Kirjoittaja Aihe: Se ei ole nimeni , S  (Luettu 1896 kertaa)

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 759
Se ei ole nimeni , S
« : 26.06.2011 11:12:28 »
Nimi: Se ei ole nimeni
Ikäraja: S //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Hahmot: Fleur, ryhmä OC-ihmisiä
Genre: angstinen drama
Summary: Miksen saman tien voisi pitää vähän hauskaakin?
A/N: LW9-haasteen bonuskierroksella sain todellisen haasteen kirjoittaa alla olevista sanoista. Super cool party people? Not me. Mutta tämä oli hauska mahdollisuus kokeilla erilaisesta tilanteesta kirjoittamista, ja Fleur tuntui sopivan päähenkilöksi aika hyvin. Nimi juontuu The Ting Tingsien kappaleesta That's not my name, josta otin myös vähän vaikutteita.

Se ei ole nimeni

”Hei, Fleur, ongelma! Mikä sopisi hyvin sen harmaan hameen kanssa, jonka lainasit viime viikolla? Se lyhyempi.”
Katson alas takkaan ja huokaisen. Lisan pää leijuu tulessa, kasvoillaan rukoilevan kiltti ilme. Jälleen kerran. Edellisviikolla olimme myös ulkona, ”kesän parhaana iltana”, jolloin Lisalla oli ongelmia ulkoasunsa kanssa. Jälleen kerran. Tekisi mieli sadatella ja heittää kädessä oleva vesilasi tuleen.

”Laita se laivastonsininen toppi, minkä sait syntymäpäivälahjaksi.”
”Loistava idea! Kiitos, kulta”, Lisan pää katoaa poksahtaen, mutta ilmestyy siihen sekunnin kuluttua uudelleen. ”Entä asusteet?”
”Rippiristisi?”
”Ha ha ha. Mietin sitä isoa hopeista. Se on kylläkin Staceyn, mutta…”
”… 'äntä se tuskin haittaa”, lopetan Lisan lauseen ja nauran väkinäisesti hänen silmäniskulleen. Hänen päänsä katoaa tulesta ja marssin huoneeseeni. Hitto, miksen ikinä osaa sanoa ei?

*

”Näytät niin hyvältä, muru! Ihanaa luomiväriä, rakastan sitä. Mitä se on?” Stacey kikattaa ja juo janoonsa kahvilikööriä. Otan, kun hän tarjoaa. Huikka ei polta kurkkua, maistuu vain hyvälle. Pikku hiljaa alan piristyä. Edellisviikon karmeat seuraukset katoavat mielestäni. Kiivaat dialogit, haukut, ilkeät viestit, kaikki unohtuu (”Minä ja Mark, me todella olimme jotain! En voi uskoa, että teit minulle näin, Fleur!”). Hiukset asettuivat suoristusraudan avulla kauniisti, meikkikin onnistui, erityisesti rajaukset. Unettomat yöt, jäätelöä suruun, kaikki unohtuu (”Minä vihaan sinua! Kuulitko, vihaan!”). Valitsemani mekko on uusi, vaikkakin lyhyt, mutta tiedän näyttäväni tänään hyvältä. Miksen saman tien voisi pitää vähän hauskaakin?
*

Basso saa sydämen lyönnit mukautumaan omaan tahtiinsa. Kengät hiertävät, sattuvat ja tunnen jo kolme kohtaa, joita koristaa seuraavana aamuna joko hiertymät tai vesikellot. Mutta pakko tanssia, pakko mukautua musiikin tahtiin, koska se tuntuu vapaudelta. Tunnen alkoholin lämmön sisälläni ja jonkun kädet lanteilla. En tiedä, kenen, mutten jaksa välittää. Se vain tuntuu niin hyvältä!

”Rakastan kroppaasi, Jo, olet niin seksikäs”, joku huutaa korvaani. Lämmin hengitys ällöttää, yhtäkkiä minulla on muutenkin kuuma. Katson miestä, joka katsoo minuun virnistellen. Näen himon hänen silmissään. Hän ei edes näytä hyvältä.
”Minun nimeni on Fleur.”

*

Istumme sohvilla. Siemailen juomaani hitaasti ja nauttien. Humala saa minut nauramaan kovempaa kuin ikuisuuksiin. Vatsalihaksiin sattuu, mutta se tuntuu nautinnolliselta kivulta. Isken silmää portsarille, joka kulkee pöytämme ohi. Saan takaisin silmäniskun ja välähdyksen täydellistä hymyä. Miten valkoiset hampaat! Ahtaudun muiden ohitse käytävälle, Long Island Ice Tea-drinkki kädessä ja kompuroin miehen perään. Pakko saada!

