Riekalemaailmoissa (S, Narcissa/Lily)

[Vanilje]

Nimi: Riekalemaailmoissa
Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: S
Genre: angst, drama, haikeutta
Paritus: Narcissa/Lily (Narcissa/Lucius)
Haasteet: 12+ virkettä VII, Femme10 vol. 3, Kolme ikärajaa vol. 2, OTS20, Ficlet300 (145. Elämä)
Vastuuvapaus: Hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, minä vaan lainaan. En hyödy tekeleilläni missään määrin taloudellisesti.

A/N: Inspiroituneena 12+ virkettä-haasteesta tämän kirjoitin. Olen ollut melkoisen jäässä kirjoittaisen suhteen viimeiset kolme kuukautta, joten toivottavasti se ei kovin pahasti näy. Olen kuitenkiin onnellinen että olen pitkästä aikaa saanut edes jotakin aikaiseksi. Itse olen tähän tekstiin ihan suhteellisen tyytyväinen. Toivottavasti tekin pidätte edes vähäsen. (:




Mieluiten Narcissa olisi vain halunnut unohtaa, vetää vanhan hatun silmilleen kadottaakseen kaiken. Raapia kämmenensä verille jo pitkäksi kasvaneilla kynsillään muistutukseksi siitä mikä oli oikein ja mikä ei. Lily oli liian viaton.

Siltikin Narcissa saattoi tuntea toisen hennon kehon itseään vasten, koskettaa tämän kylmiä käsiä, kasvojakin pimeänä pakkasiltana kasvihuoneiden takana. Nähdä tämän kirkkaiden silmien heijastuvan lasisesta seinästä muutamien maahan leijailevien lumihiutaleiden saartamana. Hän muisti kuinka he olivat kuorineet maata lumen alta, etsineet kai jotakin mitä eivät itsekään tienneet. Aivan kuin aurinko tekee vuoden ensimmäisenä kevätpäivänä.

Silloin ei ajateltu menetyksiä. Oli vain tyhjä pihamaa, tähtitorni, metsänreuna, mikä milloinkin – ja toinen.

Koulun käytäville kevään kunniaksi asetellut kallakukat taipuilivat ruukuissaan, toivat ripauksen kauneutta harmaille käytäville. Ruokapöydän uurteet muistuttivat poluista joita he olivat aina yhdessä juosseet, vaikka hän oli jonkun toisenkin. Askeleet salin laidalla saivat sydämen pysähtymään – ne vain olivat ne toiset, raskaammat. Vastahakoisesti Narcissa kääntyi ympäri katsomaan tulijaa, vaikka oikeastaan hän tiesi jo kuka se oli.

Hänestä tuntui kuin sudenkorento olisi lentänyt ohitse, kiinnittänyt kaiken huomion läpikuultaviin mariinisiipiinsä. Luciuksen valkoiset hiukset valuivat olkapäille kehystäen tämän teräväreunaisen ylväitä puhdasverisen kasvoja, jotain mikä oli sekin Narcissan (vaikkei hän ehkä olisi niin halunnutkaan). Hänen tuijottaessaan harmaita silmiä suuri kaipauksen aalto iski hänen ylitseen, aivan kuin yrittäen pyyhkiä menneen, kuitenkin vain tuoden sen kaiken takaisin. Luciuksen istuessa Narcissan vierelle ja painaessa suukon tämän poskelle hän tunsi suurempaa tuskaa kuin muisti koskaan ennen tunteneensa.

Aivan kuin hänen maailmansa revittäisiin kahtia.

Jo pelkkä ajatuskin toisen, sen haavoittuvamman, unohtamisesta satutti häntä, ja hän tiesi sen. Muille hän ei voinut – ei koskaan voisi – kertoa, se olisi liian suuri uhka Lilylle. Ehkä he voisivat juosta samaa tietä, mutta lopulta hänen olisi kuitenkin päästettävä irti ja lähdettävä omalle kapealle polulleen, sille kaipauksenhämärälle.

