Kiitos taas tooooodella paljon kommenteistanne ^^
CHARM
^__^ lumi on
Lumimaisemista on helpompi kehitellä kaikkee tämmöstä ... okei joo, en tiiä mitä selitän ^^
Kiitos taas jälleen tuuusi paljon kommentista
PATI
^^ Kiitos kiitos tosi paljon! Toivottavasti et ole itse apealla tuulella
Mutta hyvä että tää saa hymyilemään
Kiiitoksia *hug* ^^
SIERRA
Olet samaa maata kanssani, (jee suomi!...joo heh okei...) miekin tykkään lumesta ja semmosesta ^^ niistä on ainaki kiva kirjottaa. (ei semmosesta harmaasta likaloskasta, vaan pehmosesta valkosesta ^^)
mulla on sellanen vaikutus (
tuo on vaan niin ihana xD )
Joo, sellasen kuvan mä halusinkin Harrysta antaa ^^ mutten vaan keksiny sille yhtä hyvää nimitystä
kuin sä keksit. ^^ Sydämmet on höpsöjä, niitä saa tulla vaikka kuuinka monta ^^ (mulla näitä ^^ - riittää.)
Pommita aivan vapaasti ^^, minua saa pommittaa kommenteilla kuinka paljon vaan haluaa!
LUCIUS BLACK
^^ Kiitos tosi paljon ^^
Joo, itekin meinasin et kuinkakohan moni alkaa karttaamaan tätä ficciä luettuaan: Harry viiltelee
itseään
En odottanu et näin moni haluais jatkoa
Mutta kyllä, teiniangstausta pahimmillaan.
Draco on vähän tommonen ... no...hönö x) (hyvässä mielessä... ei vaan keksi parempaa sanaa)
xD Joo, Kalkaros näyttää sisimmät isä-olemuksensa (hui...eikai ny sentää...)
Joo okei, tää oli varmaan tosi seko vastaus
Mutta kiitos tooodella paljon vielä kommentista! ^^
Kiitos kiitos kaikille vielä ^^
AAAAARRRGGHH tää on luku täys kymppi! xO
Nyt pitää tehä superluku jos osaan
LUKU 10 Talviloma osa 1
"Mitä olet suunnitellut?" Harry kysyi ujolla äänellään Dracolta.
"Hmmh? Jos olen jotain suunnitellutkin luuletko, että kertoisin siitä sinulle?" Harry kuuli Dracon vastaavan ja naurahti heleästi.
Harry ja Draco makasivat pehmeässä lumessa Tylypahkan pihamaalla, muutama lumihiutale harhaili välillä Harryn kasvoille.
"Draco?" Harry kuiskasi ja ojensi kättään taaksepäin, Draco tarttui siihen omallaan. He makasivat lumessa päät toisiinsa koskettaen.
"Harry?"
"Kuinka aikaisin sinä heräät aamuisin?"
Draco pysyi hetken hiljaa, "aikaisin, kuinka niin?"
"Ajattelin että monelta tapaisimme aamulla kun olemme heränneet? Mahdollisimman aikaisin tietysti!" Harry sanoi innoissaan.
Harry kuuli lumen ratisevan kun Dracon kiepahti ympäri ja pian pojan kasvot ilmestyivät hänen kasvojensa yläpuolelle.
"Kuinka niin?" Draco kysyi hymynkaarre huulillaan, "etkö sinä haluakaan tulla viettämään kanssani joulua Luihuisten makuusaleihin?"
Harry katsoi aluksi hämillään Dracoa ja hymyili sitten arasti.
"Mitä jos muut Luihuiset näkevät minut?"
"Blaise on ainoa Luihuinen joka viettää joulun täällä minun lisäkseni", Draco totesi hymyillen ja antoi suukon Harryn nenän päähän saaden sen astetta punaisemmaksi, "enkä usko, että häntä haittaa."
Harry hymyili ja hänen oli vaikea peitellä riemuaan.
"Tiedätkös, että sinä olet todella paljon erilaisempi kuin kuvittelin", Draco kuiskasi ja silitteli Harryn kasvoja. Harry hymyili ja katsoi Dracon harmaita silmiä.
"Ai...niin olet sinäkin."
"Olet paljon ujompi kuin luulin. Et koskaan viiden vuoden aikanasi täällä näyttänyt minulle ujouttasi", Draco kuiskasi ja Harry jatkoi hymyilyään katsoen minne tahansa muualle, paitsi ylös Dracon kasvoihin.