”Odota!” huudan miehen perään huomaamattani. Tumma hahmo edessäni pysähtyy ja kääntyy katsomaan. Sipaisen hiussuortuvan korvan taakse ja hymyilen. Mies vastaa hymyyni. ”Oletko tänään koko päivän töissä?”
Sanat eivät tule selkeinä ulos suusta, huomaan sen itsekin. Yritän vain hymyillä kauniisti ja keinautan lantiotani hieman sivulle. Se toimii lähes aina.
”Joo olen. Pidän sinun kaltaisistasi kauniista naisista huolen.”
”Olen Fleur”, ojennan käteni ja mies tarttuu siihen varmalla otteella. ”Sinun nimesi on…?”
”Joe.”
”’Auskaa tutustua! Olet todella, todella ’yvännäköinen”, sanat karkaavat suusta itsestään. Tavallisesti puna kohoaisi kasvoille, mutta ei tällä kertaa. Hänet minä haluan! Vedän miehen itseäni kohden. Hänen huulensa ovat yhtä varmat, yhtä lämpimät kuin kädetkin. Huokaisen syvään ja kierrän käteni hänen kaulansa ympärille, antaudun puhtaalle ajattelemattomuudelle.

*

Lähden yhdessä Lisan ja Staceyn kanssa viimeisen valomerkin jälkeen. Lontoo on vielä hereillä, taksit ajavat edestakaisin katua. En näe Joeta enää missään. Lisalla on vaikeuksia pysyä pystyssä, nostan hänen kätensä olkapäälleni ja autan häntä hoiperrellen eteenpäin. Laskuhumala on kamalaa.

”Kamalaa, kamalaa…” kuulen mutisevani ja Lisa kikattaa vieressäni hysteerisenä. Yhtäkkiä Stacey kompastuu ja kaatuu jalkakäytävälle. Lisa kirkaisee naurusta ja taipuu kaksinkerroin. En voi päästää irti hänestä, jottei hänkin kaatuisi maahan. Stacey mulkaisee minuun.
”Auta nyt, saatana!”
”Fleur.”
”Mitä sinä selität?”
”Minun nimeni on Fleur.”
”Aivan helvetin sama, auta minut ylös täältä!”

*

”Mihin sinä jäit eilen? Stacey lähti Markin kanssa sen jälkeen, kun olimme päässeet Georgen kämpälle.”
Lisa näyttää huonovointiselta liekkien valossa. Ihmekö eilisen jälkeen? Katson häneen tarkasti.
”Minun Markini luokse?”
”Eihän hän ole enää sinun Markisi, kulta. Siitä on kuitenkin jo viikko kun vehtasitte.”

Olen hiljaa. Haukottelen ja laitan hiukset ponihännälle, välttelen takkaa ja hilpeitä silmiä.
”Mutta hei, tänään uudelle kierrokselle, eikö vaan?” Lisa iskee silmää ja nyökkään väsyneenä. Kun Lisan pää katoaa, vajoan keittiön tuoliin ja suljen silmäni. Eilisen häpeä, viime viikon häpeä, kaikkien viikonloppujen ja arkipäivienkin häpeä polttelee kasvojani. Pääseekö tästä kierteestä ikinä irti?

------------------------------------------------------------------------

Jane - V.I.P.


V.I.P. kaikki tahtovat kaupunkiin
Taas pukeudutaan parhaimpiin
Meikit laitetaan, tukat kammataan, kyyti soitetaan

Perjantai, klubit kierretään
Lauantai, nimet tiedetään
Joutuu kai aina valvomaan, yötä palvomaan, päivät nukkumaan

Varoittamatta syttyy taas katseet liekkeihin
Odottamatta päätyy aina parhaisiin juhliin

refrain:
Kaupungin kattoikkunat, taksit ja ovenvartijat
Kaupunki valvoo kun me tanssitaan vielä, tanssitaan vielä
DJ ja tanssilattiat, bassoissa 1000 wattia
Kaupunki valvoo kun me tanssitaan vielä, tanssitaan vielä

V.I.P. tanssirytmien pyörteisiin
Tänään tuhlataan turhuuksiin
Huhut liikkuvat, haaveet haihtuvat, parit vaihtuvat