Se kaikki tuntui hyytävältä, liukkaalta kuin jäätikkö jalkojen alla, ja kai se loppujen lopuksi olikin niin. Hän saattoi tuntea Luciuksen huulet omillaan, kuvitella niiden tilalle sen suloisen, vadelman tuoksuisen huulirasvan. Sen saman tähdin koristellun taivaankannen alla, kuin sinä pakkasyönä jona he punahiuksisen kanssa ensi kerran olivat tavanneet. Ehkä Narcissa voisi kirjoittaa kirjeen johon vuodattaisi kaiken, sulkea sen ainakin kolmella sinetillä ja pyytää posteljoonia viemään sen kauas pois jonnekin mistä kukaan ei sitä enää voisi löytää.

Mutta siltikin rohkelikkojen pöydässä nauravat virheät silmät muistuttivat häntä siitä elämästä, jota hän ei koskaan tulisi saamaan.

[Pansy Paradise]

Cissa ois söpö lesbo.

Tää oli ihana. Tää oli söpönhaikeanraastava. Mä pidin tästä tosi tosi paljon.

Paritus oli aika yllättävä, mut se oli söpö ja ihanan ihanan erikoinen. Tää tekstikin oli erikoinen.

Cissy oli söpön huolehtivainen ja armelias jaja muuta söpöä. Olen huono tässä.

Tää oli silti ihana ja haluisin lukee lisää näistä kahdesta.

[raitakarkki]

Viimeinen ainesosa kommentticocktailiini! Jee :)

Luin tän heti ilmestymisen jälkeen koska virkehaaste ja tykkäsin aivan alusta alkaen, vaikka en sillä hetkellä ihan ajatuksen kanssa ehtinytkään lukea. Mutta tää paritus jos mikä herätti mielenkiintoni, aika jännä valinta. En silleen oo vanhemmasta sukupolvesta mitenkään erityisesti lukenut, Lilystä varsinkaan, joten virkistävää vaihtelua.

Tunnustan, että en ihan heti saanut juonesta kiinni. Alussa oli paljon kielikuvia ja kuvailua yleensäkin, että tarina jotenkin avautui vasta toisella lukukerralla sieltä nättien sanojen alta. Mutta tää tarina rakentuikin tosi nätisti juurikin hyvin rakennettujen sanojen ja lauseiden varaan, tykkäsin! Olit myös käyttänyt kekseliäästi virkehaasteen sanoja, ne ei mitenkään pistäneet silmään lauseiden välistä tai näyttäneet siltä, että ne on niitä erikoisia sanoja jotka pomppaa esiin asiayhteyksistään. Sen sijaan olit luonut niistä oikein hyvän tarinan ja tosiaan, kaikki sanat oli hyvin käytettyjä. Yleisestikin ottaen tässä ei ollut mitään ylimääräisiä, rönsyileviä sivulauseita vaan kaikki oli muotoiltu nätisti ja silleen semi-yksinkertaisestikin, mistä tykkään ehdottomasti. Ei tarvitse pinnistellä saadakseen luettua koko virkkeen (ja nyt ku omaa virkehaasteficciä muistelen nii tuntuu et jokaisesta virkkeestä tuli liian pitkä :D). Oikein toimivaa!
Tekee nyt mieli vielä sanoa jotain, kun tässä oli jotenki nii hienosti kerrottu paljon asiaa pelkän kuvailun avulla. Hämmästyttävää miten paljon ihan muutaman sanan turvin pystyy kertomaan. Jos jotain Kunnon Rakentavaa Palautetta nyt saisin aikaan, niin ehkä jäin kaipaamaan jotain pientä pohjustusta näille kahdelle, koska tää paritus on tosiaan uusi ja musta olis mielenkiintoista tietää miten nää kaks on saattaneet päätyä yhteen! Ymmärrän kyllä virkemäärärajoituksen ja no jaa ehkä se on kokonaan toinen ficci sitten :D

