Nimi: Riitoja
Ikäraja: S
Tyylilaji: Kai tän PITÄIS jonkinlaista angstia olla...
Yhteenveto: ”Muistatko tuon päivän?” James kysyi hiljaa. ”Silloin kaikki oli hyvin, olimme onnellisia. Nyt en tiedä, pystynkö enää olemaan Siriuksen paras ystävä.”
Haasteet: Tuhoa suosikkiparisi- haaste Lily/Siriuksella, OTP10 Lily/Siriuksella, Kerää kaikki hahmot- Peter Piskuilanilla ja inhokkiparitus Lily/Jamesilla.
Paritus: Sirius/Lily/James
Riitoja
Peter Piskuilan seisoi hämmentyneenä paikallaan, kun Sirius Musta, yksi hänen parhaista kavereistaan, suuteli Lily Evansia, tyttöä, johon James Potter oli kaiken järjen mukaan ihastunut. Silti Sirius nyt suostui suutelemaan Lilyä, eikä se ollut mikään vitsi vaan totta. Jokainen katse, jonka pari loi toisiinsa, teki sen selväksi. Peter katsoi hämmästyneenä, osaamatta sanoa sanaakaan. James suorastaan kihisi raivosta. Pojan kasvot olivat tulipunaiset, ne hehkuivat vihaa ja sanaakaan sanomatta tämä nousi ylös ja lampsi seitsemäsluokkalaisten poikien makuusaliin.
”Mitä tuo on, Sirius?” Remus Lupin kysyi terävästi. Tämä oli selvästikin tosissaan, sillä Peter ei ollut kuullut Remuksen nimittävän Siriusta miksikään muuksi, kuin Anturajalaksi, joka oli Siriuksen lempinimi. Peterin lempinimi oli Matohäntä, mistä hän ei sivumennen sanoen pitänyt, mutta hän suostui mihin tahansa, jotta sai olla Jamesin ja Siriuksen suositussa porukassa.
”Mitäkö? Sitä, miltä se näyttääkin”, Sirius vastasi viattomana, kietoi kätensä Lilyn ympärille, eikä tyttö vastustellut, vaan kikatti ja suukotti Siriusta poskelle, mikä ei ollut Peterin mielestä ollenkaan Lilyn tapaista.
”Käsitätkö ollenkaan, miltä Jamesista tuntuu nyt?” Remus kysyi. Peteristä hänen äänensä kuulosti aika kylmältä.
”En minä ole Potterin omaisuutta”, Lily puuttui puheeseen. ”Saan seurustella kenen tahansa kanssa ja sinä et voi sitä määrätä, Remus Lupin”, hän sihahti, suukotti Siriusta ja livisti sen jälkeen kirjastoon.
”En todellakaan ymmärrä, mihin soppaan olet itsesi sotkenut”, Remus huokaisi istuutuen sohvalle.
”Et ole isäni, etkä voi päättää kenen kanssa haluan seurustella”, Sirius vastasi purevasti. ”Kaikki tässä tuntuvat menevän Sarvihaaran puolelle, mutta minä en ole mitenkään pettänyt Jamesia”, Sirius jatkoi. ”Ja minulla on täysi oikeus seurustella kenen tahansa kanssa”, Sirius lopetti. Hänkin istuutui, mutta ei sohvalle vaan pehmeälle matolle.
Peter pudisteli päätään ihmeissään ja nousi portaat mennäkseen Jamesia katsomaan. Tällä taisi olla asiat aika pahasti. Astuessaan makuuhuoneeseen, Peter huomasi, että James istui kasvot ikkunaa kohti, pitäen jotain kädessään. Peter käveli pojan luokse ja laski tärisevän kätensä tämän olkapäälle. James säpsähti, mutta näytti huojentuvan, kun tulija oli vain Peter.
Peter istuutui Jamesin viereen ja näki, mitä tämä piti kädessään. Se oli valokuva, jossa olivat kaikki neljä kelmiä. Siinä he seisoivat kaikki vieritysten, paitsi Sirius, joka oli kiivennyt puuhun ja heilutteli jalkojaan ja vilkutti kameralle. Muut olivat kokoontuneet puun ympärille, James oli juuri ottamassa sieppiä kiinni, Remus hymyili katse kamerassa, Peter puolestaan katseli Jamesia ihailevasti.
”Muistatko tuon päivän?” James kysyi hiljaa. ”Silloin kaikki oli hyvin, olimme onnellisia. Nyt en tiedä, pystynkö enää olemaan Siriuksen paras ystävä.”
Sanat jäivät leijumaan ilmaan, kun Peter ei tiennyt, mitä voisi vastata. Hän pysyikin hiljaa.
Juteltuaan vielä vähän aikaa kaikki kelmit kävivät nukkumaan, tai no, kaikki muut paitsi Sirius, joka yhä vaelteli Tylypahkan käytävillä- ainakin jos Kelmien karttaan oli luottamista.
Seuraavana aamuna he näkivät ensimmäiseksi oleskeluhuoneeseen tultuaan, Jamesin ja Lilyn, jotka suutelivat intohimoisesti. Tällä kertaa Siriuksen katse oli raivoisa, tämä pyyhälsi suoraan muotokuva-aukosta ulos ja katosi näkyvistä. Peter huokaisi, taas oli yksi riita heidän välillään.
