaiseksi tai tavallaan kertoo tunteitaan kuin jostakusta toisesta ihmisestä. Tai siis tiäks, on oman elämänsä narrator. Luettelee tapahtumia ja on ehkä vähän surullinen niistä, mutta kohauttaa vain harteitaan ja tavallaan alistuu siihen, että "tässä on kaikki mitä saan, tyydyn siihen" :E

Neville-parka =/ Harry on kyllä melkoinen sika :E Tiäks, musta tuntuu, että Harry saa mitä ansaitsee, kun heittäytyy kaikenmaailman naikkosten kuten Chon ja Ginnyn kaulaan! Sen pitäis kattoa vähän tarkemmin, koska Neville on jotain sellaista, mitä ei tule kovin usein vastaan. Toisaalta mä saan fiiliksen, että ehkä Harry on Nevillestä ihana vain siksi, että se huomaa ja tulee. Ja saa Nevillen tuntemaan itsensä spesiaaliksi. Kukapa sellaisesta ei tykkäis.

Minä en tiedä mitä tehdä, joten pidän vain lujaa kiinni.

<3

Mut joo, mun mielestä hahmot pysyy ihanan IC:inä — juuri näin se olisi voinut mennä. Ihan oikeasti. Ja lyön vetoa, että kun Cho lemppasi Harryn, Harry kuitenkin yritti takaisin Nevillen luokse. Toivottavasti Neville työnsi sen pois sängystä! :E

Perhana. Kylläpäs herätti tunteita!


Kiitos <3
Bbuttis

[Aapo]

Beelsebutt - mun piti lukea 100 kertaa tuo ennenkun uskoin, että "jeee bbuttis on kommentoinut mun ficciä!1" Kiitos paljon kommentistasi ♥ Joo mä toivoinkin, että lukijalle jäis sellanen kuva nevillestä, että se tyytyy siihen, mitä saa koska Harry on ainoa joka huomaa. Harry on possu ja se valitsee kirjoissa aina väärät naiset :DD Toivotaan yhdessä että Neville tyrkkää sen pois tai jotain (tai ehkä teen joskus Spinoffin, dunno ) Kiitos kuitenkin miljoonasti tuosta siun kommentista!

Vanilje - oivoi kultainen olet ihana ♥ mitä mun tuollaseen kommenttiin pitäis sanoa? Saat hymyn miun huulille vaan koko loppuiäks. Oon ihan pähkinöinä täällä noista kehuista ja ääw. Kiitos sinulle ihan hirveästi kun annoit mulle inspiksen kirjottaa Harry/Nevilleä! Tätä oli yllättävän mukava kirjottaa, vaikkei paritus ollutkaan aikaisemmin tuttu. puspus.

Phanny - Halusin luoda sellaisen asetelman, että paineiden alla kytevä Harry saisi jostain lohdutusta, ja neville oli tarpeeksi herkkä hahmo siihen. Harry kun on vähän manipuloiva ja ns. vahvempi osapuoli (+ erittäin tunnevammainen.) Ihanaa jos pidit tästä, kiitos kommentista ♥

Tobaki - tämä poika-joka-elää onkin vähän dominoiva possu, ja kiva jos olin onnistunut luomaan juurikin sellaisen tunnelman: )! Kiitos ihanasta kommentistasi ♥

Ootte kaikki tosi ihania murusia kun kommentoitte, jee. Te pidätte mut hengissä! (siis kirjottajana, kyllä mä konkreettisesti hengissä pysyn itsekin, luulisin)

[Herkkuoone]

