Siipirikkoja, yömeren lapsia (S, Fleur/Luna)

[Vanilje]

Nimi: Siipirikkoja, yömeren lapsia
Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: Sallittu
Genre: angst, romance/fluff, drama
Paritus: Fleur/Luna
Hahmot kuuluvat Rowlingille, enkä saa tuotoksistani rahallista korvausta.

A/N: Tämmöinen pieni tajunnanvirtaficlet. Kommentteja tietenkin arvostan kovasti. Mutta ei mulla varmaan muuta sitten ollu, päästän teidät lukemaan.
Haasteita: Aakkoshaaste, Femme10 vol. 2, Rare10, OTS femmellä, ficlet300 sanalla 019. Haaveilija





Sade pyyhkii nurmikon pintaa, tyttö kultahiuksinen juoksee paljasjaloin ulos. Nauraa varpaiden kipristyessä kapeiden ruohonkorsien ympäri. Vesi pisaroi kultaisilla hiuksilla, tip tip tip. Valkeat hameen helmat suloisesti heiluen. Katsokaa nyt Fleuria, aivan kuin enkeli!

Perheen silmäterä, suloinen Fleur! Prinsessa, kaikkihan sen tietävät. Mutta Fleur-

rakastaa sadetta, yötä, mertakin. Meren lapsi - vai yömeren? -  niin sanotaan. Kulkee paljasjaloin, nauraa kevyesti vaatteiden sotkeentuessa ruohotahroihin. Äiti ei sillä ole väliä! Ei halua olla prinsessa, haluaa olla jotain muuta. Omanlainen Fleur, se mitä tuntee olevansa.

Äiti, oletko ylpeä minusta?
Totta kai, Fleur. Totta kai. Valheita. Pettymys, kun ei ollutkaan sitä mitä toivottiin, haluttiin.

Öisin tyttö kierii sängyllään, nauraa. Miettii, millaista olisi lentää? Lentää jonnekkin kauas, kokeilla hentoja silkkisiipiään. Hän vain yksinkertaisesti kasvaa, menee kouluun, saa ystäviä. Kasvaa, kasvaa, aikuistuu, kasvaa. Lähtee Englantiin, jättää Ranskan, jo (vasta!) seitsemäntoistavuotias!

Fleur liitänyt kauas kotoaan. Elää niin kuin haluaa, vapaana kaikesta. Silti joskus itkee, ei muiden nähden. Ehkä ikävöi kotia, katuu ettei ollut muille mieliksi. Ei tiedä, ehkei edes tarvitse. Mutta se on pientä, niin sanoo itselleen. On joku, joka kivun vie pois. Se toinen vaaleahiuksinen. Haaveilija.

Päivästä toiseen jaksaa puhua, kuunnella, nauraa niin kuin molemmat. Juosta yhdessä meren aaltojen sekaan. Kertoa utuisesti merien taruolennoista. Olla samanlainen, sielunkumppaniko? Ehkä niitäkin on olemassa. Kumpikin rakastaa yötä, merta. Joku saattaa oudoksua. Fleur ei välitä siitä, ei toinenkaan. Yhdessä saa olla mitä haluaa. Ei tarvitse hävetä. Joskus toinen sanoo, Fleur, olet nätti vaikka olisitkin yömeren lapsi. Oikeastaan minä pidän siitä, itsekin voisin olla. Ja -

Fleur vastaa. Olet 'upsu, Luna. Mutta kiitos.

Tyttö lentää varpaat viistäen veden peilityyntä pintaa, hiljaa yksinään. Rikkoen harmonian, vai eikö sittenkään? Toinen niin utuinen vastarannalla eteerisenä odottaa. Kuun valo välkehtii pieninä ripauksina, muodostaa hopeiset siivet toisen selkään. Perhosia, siipirikkoja kumpikin.

Kaksi yömeren lasta onnellisia yhdessä. Kaksin, ei yksin. Kummankin hauraat siivet hipovat toisiaan.

Ultramariiniperhonen lentää kuuta vasten.

[Pinkkura]

Hmm.. *Yrittää saada kasattua lattialle sulaneita aivojaan kuntoon ja pelaamaan. Ei onnistu.*

Okeij.. Mä yritän jotakin, mutta tästä tulee ihan varmasti sataprosenttisen outo & epärakentava kommentti, koska se rakentava lähti lentoon ja vilkutti mennessään.

Ensimmäiseksi vaikkapa paritus. Awwws <3 Anteeksi, oli pakko, sillä se tuli ensimmäisenä mieleen ja edelleenkin nuo aivot on sulaneet tuonne lattialle. Fleur/Lunaa en ole hirmuisesti lukenut, mutta jotenkin tähän paritukseen olen salaperäisellä tavalla mieltynyt - ehkäpä tämä ficci auttoi asiaa. Molemmat hahmot olivat tarpeeksi aitoja minulle, enkä oikeastaan tykkää Rowlingin kuvatessa näitä hahmosia, minulla on ihan omat käsitykseni.

Kirjoitustyylisi. On. Kaunista. Ehdottomasti! Virheitä en löytänyt, mutta en myöskään etsinyt, joten saattoipa johtua siitäkin. Kirjoitat sulavasti, nätisti ja juuri sellaisella tavalla mikä miellyttää tälläistä jännän omaperäistä ihmistä kuin minä olen En osaa siitä vääntää yhtään sen enempää, elä murhaa sen takia.