"Pidän siitä", Harry kuuli Dracon toteavan, "siitä, että olet noin ujo."
Harry hymyili ja sulki silmänsä kiinni Dracon hyväillessä hänen kasvojaan. Hänestä ei tuntunut yhtään kylmältä tai yksinäiseltä nyt kun Draco oli siinä hänen vierellään. Harrylle ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään viiltely, ei nyt kun Draco oli siinä. Harry tunsi Dracon antavan pienen suudelman hänen poskelleen ja vaikka suudelma ei ollut pitkä, Harry tunsi sen pitkän aikaa.
"Saisit pitää tuota hattuasi aina", Draco kuiski Harryn oikeaan korvaan, "se sopii sinulle."
Harry punehtui ja tunsi kuinka Draco heilutteli pumpulimaista pallotupsua Harryn pipossa.
"Eikö sinulle tule kylmä?" Harry kysyi hiljaa vaihtaen puheenaihetta, "sinulla ei ole käsineitä eikä hattua."
Draco hymyili ja siveli Harryn hiuksia, jotka karkailivat pojan pipon alta.
"Minulla on harvoin kylmä", Draco myhäili, "ja voisihan minulla yhtä hyvin tumput ja pipokin olla, niin kuin sinulla."
"Käsineet sopivat enemmän sinulle", Harry hymyili ja avasi suuret ja vihreät silmänsä.
Draco ojensi pitkän sormensa ja siveli sillä Harryn nenänpäätä saaden Harrylle kylmätväreet, jotka kulkivat Harryn selkärankaa pitkin hänen jalkoihinsa asti.
Äkkiä, kun Harry oli juuri sulkemassa silmiään, Draco tiputti suuren määrän pehmeää lunta Harryn
naamalle.
"Draco!" Harry huudahti ja Draco hypähti nauraen seisomaan Harryn kahmaistessa lunta maasta.
Harry viskaisi lumipalloja Dracoa päin ja osui kaksi kertaa pojan selkään. Harry juoksi pakenevan pojan perään ja juuri kun hän oli suuren puun alla, Draco heilautti sauvaansa, saaden puussa olleet
lumikinokset tippumaan Harryn päälle.
Harry kaatui maahan ja sylki lunta suustaan Dracon astellessa hänen yläpuolelleen.
"Eiköhän mennä", Draco hymyili toinen kulmakarva koholla ja veti Harryn ylös kinoksesta
"Minne?" Harry kysyi kallistaen päätään kun Draco otti hänen kädestään kiinni. Harry pudisti hymyillen
lunta päältänsä.
"Esittelen sinulle vähän Luihuisten oleskeluhuonetta", Draco hymyili ja lähti johdattamaan tupsupipoista poikaa Tylypahkaa kohti.
Harry astui Dracon perässä Luihuisten oleskeluhuoneeseen arkaillen hieman suurta ja hivenen kylmännäköistä kivistä huonetta. Harry piti itseään niin lähellä Dracoa kuin mahdollista ja puristi hellästi pojan kättä. Harry tiesi käyttäytyvänsä kuin mikäkin pelkäävä ensiluokkalainen, mutta Luihuisen oleskeluhuoneessa oleminen oli väkisinkin hitusen pelottavaa.
"Ei hätää", Draco vakuutti hymyillen pienemmälle pojalle ja katsoi häntä hellästi, "kukaan ei ole täällä tekemässä sinulle mitään pahaa."
Harry punehtui häpeästä, tottakai hän sen tiesi.
"Missä minä nukun?" Harry kysyi kuiskaten, hän ei uskaltanut vielä puhuakaan lujaa Luihuisten oleskeluhuoneessa. Hänkö kuudennella luokalla?
Draco hymyili ja asteli Harryn kanssa kohti portaita, jotka vieivät vielä alemmas ilmeisesti makuusaleihin.
"Voit nukkua Crabben tai Goylen sängyllä jos sinua pelottaa nukkua vieressäni, vakuutan tosin, etten tee mitään joka voisi satuttaa sinua."
Harry punastui kuvitellessaan itsensä ja Dracon nukkumassa samassa sängyssä.