Hahmoista; Narcissahan tässä pääosassa oli ja musta sä olit onnistunut sen kanssa erittäin loistavasti. Oon aina mieltänyt Narcissan Mustan siskoksista juuri tällaiseksi, hänellä on omat mielipiteet mutta sitten se sukunsa jne. takia seuraa lammasmaisesti muita. Ja tässähän se meni juuri niin, Narcissa olisi halunnut Lilyn mutta samalla myös jättää tämän, koska hänen piti ottaa Lucius ja muuta. Hyvä juonikuvio, ei mikään liian vaikeeselkoinen vaan just tällaiselle lyhyelle ficille sopiva, sait herätettyä lukijassa, tai ainakin mussa, haikeitakin fiiliksiä Cissyn takia, koska musta tällaisten puhdasveristen velhosukujen parinvalintatekstit on aina mielenkiintoista luettavaa sen traagisuutensa takia. Mut joo siis hienoa :D
Lily jäi mun makuun vähän etäiseksi, mutta tää oli Narcissan PoV ja Lily nähtiin Cissyn näkövinkkelistä, joten tuskin ois enempää voinut vaatiakaan. Pidin tuosta Lilyn silmien mukaantuomisesta (ja Luciuksenkin, hienoa vertailua), eihän ficci oo mitään ilman niitä! Haha no joo, musta toi miten Narcissa halusi loppujen lopuksi suojella Lilyä oli hellyyttävää ja surullistakin.

Hyi mua luin A/N:n vasta jälkeenpäin ja hämmästyin, että muka oisit jäässä ollut. Ei kyllä huomannut sitten yhtään! Hyvin sujuvasti ja vaivattoman oloisesti ficci oli mun mielestä saatu aikaan (: Ainakin lukeminen oli yhtä helppoa ja ennen kuin nyt alan toistamaan itseäni liikaa, niin sanon vaan et tykkäsin tosiaan! Kiitos ficistä.

[meFaireCroire]

Olipas mielenkiintoinen paritus, sen takia avasinkin tämän ficin.
Tämä oli hyvä, enkä virheitäkään bongannut, eikä todellakaan näkynyt mitään taukojäätymistä (ööh, mikä sana : D)
Teksti oli kauniisti kirjoitettu ja ihanan kuvailevaa. Cissyä alkoi hieman käydä jopa sääliksi, ja jäi ehkä jollain tasolla arvoitukseksi, että jatkuiko hänen ja Lilyn suhde (tai sitten multa meni jotain ohi : D)
No joo, ei multa mitään hyvää kommenttia nyt tullut, mutta sanompa vielä että pidin paljon ja kiitos tästä !

[Vanilje]

Pansy, hih, ihanaa kun tykkäsit! Tämä paritus tosiaan on ehkä hiemasen rarea, mutta kiva että mielestäsi onnistuin siitäkin huolimatta. Minusta Narcissa on ihastuttava ja omalla tavallaan hyvin samaistuttavakin hahmo, josta minä ainakin tykkään kovasti. Kiva kun pidit, piristit minua kommentillasi! : )

raitakarkki, jee, miun ficci viimeisteli siun cocktailin! Tosi kiva kuulla että pidit tästä, vaikka hahmot olivatkin vähän vieraampia. Minusta on aina kiva jos saa jonkun tutustutettua toiselle vieraisiin hahmoihin edes pienen ripauksen verran. Itse pidän Narcissasta hahmona kovasti, joten olen erittäin otettu siitä että osasin tässä luoda hänet oikealla tavalla. Ja muutenkin olen otettu tuosta mitä sanoit kirjoitustyylistäni, tässähän meinaa ihan punastua. Apua, tuntuu etten osaa enää vastata mitään kun kommenttisi oli niin ihana. No sen voisi vielä mainita että jee, kiva jos ei näkynyt tämä pitkä taukoni kirjoittamisessa. Samoin hienoa jos olin onnistunut tuon 12+ -haasteen sanojen kanssa, tätä oli ainakin kiva kirjoittaa. Kiitos tuhannesti vielä kun kommentoit, ehdottomasti onnistuit piristämään minua sillä! :3

meFaireCroire, kiitoksia sinullekin kommentistasi! Todella ihanaa kuulla että tykkäsit tästä, kirjoittajana on aina kiva kuulla kun onnistuu. Ja tosiaan, itse ehkä ajattelin tuon ficin lopun niin, että Narcissa ei lopulta voi saada Lilyä kaikkien ulkoisten paineiden ym. vuoksi. Kiitos vielä kommentistasi!

