wou. olen lukenut tämän vähintään tuhannesti, ekaa kertaa silloin kun tämä ilmestyi ja joka kerta onnistuu sykähdyttämään.
kertaakaan en ole vaivautunut kommentoimaan, mutta kun eilisyönä tämän taas lukaisin pitkän tauon jälkeen, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. tämä on ehdottomasti paras H/D ficci minkä olen lukenut. Entiedä mikä tässä niin kiehtoo minua, mutta jotenkin tämä on vain niiin suloinen ja semmoinen. voin mielessäni kuvitella Harryn tämmöisessä kunnossa ja tulee semmoi jännä, surullinen fiilis.
Vaikka tekstissä onkin jonkun verran noita virheitä, ei se minua ainekaan haittaa. Olen vain niin uppoutunut tekstiin, että jotenkin nuo virheet jää huomaamatta. Ne A/N merkinnät keskellä tekstiä on kyllä enemmän tai vähemmän sopimattomia tekstin keskelle, jotenki tunnelma rikkoutuu siinä.
Harmi, että olet poistanut tekstistä kaikki kuvat. Ne olivat muistaakseni hyvin nättejä, vaikka en enää niistä kauheammin muista. Olet kumminkin lahjakas piirtäjä, jotkut kyllä olivat hieman ''hutaistun'' näköisiä, mutta paljon parempia mitä esim. itse tekisin. Isommalla panostuksella niistä olisi voinut tulla aivan mahtavia, mutta kyllä ne niinkin kelpasivat.
Luku 1
"Olet siis sitä mieltä, että Voldemort hyppää niskaani jostain vessanpöntöstä?"
Tämä on hauska lausahdus, saa aina hymynkaaren huulille tätä lukiessa
Luku 2
"Kaikilla meillähän on pieni arka paikka rakasta valittuamme kohtaan", Blaise totesi ja oli hieronut niskaansa kuin se olisi ollut hänellä se arka paikka, josta hän oli puhunut.
Taitaa olla Blaisella hieman suurempi arka paikka, kuin tämä käsite "pieni" antaa kertoa.
Draco tuhahti, "minua ei kiinnosta kuinka sokea Potter on ilman lasejaan!"
Taitaa Draco olla hieman hitaamman puoleinen älyämään:D
Luku 3
Kuumat kyyneleet alkoivat vieriä Harryn poskille vaikka hän kuinka yritti vastustaa sitä. Sirius, Sirius, Sirius...se oli kokonaan hänen syytään...jos hän ei olisi ollut niin typerä...Sirius...Sirius olisi vielä...
ihana;o
Luku 4
Pitkä ja lämmin sormi siveli Harryn poskea ja pyyhki kyyneleitä pois. Harry tunsi kuinka se joku laittoi kätensä hänen olkansa yli ja yritti rauhoitella häntä.
Harry painoi päänsä tosien rinnalle ja itki hillittömästi, hänen ajatuksensa oli jättänyt hänet. Harry ei tuntunut enää edes muistavan kuka se toinen oli.
awww, söpöö mut kumminki nii semmosta surullista:/
"Voin syödä Harrynkin edestä!" Ron puolustautui.
Uskon, että se ainekin kelpaisi Ronille:D
ei pystyAlunperin aattelin, etttä olisin joka luvusta jotain juttuja ottanut, mutta pahoittelen, että kärsivällisyyteni ei riitä siihen:D tai no en jaksa tehdä sitä kokonaan. Mutta mainittakoon pullonpyöritys kohta oli kivoja, voi Harry raukkaa kun luihuiset kiusaa. Ja muutenkin nuo joululoman kohdat olivat söpöjä ja lutuisia. Harry ja Harryn tupsupipo, aww.
Viimeiset luvut olivat surullisia ja traagisia, ne eivät olleet aivan lempilukujani. Olen myös tietenkin lukenut kakkososaa tästä mainiosta ficcisarjasta, tykkään todella paljon siitäki. Kunhan jaksaisit vain kirjoittaa lisää jatkoa siihenkin.
Ehkäpä tulen sitäkin jossain vaiheessa kommentoimaan, katsotaan katsotaan. Tästä tulee varmaan yksi pisimmistä kommenteista, kun en muutenkaan paljon mitään kommentoi. Tämä oli todellakin kommentoinnin arvoinen, harmi vaan että en aikaisemmin ole ottanut itseäni niskasta kiinni ja heittänyt kommenttia. Näin jälkeenpäin on raskaampi kommentoida jokaista lukua erikseen, joten taidan jättää väliin.
Toivottavasti kommenttini piristää sinua ja jaksaisit kirjoittaa kakkososaan lisää lukuja.
ALIAS MOONY KIITTÄÄ JA KUITTAA<3