Draco ohjasi Harryn yhdestä ovesta sisälle ja Harry yllättyi kuinka kotoiselta makuusali näytti. Viisi muhkeaa pylvässänkyä, kiviset seinät joille oli pistetty lumottuja ikkunoita, oma takka, pehmeän näköinen vihreä matto ja monilla eri väreillä koristeltu joulukuusi. Oikeastaan kuusessa oli vain hopeaa, vihreää, punaista ja kultaa. Harry oletti Dracon pistäneen punaiset ja kultaiset pallot kuuseen, koska laseillakin Harry erotti monesta pallosta nimen; Harry, jonka perässä oli pieni sydän.
"Odotit siis minua?" Harry kysyi pienesti punehtuen ja Draco hymyili hänelle.
"Oi, Draco! Minä - aha ja kappas, kappas."
Harry ei ollut huomannutkaan että huoneessa oli joku. Blaise Zabini käveli Harryn ja Dracon luokse hymyillen alas Harrylle.
"Harry, tässä on Blaise Zabini, kuten varmaan tiedät", Draco nyökkäsi Zabinia kohti.
Harry nyökkäsi ja katsoi arasti Dracon ystävää, joka hymyili hänelle sädehtivästi.
"Ei mitään tarvetta arastella minulle, Harry! Lupaan etten pure", Zabini sanoi iloisesti ja irroitti Harryn Dracon otteesta esitelläkseen Harrylle huonetta. Sillä välin Draco asteli hymyillen istumaan omalle pedilleen.
"Toffeeta?" Zabini tarjosi Harrylle hopeista rasiaa, jossa oli metallinvihreisiin kääröihin pakattuja karamellejä.
"Ei kiitos, Zabini", Harry sanoi ujosti yrittäen kuulostaa rohkealta ja samalla kohteliaalta.
Zabini naurahti makeasti ja paijasi Harryn poskea, "sano Blaise. Zabini kuulostaa oudolta."
Harry nyökkäsi.
"
Ihana pipo sinulla", Blaise hymyili ja tökki valkoista tupsua.
Draco naurahti jossain Harryn takana, "enkö sanonutkin, Harry ja Blaise, anna raukan olla, hän pelkää sinua."
Harry punastui ja Blaise näytti haavoittuneelta koiranpennulta.
"Ei Harry minua pelkää, ethän?"
Harry pudisti hymyillen päätänsä ja Blaise näytti kieltä Dracolle.
Harry käännähti ympäri ja asteli istumaan Dracon viereen sängylle, Draco laittoi kätensä Harryn olan yli ja painoi suukon pojan poskelle.
"
Awww", Blaise hymyili ja istui matolle Harryn ja Dracon eteen, Harry punastui.
"Söpö pari", Blaise myhäili.
"No mutta tottakai me olemme", Draco hymähti Blaiselle ja veti Harryn istumaan syliinsä jotta voisi paremmin painaa päänsä pojan niskaa vasten.
Blaise hymyili, "te kaksi saatte minut kiihottumaan."
Harry punastui rajusti ja Draco naurahti Harryn niskaa vasten, "kaikki saa sinut kiihottumaan, Blaise."
"Kehtaatkin sanoa noin Draco! Yäkh, ei nyt Crabbe ja Goyle sentään!" Blaise esitti loukkaantunutta
ja näytti kieltään.
"Mitä tehdään? Miten olisi erä totuutta vai tehtävää?"
Draco hymyili Blaiselle Harryn olan yli, "Totuus vai tehtävä? Älä viitsi, Blaise."
"Älä viitsi Draco, se olisi hauskaa!" Blaise sanoi silmät suurina.
"Mitä mieltä olet, Harry?" Draco kysyi Harrylta ja silitti tämän poskea, "annetaanko Blaiselle periksi."
Harry katsahti häntä anovasti katselevaa Blaisea ja nyökkäsi ettei pahoittaisi Blaisen mieltä. Harry tosin tiesi syvällä sisimmissään, ettei Blaise olisi oikeasti pahastunut vaikka hän olisikin kieltäytynyt.
Draco huokaisi ja Blaise hyppäsi innoissaan pystyyn, "Jesh! Kiitti Harry, lupaan olla löysä sinua kohtaan."
Blaise ryhtyi tonkimaan pulloa matka-arkustaan ja Draco istui Harryn kanssa lattialle.
"Paha virhe, Harry", Draco hymyili Harrylle, joka riisui tumput ja takin päältään.
Harry hymyili ja oli ottamassa pipoa pois, mutta Draco esti tämän ottamalla kiinni Harryn kädestä.
"Kehtaatkin ottaa sen pois", Draco virnisti.
