Heeippadei, näin tän nimen ja parituksen ja ne kiinnitti mun huomion heti tuolta muiden ficcien joukosta. Drarmione on tuttu paritus, mistä on itsekin aikoinaan tullut kirjoitettua (vaan ei julkaistua...) ja se on hiipinyt pikkuhiljaa jonnekin mielen syövereihin. Nyt oli kyllä taas mukava pitkästä aikaa avata ja lukea fic tällä parituksella. Ah miten nostalgista.
Pidin siitä, miten tässä tarinassa ei kaikki ollutkaan sellaista täydellistä, hyvää ja hempeää satumaata vaan ajatuksia oli kuvattu melko laajalta skaalalta. Hermione on selvästi rakastunut korviaan myöten, mutta on haluton myöntämään sitä itselleenkään. Välillä ajatukset ovat oikeaa fluffypuuroa, mutta toisinaan siitä paistaa puhdas epäluulo ja ehkä pienoinen angstinpätkäkin. Mielestäni se kuvaa hienosti ja realistisesti ihan oikeaa tilannetta. Ainakin vuoden nuorempi minä olisi samaistunut tähän aika tavalla.
Oli myös hauska lukea Hermionen ajatuksia ns. rivien välistä. Olit onnistunut pujottamaan hienosti noita Dracon vertailuja tekstiin ilman, että tarina paljoakaan töksähteli. Olin myös iloinen ettet käyttänyt Dracon platinanvaaleaa-hius-kliseetä (itse sorrun käyttämään sitä ihan liikaa..) Helmiäisenvaalea taas oli mulle ihan uusi kuvaus ja nyt kun miettii niin sopii ihan älyttömän hyvin tähän ficciin.
Kirjoitus oli sujuvaa, eikä töksähdellytkään lähes yhtään. Kuitenkin muutama lause oli niin pitkä, että ehkä itse olisin laittanut pilkun tilalle pisteen kun kesken lauseen meinasi hävitä ajatus. Kuitenkin kirjoitat todella taitavasti ja kauniisti, tämä oli ihan älyttömän söpö. Itse tykkään henkilökohtaisesti ficeistä, jossa tuodaan uutta näkökulmaa vanhoihin asioihin. Siis löytyyhän täältäkin Drarmionea vaikka kuinka, mutta tämän tyylinen fic on todellakin harvinaisuus. Sitä on aina kiva lukea.
Osasit kirjoittaa taitavasti myös kuvailut kirjasta. Mulle tuli ihan sellanen olo, että istun itse jossain takan äärellä lukemassa jotain ihanaa kirjaa ja aw. Tykkäsin siis kylläkyllä, olet taitava kuvailia. Tää pätkä oli oikein mukavaa ja rentoa luettavaa. Kiitos.
loppuun vielä lempilaunauksia:
Vaaleat sivut tuntuivat pehmeiltä ja haurailta sormissa, ne vaikuttivat olevan lähempänä todellisuutta ollessaan hiukkasen kellastuneita kuin lumenvalkeita. Tietysti Hermione piti siitä väristä enemmän; olivathan Dracon hiukset samaa helmiäistä sävyä.
tästä tykkäsin erityisesti, koska tähän lauseeseen tiivistyy kivasti lähes koko fic. Hermione on selvästi umpirakastunut, ja tämä kohta tuo sen hyvin tiivistetysti ilmi (& rakastan Dracon helmiäisenvaaleita hiuksia.)
Hermione omisti kaksi rakkauden kohdetta, joista toinen oli lempeämpi ja osasi kertoa enemmän kuin toinen, vaikkei hengittänytkään.
tästä taas tulee ilmi se, ettei Draco ollutkaan niin kovin hääppöinen ihastuksen kohde. On hienoa miten saat sujautettua yksittäisiin lauseisiin niin paljon merkityksiä, joita lukija saa sieltä itse ongiskella ja etsiä : )
Siis tykkäsin megapaljon. Tack så mycket!
~annicamaria