Tykkäsin paljon tästä. Vaikka teksti ei olekaan pitkä, on siinä silti paljon erilaisia tunteita ja kauniita asioita mukana, eikä se enempää tarvitsekaan. Kaikki tarpeellinen näiden kahden herran suhteesta tulee esille ihanasti, enkä jäänyt kaipaamaan mihinkään enempää selityksiä.
Tekstistä löytyy tunnelmaa; rakkautta, hylätyksi tulemista, katkeransuloisuutta ja haikeutta sekä paljonpaljon muutakin. Kadehdin sinua paljon, koska olet saanut sidottua näin paljon erilaisia tuntemuksia näinkin lyhyeen tekstiin. Kirjoitat luontevasti ja tekstin tunnelmaan pääsee helposti sisään. (:

Pidän Nevillestä paljon hahmona, mutta harvoin ficeissä syvennytään tämän kömpelön ulkokuoren taa, eikä niissä mietitä suuremmin tämän tunteita ja ajatuksia. Ficissäsi Nevillen tunteet tulevat ihanasti esille ja tämän tunteisiin on helppo lukijan samaistua.

Ideastasi tykkään paljon. Neville on tuollainen suloinen sekä hitusen arka, kun taas Harry on määräilevä ja dominoiva, mutta silti kuitenkin niin heikko, että tarvitsee Nevilleä pitämään hänet koossa suuren paineen alla. Minusta tuntuu siltä, että Neville välittää Harrystä paljon, ehkä rakastaakin, sillä hän alistuu ilman vastaanhangoittelua toisen määräämään rooliinsa, eikä valita.

Aamulla Harry ei kuitenkaan enää istu viereeni, vaan harhaileva katseeni löytää hänet aasialaisen tytön kainalosta. Omat silmäni kohtaavat vihreät, jotka viestittävät tällä kertaa jotain muutakin, kuin anteeksipyynnön.

Ja sinä hetkenä tiedän, ettei hän enää ikinä tule takaisin.

Tämän jälkeen kaikki sympatiani kyllä menevät Neville-raasulle. Ei ole varmastikaan helppoa tulla hylätyksi ja jätetyksi, jos toisesta oikeasti välittää paljon. Mutta Harry kyllä teki ilkeästi, kun leikkii noin toisen tunteilla ja sitten jo onkin seuraavan kainalossa. Olenko muuten pahasti väärässä, jos miellän tuon aasialaisen tytön heti Choksi? En vain voinut sille mitään, tuo ajatus nousi päähäni heti, kuin luin sanat aasialainen tyttö. :3 Viimeinen lause, joka ficin päätti, oli mielestäni äärimmäisen katkeransuloinen lopetus ja se sopii tähän täydellisesti.

Kiitos ihanasta ficistä! Tämän jälkeen kyllä olen vakaasti sitä mieltä, että Harry/Neville on ihastuttava rare-paritus ja sitä on saatava ehdottomasti lisää (: ♥

[Antelope]

Öööm. Hei.

Hmm. Saanko mä aloittaa kommenttini lauseella "tykkäsin tästä"? No, aloitan kuitenkin. Eli siis, tykkäsin tästä. Tosin se olisi ehkä vähän liian laimea ilmaisu, koska tykkäsin tästä ihan hirmuisesti, rakastinkin oikeastaan. Tämä oli ihan tositositosi suloinen ja ihana pikku ficceröinen! Fluffyosuus teki tästä tykättävän ja ihkuttettavan, angsti osuus teki tästä rakastettavan ja Neville minä-kertojana sai minut rakastamaan tätä vieläkin enemmän. Hihi, en voi lopettaa hymyilyä tämän jälkeen, mistä minun pitäisi kai kiittää sinua, koska no, viime aikoina on hymyilyttänyt vähemmän ja siitä nyt ei enempää. : D