EpikFeil varmaan enimmäkseen kertoili kaiken mahdollisen jo, mutta oli ihan pakko kommentoida, kun sinä olet minua helppinyt pariinkin kertaan ja kommentoinutkin ja näin edespäin. [Pakko aina keksiä liuta syitä miksi kommentoi, koska eihän minulle tietenkään riitä se, että yksinkertaisesti vain miellyin tähän...  :-[]


Pinkkura

[Vanilje]

Epik, aww, kiitos tuhannesti kommentistasi! Piristit päivääni roimasti ihanalla kommentillasi. ♥ Kiva kuulla että tykkäsit kirjoitustyylistä, ja että siellä oli jotain omaakin. Se on aina vähän inhottavaa toisaalta, jos ei saa tekstistä ollenkaan omannäköistä. Mutta kiva jos se oli kuitenkin tässä ficissä onnistunut. Ja niin, noista hahmoista. Hyvä ettei se haitannut lukemista, vaikka Fleur ehkä olikin hieman omien mielikuviesi vastainen. Itse ehkä halusin tuoda tähän ficciin vähän erilaisen Fleurin, sattui vaan olemaan joku ihan ihmeellinen hippifiilis kun kirjotin tätä, jonka ansiosta tästä ehkä vähän tuli tällainen. : D Voi ei, en osaa enää muuta sanoa, kuin että punastelen ja hymyilen typerästi koko loppupäivän kommenttisi ansiosta. Kiitos vielä kerran. :3

Pinkkura, kiitos suuresti sinullekkin! ♥ Voi ei, mitähän tässä sanoisi, olen kovin otettu, että tykkäät noinkin kovasti kirjoitustyylistäni. :3 Kiva jos tykkäsit hahmoista, ja teksti oli muutenkin onnistunutta. Hihih, piristit kyllä ehdottomasti minun päivääni kommentillasi, kiitokset siis vielä siitä.

[Carolynne]

Ensiksi pahoittelut siitä, että kommentointi on kestänyt. IRL on vienyt luultua enemmän aikaa :<

Minä en oikein tiedä, missä välistä Fleurista on tullut näin kovin suosittu hahmo, mutta ei sen väliä, sillä itse pidän hahmosta hirveästi. Tykkäsin tässä siitä, että hän ei ollut pelkkä stereotyyppinen veela, vaan hänessä oli syvyyttä ja rohkeutta (osallistuuhan Fleur kirjoissakin Kolmivelhoturnajaisiin ja myöhemmin Killan salatehtäviin, joten minusta on yleensäkin epäreilua pitää häntä vain kauniina). Minusta oli myös hienoa, kuinka olit kirjoittanut Fleurin sellaiseksi, joka ei kelpaa ja johon ollaan pettyneitä, kun yleensä tunnutaan ajattelevan, että hän nyt on täydellinen. Ravisteli lukijaa ihanasti. Niin ja Luna nyt on lempihahmojani Pottereissa ja pidin todella siitä, millaiseksi olit hänet tulkinnut. Yleensä minusta Luna ei koskaan toimi ficeissä, koska minulla on hänestä niin vahva mielikuva, mutta tässä mitään ongelmia ei ollut.

Ehkä olisin kaivannut hieman taustoja ja selitystä paritukselle, se on minusta erittäin rare ja naisten eri kansalaisuuden ja ikäeronkin huomioon ottaen minusta olisi ollut mukava tietää, miten heistä oikein tuli pari ja missä yhteydessä he havaitsivat olevansa samanlaisia. Toisaalta taas sulin tuolle sielunkumppanuudelle ja lisäksi pitkät selitykset olisivat voineet pilata tekstin rytmiä. Mistä pääsenkin seuraavaan hehkutukseen, eli...

juuri siihen ficin rytmiin! Se oli minusta ihanan runomaista, kaunista ja miellyttävää luettavaa. Sai toivomaan, että voisi itsekin lentää jonnekin tai kulkea paljain varpain ruohikossa. Tykkäsin toistosta, erikoisista sanajärjestyksistä, subjektin puuttumisista... Olit käyttänyt kieltä tosi hienosti. Myös preesens aikamuotona, kuvailu ja metaforat olivat tosi kauniita, erityisesti ihastuin seuraavaan loppupään lauseeseen: Kuun valo välkehtii pieninä ripauksina, muodostaa hopeiset siivet toisen selkään. Perhosia, siipirikkoja kumpikin.

Kiitän tästä ficistä, ihastuin kovasti <3

[Vanilje]

Kiitoksia kovasti ihanasta kommentistasi Carolynne! Voi ei, menin ihan hämilleni kommenttisi luettuani. Onnistuit kyllä piristämään ehdottomasti iltaani. Tosi kiva kuulla, että olin saanut hahmoista tehtyä juuri sopivanlaiset. Itsekin ehkä miellän Fleurin myös vähän sellaiseksi, no en pelkästään sellaiseksi prinsessaksi. Mitä se vauhkomielikin sano ainakin siinä nelosleffassa, että Fleur on yhtä paljon prinsessa kuin se, tai jotakin tuon suuntaista. : D Halusin ehkä tuoda juuri sitä puolta enemmän esiin tässä ficissä. Tosi kiva muuten myös kuulla, että kirjoitustyylikin oli sopiva tähän ficciin, ettei tuntunut tönköltä tai muuta. On aina kiva kuulla, että joku tykkää. Apua, en osaa kyllä enää muuta sanoa, kuin että kiitän vielä kerran sinua kauniista kommentistasi.<3