[Lils]

Oh, tämäpä jännä fic!

Narcissa/Lily on minusta aika ihana paritus; se toimii vähän niin kuin joku Sirius/Regulus, ja samaan tyyliin luin juuri yhden Narcissa/Reguluksenkin. Kuitenkin, Narcissa on niin määrätietoinen nainen, sellainen, joka tietää missä on hänen paikkansa ja osaa kävellä ryhdikkäästi, ja suhde selkeästi nuorempaan on aina jotenkin niin naisen hallittavissa. Ja kuitenkin Narcissa aina yllättyy, miten Lily onkin saanut hänet pikkusormensa ympärille ja omistaa, ja se eroaminen tuntuu repivältä - sillä lopulta ylpeä, julkisivu kiiltävänä -Narcissa valitsee Luciuksen, sillä hän tietää, että niin tehdään. Ja niin tehdäänkin, mutta ei Narcissa koskaan unohda.

Kirjoitustyylisi on edleleenkin hieno, mutta ehkä se pieni taukoilu näkee tästä. Ja en tiedä, minulla on jotenkin sellainen mielikuva, ettei 12+ -haasteen tapainen sovi sinulle kuin korkeintaan ehdotukseksi; olet kirjoittajana liian kuriton ja hyvällä mielikuvituksella varustettu pysyäksesi polulla, ja kun sinun täytyy kerrankin tehdä niin ja teetkin, itse tarina on jotenkin hajanaisempi. Tietysti se sopii tuohon riekaleteemaan aika hienosti, mutta ehkä liiankin hyvin - tämä oli nättiä luettavaa, mutta ei tästä oikein saanut kiinni mitenkään, ainakaan tarpeeksi - mutta nättiä tekstiä silti.

Ikärajaa jäin tosiaan miettimään, sillä tässä ficissä oli kuitenkin hyvä tunnelma, sellainen salaperäinen. Mutta olihan se osittain myös tietyllä tavalla kiihkeä, ja en tiedä, ehkä asiayhteys teki noista kosketuksista ja kaikista niin paljon enemmän, että ehkä tämä ei tuntunut ihan K7-kamalta. Kuitenkin pidin tästä tunnelmasta, hiljaisesta Narcissasta, suorasta Luciuksesta ja suloisesta huulirasva-Lilystä, joka oli vasta pieni ja toisen ohjailtavissa - mutta todella itse oli se, joka toista jäi painamaan.

Heyy, kiitos tästä, pidin, kultaseni! Söps. ♥

[Vanilje]

Lils, söps sinä. ♥ Itse pidän myös tästä parituksesta kovin - kuten myös Bellatrix/Narcissasta ja Sirius/Reguluksesta (oo, Narcissa/Regulus kuulostaa myös hienolta!) - se on jotenkin niin hmm, tietyllä tavalla haurasta, mutta kuitenkin kaunista ja herkkää, vaikka Narcissan sukutaustat repivätkin. Tosiaan tuo tauko ja blokki kirjoittamisessa alkoi jo tuntua vähän omalla kohdalla. Ehkä tuon 12+ -haasteen pohjalta oli helppoa lähteä rakentamaan, kun oli jo jotain valmista, kehykset tavallaan, johon vain piti sitten itse luoda se kuva. Ehkä se on totta, niinkuin sanoit, ettei tämä tyyli ole ehkä omiaan minulle (olen oikeastaan otettu tuosta jollakin tapaa), mutta ainakin tämä auttoi alulle. Ja sinä ehkä tiedätkin miten paljon kirjoittamisen tueksi annetut kuvat, sanat tai biisit minua auttavat. : D Mutta hei vielä kerran erittäin paljon kiitoksia kommentistasi kultainen, piristit sillä minua todella paljon! ♥