Perjantai, klubit kierretään
Lauantai, nimet tiedetään
Joutuu kai aina valvomaan, yötä palvomaan, päivät nukkumaan

Varoittamatta syttyy taas katseet liekkeihin
Odottamatta päätyy aina parhaisiin juhliin

refrain

V.I.P, V.I.P, V.I.P

refrain (2x)


« Viimeksi muokattu: 29.05.2015 12:02:10 kirjoittanut zougati »

between the sea
and the dream of the sea

sugared

  • ginger spice
  • ***
  • Viestejä: 1 515
Vs: Se ei ole nimeni
« Vastaus #1 : 27.06.2011 02:33:30 »
Hei! Tykkäsin tästä ihan niinku sikana! Oikeasti, todella mielenkiintoinen fic, omalla tavallaan mahtava! Aluksi teksti on melko kepeää, mutta loppua kohti tunnelma käy jatkuvasti tiheämmäksi ja tavallaan synkemmäksi. Kuvaat mielestäni todella hienosti ja uskottavasti tuota klubitilannetta, hyvin tutuntuntuisia ajatuksia.

Lainaus
Stacey kikattaa ja juo janoonsa kahvilikööriä.

Yksi lempivirkkeistäni, tiivistää rappiolla olemisen muutamalla sanalla. Ylipäätään tuo koko kappale on tehokas.

Lainaus
Pakko saada!

Tykkäsin myös tästä, toi synkähköön tekstiin sellaista... ironista chic lit -henkeä. Virheitä ei osunut silmään, enkä niitä etsinytkään, hyvin sujuvaa tekstiä. Napakkaa ja tarkkaa.

En osaa oikein eritellä ajatuksiani, mutta todella osuvia ja realistisia havaintoja siitä, millaiseksi 'hauskanpito' voi mennä. Laskuhumalakuvaus on ihana, samoin lopun katkeruus, joka on kuitenkin huuhdottavissa uudella makealla drinkillä.

Lainaus
”Mutta hei, tänään uudelle kierrokselle, eikö vaan?” Lisa iskee silmää ja nyökkään väsyneenä.

Taas yksi lyhyt lause, johon tiivistyy tosi paljon.

Pidin kovasti myös tuon The Ting Tingsien kappaleen mukaanottamisesta, erityisesti tästä seuraavasta:

Lainaus
”Auta nyt, saatana!”
”Fleur.”
”Mitä sinä selität?”
”Minun nimeni on Fleur.”

Kiitos kovasti lukukokemuksesta, nautin. Party on!

her shaking shaking
glittering bones

Seidig

  • prinsessa
  • ***
  • Viestejä: 338
Vs: Se ei ole nimeni , K7
« Vastaus #2 : 22.04.2013 20:38:42 »
Kommenttikampanjan merkeissä tervehdin. :--)

Kauhea mitä pissiksiä nuo Fleurin kaverit. En enää koskaa ajattele että Fleur olis sellanen (en toki tunnusta koskaan ajatelleeni niin).

Kuitenkin tuo Fleurin turhautuminen kävi tästä hyvin selvästi ilmi - mulla on joskus niin, että en vaan pysty sanomaan ei, vaikka haluttais, joten tuohon pystyy helposti samaistumaan. Go Fleur, huuda niille.
Pidin Fleurista tässä tosi paljon, kunnon, tiiätkö, vahva nainen, vaikka sitä turhautumista saattoikin olla havaittavissa.

Tää oli myös idealtaan mielenkiintoinen, Fleurista kirjoitetaan mun mielestä hirveän vähän (ei se kyllä haittakaan, koska en hahmosta hirveästi pidä) mutta onhan nää aina mukavia lukea. Enkä tällaiseen oo ainakaan muistaakseni aikaisemmin törmännyt! Oli siis mielenkiintosta luettavaa, teksti oli selkeää.

Lainaus
”Auta nyt, saatana!”
”Fleur.”
”Mitä sinä selität?”
”Minun nimeni on Fleur.”
”Aivan helvetin sama, auta minut ylös täältä!”

Tää kohta! Aivan ihana, tykkäsin tosi paljon. Mulla on tapana käyttää tuota samaa juttua kavereihin ja ne jää aina kattomaan sillei "o.o" -ilmeellä, kertaakaan vielä ei oo tajunnu : D

Mutta jottei aivan offiksi mene, tykkäsin tästä kovasti ja inhoni Fleuria kohtaan lieventyi huomattavasti :P Kiitos!
eilen vielä päätin elää ilman sua
x x