Enkeli nukkui [S]

[Pinkkura]

// Alaotsikko: Bellatrix | sallittu angstinen runo |

Nimi: Enkeli nukkui
Kirjoittaja: Pinkkura, elikkäs minä
Ikäraja: Sallittu kaikille
Tyylilaji: Angst?
Päähenkilö: Bellatrix

A/N: Tämmöinen runoilu... Saatte tulkita miten tulkitsette, mutta toivoisin että heittäisitte kommentilla, mikäli herätti ajatuksia. Nauttikaa!



Enkeli nukkui


Nauru kaikuu seassa musiikin,
askeleet tanssittavat pitkin värivaloja,
vapaus.

Kukaan ei hillitse,
hallitse,
omista.

Seura on,
on mitä on,
tietäähän tyttö sen,
ei osaa välittää
- kaikki uutta,
ihmeellistä.

Enkeli nukkuu,
tyttö kukkuu.
Vaarat uudet kutsuvat,
väärät polut houkuttelevat.

Sydän vapaudentunteesta sykkyrällä,
mutta kaikki,
kaikki muu pian mykkyrällä.

Silmät huumasta sumentuneet siirtyvät taivasta tuijottamaan,
vaan ei enkeli herää,
sirpaleita kokoon ajoissa kerää

- järjen ääni ei korvaan kuiski,
piru ehti tulla jo,
kaiken rikki huiski.

[sennamiila]

Okei, ekana mainitsen, että olen oikeasti tosi huono kommentoimaan runoja, mutta tähän on pakko yrittää jonkinlaista kommenttia saada aikaiseksi

Alkuun hiukka mietin tuota otsikkoa Enkeli nukkui ja sitten sitä, että tässä on Bellatrix ja miten ne sopivat yhteen (itse olen asiasta erittäin hyvä puhumaan, kun oon kirjottanu Bellsistä ficin Oikee enkeli ). Mutta juu, asiaan siis. Tykkäsin tästä ja tää kuulosti jotenki niin teini-ikäseltä Bellalta että. Jotenkii oli hassua lukee loppusoinnullista runoa, kun ite on kirjottanu viime aikoina lähinnä vaan loppusoinnuttomia. Etenkin tuo toinen säkeistö, koska olen aina ollut niin vahvasti siinä uskossa, ettei Bells ole koskaan tahtonut kenenkään toisen edes yrittävän hallita hänen elämäänsä. Jotenkin siihen pystyi niin samaistumaan, koska ainakin tässä asiassa myönnän olevani niin hänen kaltaisensa, ettei paremmasta väliä. En minä ainakaan tahdo, että joku koettaa tehdä minulle tien valmiiksi vaan haluan sen itse tehdä - aivan kuten Bellastakin olen ajatellut. Bellan elämä, Bellan päätökset.

Vaarat uudet kutsuvat,
väärät polut houkuttelevat.

Tämä kohta erityisesti pisti silmään. Tietenkin, nuori kun Bella on, niin kaikki kielletty kiinnostaa. Ja kun ajattelee vaikkapa Bellan luonnetta niin tietysti vaarallinen ja kielletty on sitä, mikä kaikkein eniten houkuttelee. Sittenhän tämä meni ja lankesi. Valitsi väärän polun. Tai sitten oikean, riippuu hieman kenen näkökulmasta katsoo. Eikä sitä koskaan voi tietää, vaikka Bells hiljaa omassa mielessään katuukin valintaansa, vaikkei sitä kenellekään myönnäkään vaan vain avoimesti näyttää ihailunsa pimeän lordia kohtaan.

Ja lopetus sitten. Jotain niin... en edes löydä oikeaa sanaa tähän. Ehkä Bellalle yritettiin järkeä päähän takoa, mutta eihän tyttö tietenkään kuunnellut? Miksi olisi. Hänen elämänsä, hänen päätöksensä. Tuli pimeän lordi, joka mahdollisesti särki ennen ehjän (tai ehjän ja ehjän) perheen. En ole kyllä koskaan uskonut, että Bellan lapsuuden perhe kovin ehjä olisi ollut. Tai siis kun ajattelee, kuinka erilaisia kolmesta sisaruksesta tulikaan, kuinka Meda vain suljettiin ulkopuolelle.