Harry punehtui ja puri ujosti alahuultaan Blaisen astuessa viimein heidän luokseen puolitäysi tuliviski-pullo kädessään.
"Tuliviskiä?" Harry totesi ihmeissään psytymättä hillitsemään itseään. Draco ja Blaise kummatkin hymyilivät hänelle viekkaasti.
Mihin liemeen olenkaan itseni saanut, Harry ajatteli huvittuneena,
olen yksin Luihuisten makuusalissa kahden Luihuisen armoilla, ilman sauvaa. Hänen sauvansa oli jäänyt hänen omaan makuusaliinsa.
"Aww? Etkö ole ikinä maistanut?" Blaise hymyili viekkaasti ja ojensi pulloa Harrylle.
Harry peruutti itseään poispäin pullosta ja törmäsi Dracoon, joka naurahti hennosti.
"Älä kiusaa häntä, Blaise."
Blaise hymyili Harrylle, "kaikki meidän ikäisemme piilottelevat yhtä pulloa matka-arkussaan, tai niin ainakin luulin ennen tätä. Maista nyt, se on hyvää."
Blaise helisti pulloa Harryn lähellä, joka peruutti itseään päätään pudistellen lähemmäs Dracoa, joka katsoi Blaisea nyt moittivasti.
"Älä kiusaa poikaystävääni Blaise, tai minä näytän sinulle loitsutaitoni", Draco sanoi muka uhkaavasti ja Harry tunsi punehtuvansa monella asteella.
Draco oli juuri kutsunut Harrya hänen poikaystäväkseen. Harry raapi niskaansa ja istui takaisin omalle paikalleen heidän niin sanotussa ympyrässä ja Blaise asetti pullon heidän keskelleen.
Äkkiä pullo ryhtyi kieppumaan taian voimalla ja se pysähtyi Dracoon, "Totuus."
Blaise mietti ilmeisesti kovinkin nöyryyttävää totuutta ja katsoi sivusilmäyksin Harryyn, joka yhtäkkiä toivoi ettei olisi suostunut tulemaan peliin.
"Oletko haaveillut, että voisit viettää Harryn kanssa laatuaikaa sängyssäsi?"
Harry punastui rajusti.
"Tottakai olen", Draco totesi rauhallisesti saaden Harryn punastumaan entistä rajummin, "etkö keksinyt pahempaa?"
Blaise näytti Dracolle kieltä ja pullo pysähtyi seuraavan kerran Harryyn, joka vaihtoi vaivaantuneena istuma-asentoaan. Hän toivoi, että Draco olisi hänelle kiltti.
"Totuus."
Draco mietti hetken Blaisen katsoessa häntä ahnaasti.
"Mistä sait tuon pipon?" Draco kysyi päästäen Harryn helpolla, hän nimittäin tiesi ettei hän eikä Blaise tekisi sitä uudestaan.
Harry hymähti, "Molly Weasley teki sen minulle, Ronin äiti."
"Kymmenen pistettä Weasleylle!" Blaise naurahti pullon ruvetessa kieppumaan uudestaan. Blaise tuntui tietävän Dracon juonittelun.
Pullo pysähtyi uudestaan Dracoon, "tehtävä." Draco tiesi, ettei Harry keksisi mitään kamalaa.
"Öh...punnerra kolme kertaa", Harry sanoi vailla mielikuvitusta ja Draco totteli.
Harry ei ollut vielä ikinä pelannut pelejä Luihuisten kanssa ja sen kyllä huomasi. Hän saisi pian kokea kunnon nolauksen.
Pullo osui taas Harryyn, joka ei tällä kertaa pelännyt yhtään mitä Draco kysyisi, "totuus."
Draco päätti edistyä hitaasti, "oletko neitsyt?"
"Öh", Harry punastui ja Blaise katsoi häntä ahnaasti, "horoskooppimerkiltänikö?"
Blaise rämähti nauruun ja Draco pudisti päätään.
"Olen", Harry sanoi naama retiisinpunaisena ja pullo pysähtyi Blaiseen.
"Totuus", Blaise tuhahti innoissaan.
"Oletko sinä sitten neitsyt?" Harry kysyi ujosti.
Blaise hymyili, "En."
Ja taas pullo osui Harryyn, joka tuhahti, "tuo pullo on kirottu! Öh...tehtävä?"
Blaise hymyili innoissaan ja äkkiä Harrysta tuntui, että hänen olisi pitänyt valita totuus.