Harry/Neville. Voiko enää söpömpää rareparitusta olla? Neville itsestäänkin on tosi suloinen ja rakastatteva hahmo, mutta Harrylle hän jotenkin tuntuu sopivan tosi hyvin! Neville kasvaa, tulee rohkeammaksi ja vahvemmaksi, ihan niin kuin Harrykin. Paitsi, että näiden kasvuusero -tuo ei mitenkään voi olla sana - on erilainen ja Nevillessä se näkyy selvemmin. Ujosta ja pelokkaasta pojasta kasvaa rohkea mies, joka tappaa Naginin rohkelikonmiekalla, Harry taas huomaamattomammin, mutta DH:ssa se näkyy jo selkeästi. (Oho, taisin mennä ohi aiheen, syvimmät pahoitteluni.) Tämän ficin Neville on kuitenkin vielä hyvin haavoittuvainen ja minä-kertojana tästä erottuu myös se tietynlainen pelokkuus ja säikkyys. Minulla oli koko tämän ficin ajan tunne, että Neville pelkäsi - ja tiesi - että Harry lähtisi jossain vaiheessa, mutta kuitenkaan ei osannut "heittäytyä täysillä mukaan". Ainakin minulle jäi sellainen fiilis ja tulkitsin sen niin, mutta saatan puhua kirjoittaa jotain kakkaa täällä. : D Mutta pointtina oli se, että Harry ja (miksi meinasin kirjoittaa Draco... : D) Neville pysyivät kivan IC:einä.

Teksti sitten ihan toinen juttu. Se oli kivan simppeli ja yksinkertaista - kevyitä lausevalintoja ja sanoja. Tunne kuitenkin välittyi tosi selvästi ja hyvin, koska sitähän tässä oli. Ihan hirmuisesti. Tässä taas nähdä miten pienessä, vähäsanaisessakin ficissä on niin paljon erilaisia tunteita ja se tuppaa yllättämään minut aina, vaikka olen lukenut hirveästi tälläisiä pieniä tunnetekstejä, koska olen tyhmä.

Ja sinä hetkenä tiedän, ettei hän enää ikinä tule takaisin.

Tämä oli tosi hieno lopetus! Tykkäsin tästä lauseesta ihan hirveästi ja laittaisin tähän miljoona sellaista söpöä sydäntä, jos en olisi koneella, jolla niitä ei voi tehdä. : (

Mutta tämän kommentin joku pointti oli, että rakastin tätä ja Harry/Neville oli tositosi söps paritus ja sympatiani menevät Nevillelle tuon lopun takia. Kiitos tästä hirmuisesti! :3


Antelope

[Lils]

Hei söötti murunen! Anteeksi, että tässä on kestänyt näin julmetun kauan (olen meinannut napsia miljoona muutakin ficciä kommenttikampanjasta mutta olen pidättäytynyt koska niitä olisi vain kasautunut ja sitten tämä olisi jäänyt, mutta halusin kommentoida tämän ihan ekana! hahaha lol fail) mutta tässä ollaan viimeinkin. : )

Tykkäsin tästä tosi, tosi paljon! Olen aiemmin lukenut vain yhden Harry/Nevillen (joka oli kylläkin aivan ihana) ja tykästyin tähän ihan hurjana. Hienon rarekin tämä paritus on, sillä vaikka tämä toimii, ei tämä ole sellainen kyllästymiseen asti survottu. Teksti rakentui nättiin, hiljaiseen ja vähän epätoivoiseen, syyttävään mutta alistuvaan tunnelmaan, ja kävi jo oikein sääliksi Nevilleä.