Okei, tähän on kai hyvä lopettaa tämä kommentointi ja siirtyä höpöttelemään omiani jonnekin ihan muualle. Kiitän tästä hienosta, pienestä runosta, joka tosiaan sai ajatukset ja tunteet tietyllä tapaa heräämään

sennamiila

// et ole väärässä, pidin lopetuksestakin erittäin paljon, etenkin tästä kohdasta: - järjen ääni ei korvaan kuiski. Se antoi koko runolle sellaisena jännän utuisen loppusilauksen tai jotain. En vain osaa löytää nyt oikeaa sanaa sitä kuvaamaan

[Pinkkura]

sennamiila, äläs väheksy kommentointitaitojasi ollenkaan, tsot tsot. Sait ainakin yhden ihmisen hyppimään riemusta kattoon asti, kun tätä on rakentavalla kommentoitu. 

Voin sen verran kertoa, että tuo otsikko oli alusta asti itsestään selvä juttu, koska siitä sain tähän inspiraation. ( Ehkä, mutta vain ehkä olen kyseisen ficin joskus lukenut, kuulostaa tutulta (= ) Hyvä, että sain Bellasta irti jotakin, koska kyseinen hahmo on minulle aikasta vieras aina ja nyt mietin sitten... Ehkä Bella ei oo niin vieras mulle, koska tän kirjottaminen kävi helposti.

Niin, nuorethan yleensäkin kapinoivat ja näin poispäin, mutta Bella sitten varsinkin on kiinnostunut tuosta pimeästä ja ns. puhtaasta puolesta, mikä on oikeastaan loppujenlopuksi vain ja ainoastaan likainen.

Mietin tässä, että onnistuiko lopetus, kun et löytänyt sille oikeaa sanaa, mutta mikäli oikein käsitin, niin se meni aikalailla nappiin. Olenko väärässä? Toivottavasti en. Minulla on suunnilleen samanlainen kuva tuosta Bellan perheestä, ei mikään ehjä, muutakuin juuri ja juuri, mutta sitten pimeän lordi poks mukana kuvioissa tuhoamassa kaikkea. Mahtavaa. Tietenkin myös sisarukset ovat kaikki sitten oma lukunsa.


Minä taas virnistelen täällä pöhkösti ja totean, että kiitos sinulle kommentoinnista, pelastit aika harmaalta näyttävän päiväni täysin. Hyvä, että pidit lukemastasi, yritän aina mahdollisesti saada ficcini, runoni ja raapaleeni herättämään jotakin ajatuksia. Kumma tapa Kiitos kommentista vielä uudestaan.

[Natural]

Hehee, tulen nyt tännekkin kommentoimaan.

Runot on aivan ihania ja en osaa kommentoida sellaisiin.
Bella on aivan ihana hahmo ja pakkohan tämä oli lukea. Tykkäsin runosta. Olen hyvin pitkälti samaa mieltä sennamiilan kanssa.

Vaarat uudet kutsuvat,
väärät polut houkuttelevat.

Ah, ihana kohta.

Olit mielestäni tehnyt Bellasta sellaisen... jännän, hyvällä tavalla, siis en osaa selittää, ku oon vähä tyhmä ja kaikkee.
Tuo loppu oli ihana.

Kiittän ja kumartaen runolle,
Natural

P.S rakentava on kaupassa

[Pinkkura]

Uijj, Natural, saat minut hyppimään oikeasti sinne taivaisiin, kun kommentoit melkein kaikkia ficcejäni tuosta noin vain peräjälkeen. Et oikeasti usko, kuinka iloinen olin kun näin kommenttisi.

Sä et oo mitenkään tyhmä ja kaikkee, vaan oikeestaan aika ihana Hyvä, kun pidit tästä, en voi muuta sanoa ja kiitos vielä kommentista (=