Sukulaissieluni, sallittu, ei varoituksia
kirjoittanut criselda
***
"Äiti mä haluan ton", sanoin ja tuijotin tiukasti kaupan hyllyllä kimaltelevaa prinsessamekkoa.
"Anette, ei nyt, mennään kotiin", äiti supisi korvaani ja tarttui käteeni. Hänen kätensä oli suuri ja lämmin.
"Ei kun mä haluan", sanoin tiukasti ja vedin käteni pois.
"Anette, ei nyt, muruseni, pitää lähteä kotiin laittamaan ruokaa. Lastenohjelmatkin alkaa kohta", äiti sanoi hiukan hermostuneesti.
"Mä HALUAN", sanoin painokkaasti ja tuijotin tyllihelmaa jonka laskoksissa kimalteli paljetteja. Yläosa oli sileää vaaleanpunaista silkkiä. Äiti kurtisti kulmiani ja tarttui uudelleen käteeni.
"Anette-kulta, pitää nyt mennä ihan oikeasti. Ostetaan se toisella kertaa, jooko?" äiti kysyi hymyillen. En myöntynyt, vaan pudistin raivokkaasti päätäni niin että letit poukkoilivat puolelta toiselle.
"Anette NYT", äiti sanoi ja puristi käteni omaansa. Hän lähti kävelemään, ja vaikka hanasin vastaan kuinka, hän sai vedettyä minut kassalle. Hän nosteli tavaroita hihnalle ja toisella kädellään piteli kiinni kädestäni. Katselin ympärilleni. Joka puolella oli kiirehtiviä asiakkaita, ja kassajonot kasvoivat kasvamistaan. Vanha mummo ojensi kassatädille rahaa ja hymyili. Irvistin miehelle joka työntyi ohitsemme kädet hupparin taskussa. Äiti ojensi rahan kassatädille ja raahasi minut perässään hihnan päähän kasautuneiden ostosten luokse. Hän pakkasi ne nopeasti muovikassiin ja talutti minua kohti ulko-ovea. Näin kuinka sinipukuinen tiukkailmeinen mies talutti sitä hupparimiestä kohti salaista ovea. Salaista. En tiennyt mitä sen takana oli, ehkä jotain ihmeellistä.
***
En saanut prinsessamekkoa mielestäni koko yönä. Kääntyilin sängyssäni ja kietouduin prinsessakuvioiseen peittooni uudelleen ja uudelleen. Yövaloni loi vaaleanpunaisia varjoja joka puolelle, eikä antanut minun nukkua. Mutten ylettynyt katkaisimeen. Äiti oli jättänyt valon päälle peitellessään minut. Hupparimies oli tuijottanut minua ohi kävellessään. Äiti oli sanonut että hän oli myymälävaras. En tajunnut mitä se tarkoitti. Ehkä hän oli jonkinlainen roisto, joita näki aina äidin katsomissa ohjelmissa. Ainakin hän oli pukeutunut samalla tavalla, lököttäviin housuihin ja isoon mustaan huppariin. Ehkä hän tahtoi ryöstää minutkin.
***
Aamulla kun äiti lähti töihin, minä ja isi jäimme kotiin. Kahdestaan. Isi nukkui vielä, eikä äiti laittanut ovea takalukkoon. Prinsessamekko kellui mielessäni upeana ja kauniina. Päätin mennä katsomaan prinsessamekkoani. Äiti oli luvannut ostaa sen minulle. Hän oli silittänyt hiuksiani ja luvannut että tänään menisimme hakemaan sen yhdessä. Mutta en malttanut odottaa. Vedin kengät jalkaani ja kurottelin ovenkahvaan. Pian ovi aukeni ja pujahdin rappukäytävään. Työnsin oven kiinni hipihiljaa ettei isi heräisi. Tartuin porraskaiteeseen ja lähdin laskeutumaan portaita nelivuotiaan tarmolla. Alatasanteella vilkaisin ympärilleni. Työnsin painavaa ovea, kaikin voimin, ja lopulta se antoi periksi. Huh, huokaisin ja lähdin kävelemään kohti ostoskeskusta. Olin käynyt siellä monta, hyvin monta kertaa. Ainakin niin monta että osasin sinne.
***
Vaateosastolla ei ollut ketään. Ei ketään. Kurottauduin tarttuakseni tyllihelmaan kaksin käsin, ja vedin mekon alas. Henkari kolahti lattialle, ja vedin prinsessamekon syliini. Tuuditin sitä kuin vauvaa, ja huomasin sovituskopit. Sinne äiti aina meni pukemaan uudet vaatteet ylleen. Astuin sovituskoppiin. Jouduin astumaan puiselle tasolle että sain vaikean lukon väännettyä kiinni. Hypähdin alas tasolta ja vedin paidan yltäni. Riisuuduttuani vedin vaaleanpunaisen mekon pääni yli. Juuri sopiva! Melkein hihkuin, kunnes muistin että en saisi herättää huomiota, koska kauppatädit suuttuisivat kun äiti ei ollut mukana. Helmassa killui kuitenkin ruma musta mollukka, varashälyttimeksi äiti sitä aina sanoi. Sitä ei saisi ottaa irti. Mutta vedin ja kiskoin kunnes mollukka irtosi helmasta. Samassa tyllihelma repesi hiukan. Harmistuin ja silittelin helmaa käsilläni. Avasin sovituskopin oven ja astelin ulos tavallisen näköisenä.
***
Niin, jos en olisi herättänyt huomiota tyllihameisessa mekossani. Tädit ihastelivat minua, kun olin niin kovin kaunis. Myyjä katsoi minua epäillen kun kävelin jonon ohi tanssahdellen kuin ballerina. Pian se sinipukuinen mies tarrasi käsivarteeni.
"Pikkuneiti, tulehan mukaan", hän komensi, ja talutti minut siihen salaiseen huoneeseen. En aavistanut hyvää-
___
tällainen tällä kertaa.
