Nimi: Ainut varma asia
Fandom: Nälkäpeli
Ikäraja: S
Genre: Draama
Tekijä: fan4ever
Characters: Katniss, Prim, Gale, Peeta
Summary: Yhden asian hän kuitenkin tiesi. Hän oli loukannut Peetaa.
A/N: Tällainen tuli tällä kertaa keksitty. En tiedä onko nimi ihan paras tähän tarinaan mutta muutakaan en tässä keksinyt. Hahmot kuuluvat Collinssille. Osallistuu haasteeseen ficlet300
"Katniss. Oletko kunnossa?" Prim kysyi. Hänen siskonsa oli ollut hiljainen aina siitä asti, kun oli tullut takaisin nälkäpelistä. Tämä oli kyllä tervehtinyt Primiä hymyille, suukottaen ja halaten, mutta silti. Jokin oli ollut erilaista. Katniss ei puhunut enää paljon. Hän ei katsonut ihmisiä kunnolla silmiin. Erityisesti Galea. Äitiään ja Primiä kohtaan hän oli vielä normaali, mutta muut hän oli tuntunut sulkevan ulkopuolelleen.
"Ei mitään hätää. Olen kunnossa", Katniss sanoi. Hän hymyili mutta Primistä näytti siltä, että hän teeskenteli sen.
"Tapahtuiko kotimatkalla jotain?" rva. Everdeen kysyi Peetalta. Hän oli myös huomannut tyttärensä erikoisuuden ja kysyi asiaa mieluummin leipurin pojalta kun Haymitchilta joka oli tunnettu juopumuudestaa, vaikka tämä olikin vähän muuttunut siistimmäksi.
Peeta katsoi häntä hetken ja pudisti sitten päätään ja alkaen hymyillä. "Ei mitään."
Katniss katsoi poikaan. Tämä oli uskomaton. Peeta edelleen jaksoi hymyillä ja esittää kameroille, vaikka oli saanut kuulla kaiken rakkauden kaltaisen ja siitä puhutun asian olleen vain huijausta. Tapa säilyä hengissä. Kameran vuoksi tehtyä työtä, siinä missä poika oli ollut aivan tosissaan kaikesta. Niin rakkauden tunnustuksista kuin tarinoistaan.
Katniss tunsi tunnonpistoksen ja käänsi päänsä taas alas, mutta ehti huomata kuinka Peeta kääntyi katsomaan häntä hymyilemättä. Tuon pienen hetken ajan Katniss oli tunnistavinaan tuskan ja surun, petyksi tulemisen tunteet pojassa ja hän halusi olla missä tahansa muualla.
"Voinko mennä jo kotiin. Haluaisin jo nukkumaan. Matka oli raskas", Katniss sanoi katsoen äitiinsä. Hän varoi tarkasti katsomasta Peetaan, joka oli tämän vieressä.
"Toki", nainen vastasi katsoen tytärtään joka alkoi tehdä lähtöään.
"Katniss odota", Gale sanoi ja lähti tytön perään, mutta Katniss ei pysähtynyt. Hän halusi pois Peetan luota. Pois tunteista joita tunsi. Pian Gale sai hänet kiinni.
"Onko kaikki varmasti okei?" hän kysyi ja sai Katnissin huokaisemaan. "Peetahan vastasi kysymykseen jo", tyttö vastasi turhautuneena.
Hän ei todellakaan halunnut kertoa kaikkea. Ei erityisesti Galelle. Tätä asiaa hän ei halunnut sanoa pojalle. Tosin, Gale varmaan olisi vain tyytyväinen kun hänen ja Peetan suhde oli ollut vain esittämistä - hänen osaltaan...
"Näyttelin..." tyttö sanoi lopulta hiljaa. "Näyttelin olevani rakastunut häneen jotta selviäisimme molemmat hengissä. Hän sai tietää siitä junassa".
Gale katseli tyttöä hiljaa ja hymyili sitten. "Teit oikein. Älä huolehdi."
Katniss olisi voinut sanoa niin paljon asioita sillä hetkellä, mutta päätti pitää suunsa kiinni. Hän oli päättänyt mennä suihkuun ja miettiä sitten mitä tehdä tai sanoa tai kuinka käyttäytyä. Yhden asian hän kuitenkin tiesi. Hän oli loukanut Peetaa.