Hahmot olivat toimivia, ja tykkäsin ylipäätänsä koko tästä ideasta. Harry esitettiin sankarina, kuten yleensäkin, mutta ei niinkään positiivisessa asemassa. Neville tuntui melkein halveksuvan (olisi varmasti halveksunutkin, jos olisi enemmän siihen taipuvainen luonteeltaan) Harryn asemaa ja sankaruutta, eikä se ollut niinkään kruunu vaan enemmänkin taakka. Myöskin Harryn osalta se kuvattiin hienosti, eri tavalla kuin useasti; teksti oli painostavaa, ja Harrysta sai sellaisen kuvan niin kuin hän olisi todella hajonnut sen kaiken alle. Pidin siitä, se teki kaksikon suhteesta niin paljon tärkeämmän. Neville auttoi Harrya niin paljon, piti kasassa ja pysyi lähellä, mutta raukka ei saanut takaisin kuin salaisuuksia, sellaisia öitä, joista ei kerrottu kenellekään. Harry on ehkäpä hahmo, joka yrittää aina miellyttää ja pelastaa, ja unohtaa siten ajatella muita – ehkei hän edes tajunnut kertaakaan, että tukeutui Nevilleen eikä antanut takaisin. Nämä hahmot toimivat tässä tarinassa oikeasti tosi hyvin, uskottavasti ja tekivät tosi hienon tunnelman ja kokonaisen tarinan eikä vain pientä nättiä kuvailua ja kivoja sanoja. Tämä oli todentuntuinen ja ehjä kokonaisuus!

Minäkin pidin lopetuksesta; se sopi kaavaan, muttei jättänyt kesken tai mitään. Neville ei ehkä osannut päättää, oliko hyvä vai huono asia, ettei Harry enää palaisi, vaan hyväksyi sen vain ilmeettömästi, ja jotenkin tuo lopetus vain oli ihan loistava, kuten koko fic ylipäätänsäkin. Lisää tallaisia, kullanmuru. ♥ Olet ihana!

[Aapo]

Herkkuoone - Oooh ei minua kannata kadehtia, ei yhtään. Kuitenkin todella ihana kuulla, jos olen mielestäsi pystynyt tunteita sisällyttämään tähän pieneen pätkään. Harry/Neville on tosi ihana paritus, johon oon nyt vasta tutustunut mutta päätä pahkaa myös ihastunut. Etkä ollut ollenkaan väärässä, kyllä se aasialainen tyttö on Cho (siinä näkee kuinka huono maku Harrylla on, ottaa nyt Cho kun vaihtoehtona on Neville?) Kiitos paljon ihanasta kommentista !

Antelope - Tosiaan tuollaisen vahvan Harryn vastapainoksi halusin hieman heiveröisemmän Nevillen, ja jotenkin se sopi tähän rooliin mielestäni hyvin, ja tosi kiva jos se on sinunkin mielestäsi niin. Sääliksi käy Neville-raukkaa, mutta kuten aikasemmin sanoin, niin Harry valitsee aina väärät naiset. (tai eihän sen pitäis valita naisia ollenkaan.) Kiitos paljon kommentista, olet ihana. Pus! <33333

Lils - Hei rakkaani ♥ ja oih itse olet ihana! Miten tuollaiseen kommenttiin on muka tarkoitus edes vastata mitenkään kun se on niin ihana ja oon ihan pullamössönä täällä kaikista kehuista. Kyllähän Nevilleä sääliksi käy, kun Harrylla on kiire olla sankari, eikä hän välttämättä edes ehdi huomata, että Nevillestä tuntuu pahalta, vaan uskoo vain anteeksipyytävän katseen korvaavan kaiken. Ja ehkä se Neville raukalle kelpaakin, sillä hän tuntuu hyväksyvän paikkansa. (Analysoin tässä omaa tekstiäni, terveeeeeeee).
Mutta siis murunen kiitos paljon kommentista, olet ihana. puspuspuss ♥ :--*

[*ssalla]

Oli aivan pakko lukea koska harry/neville kuulostaa aina vain niin suloiselta. Ja voi kyllä, en pettynyt nytkään. tämä oli aivan ihana. Voin hyvin kuvitella mielessäni miten tämä tapahtuu; Neville on niin viaton, huomaamaton ja arka että kuka tahansa voisi tehdä hänelle noin. Varsinkin Harry joka on Nevillen vastakohta.

Omat silmäni kohtaavat vihreät, jotka viestittävät tällä kertaa jotain muutakin, kuin anteeksipyynnön.

  ♥