"Ei kannata ottaa tehtäviä Luihuisilta", Draco hymyili Harrylle viekkaasti, muttei näyttänyt olevan yhtään pahoillaan asiasta.
"Nukut seuraavan yön Dracon kanssa", Blaise sanoi ja osoitti Dracoa. Se kävi Harrylle, hän oli muutenkin ajatellut nukkuvansa Dracon vieressä.
"Vain bokserit jalassa, tuo suloinen pipo päässä ja nuo karvalapaset kädessä", Blaise lisäsi silmät tuikkien.
Draco näytti positiivisesti yllättyneeltä ja Harry punastui huultaan purren. Eikö Blaisen pitänyt olla löysä häntä kohtaan?
Rakastan sinua Blaise, Draco ajatteli itsekseen,
annan sinulle anteeksi kaikesta ärsyttävästä mitä olet minulle näiden viiden vuoden aikana tehnyt.Pullo kiepahti ja osoitti seuraavaksi Dracoa.
"Tehtävä."
"Okei", Harry sanoi, "sinä saat tehtäväksi lopettaa tämän pelin."
Blaise näytti Harrylle kieltä ja naurahti. Draco nappasi pullon heidän keskeltään ja vei sen takaisin Blaisen matka-arkkuun.
"Minun täytyy tästä ryhtyä tekemään yhtä juttua", Blaise myhäili ja asteli matka-arkulleen etsimään sieltä jotain.
"Ai niin", Harry muisti että hänen ostama lahja Dracolle oli vielä hänen omassa makuusalissaan, "minun täytyy käydä Rohkelikkotornissa. Tulen kohta!"
"Okei", Draco katsoi Harrya hymyillen, "älä vaivaudu ottamaan pyjamaa mukaan."
Harry käännähti katsomaan virnuilevaa Dracoa, "usko pois, Draco, mutta tämän jälkeisen yön nukun pyjama päällä."
"Salasana on käärmessuu!"
Draco huudahti Harryn perään.
Harry astui autioon makuusaliin ja veti oman sänkynsä alta lahjan, jonka hän aikoi antaa Dracolle. Harry nappasi pöydältään sauvansa ja heilautti sitä lahjansa päällä mutisten samalla loitsun.
Harry hymyili ja päätti viimeistellä toisenkin lahjansa. Hän nousi ylös ja kaivoi laatikostaan vanhan näköisen kameran.
Harry lennätti pienen yöpöytänsä hyvälle kohdalle ja asetti kameran sen päälle. Hän katsoi että kamera oli hyvin ja istui sitten suuren ikkunan laudalle suoristamaan pipoaan. Ulkona ikkunan toisella puolella satoi muhkeita lumihiutaleita, jotka sopisivat hyvin kuvaan.
Harry heilautti nopeasti kädessä olevaa sauvaansa ja heitti sen sängylleen ennen kuin kamera ehti ottaa kuvan.
Valo välähti ja kamerasta pöllähti savupilvi, Harry hypähti katsomaan miten kuva oli onnistunut.
Kuvan Harry hymyili hänelle hieman ujosti pipo hieman kallellaan ja hartiat ylös nostettuina. Kuva liikkui hieman ja Harryn hymy levisi siinä hiljalleen samalla kun lumihiutaleet tanssahtelivat kuvan ikkunan takana.
Harry asetti kuvan kehyksiin ja paketoi senkin. Aluksi hänen oli ollut tarkoitus laittaa kehyksiin kuva, jossa olisi ollut myös Draco, mutta he eivät olleet ottaneet kuvia yhdessä.
Siihen tulisi muutos, Harry ajatteli hymyillen ja nappasi kameran mukaansa.
Harryn kaivaessa pyjamaansa, hänen katseensa osui laatikossa olevaan hopeiseen veitseen. Harry nappasi veitsen ja pyjaman mukaansa ja poistui makuusalista oleskeluhuoneeseen.
Huone näytti tyhjältä kun siellä ei ollut ketään. Pieni lautasellinen hedelmiä osui Harryn silmään ja hän asteli laittamaan veitsen punaisen omenan viereen. Hymy valaisi Harryn kasvot kun hän
katsoi punaista omenaa ja hopeaa veistä, olisikohan Luihuisilla vain pelkkiä vihreitä omenoita?
Kommentit olisi jälleen mukavia ^^ (pahoittelen kirjoitusvirheistä ja pilkunpaikoista)
(*hyökkää alakertaan syömään nuudeleita* Mukavia lukuhetkiä teille!)