S, yksipuolinen Sirius/Remus ja viittaus Remus/Tonksiin, fluffy, oneshot
Otsikko: Vaikka olisitkin peto
Kirjoittaja: Natural
Genre: Fluffy
Paritus: Yksipuolinen Sirius/Remus, mainintana Remus/Tonks
Vastuunvapaus: Kaikki kuuluu Rowille, minä vain leikin
Beta: Ei ole
Ikäraja: S
A/N: Tämähän on siis mun ensimmäinen Sirius/Remus koskaan ja tuo otsikko on aika köyhä. Ja kirjoitin tämän tälleen aika myöhään illalla, kun löysin silmälasini ja hypin ilosta, että kerranikin näen kirjoittaa. Itse betasin, että jos niitä kirjoitus virheitä löytyy, niin saa ilmotella. Toivottavasti tää ei oo ihan kauhee. Kommentillahan saa heittää
Vaikka olisitkin petoSirius PoVKävelen pitkin tyhjiä katuja matkalla kotiin. On syksyinen ja sateinen ilta. Kävelet vierelläni ja olen iloinen siitä. Olit paras ystäväni, mutta nyt olet minulle enemmän.
Muistan vielä, kun olimme nuoria ja kävimme koulua Tylypahkassa. Minä pilailin usein, mutta sinä taas katsoit mielummin vierestä. Olimme usein neljästään, sinä, minä, James ja Peter. James oli myös hyvä ystäväni, jonka kanssa yleensä tein jekkuni Vorolle. Peter oli se pieni ja pyöreä, joukon tyhmä, jos niin voi sanoa. Kasvoimme vanhemmiksi ja James alkoi viettää aikaansa Lilyn kanssa. Minulla naisia riitti, mutta kukaan ei tuntunut siltä oikealta. Monesti mietin sitä, miksi sinulla ei ollut ketään lähettyvillä, ei, eihän se voinut liittyä salaisuuteemme? Olit ihmissusi, mutta me, ystäväsi, emme hylänneet sinua, vaan olimme tukenasi. Olit usein hiljainen. Miksi? Etkö viihtynyt seurassamme, vaikka nauroit usein mukana? Saatoit joskus olla surullinen ja silloin tulin luoksesi ja kysyin: ''Remus, mikä sinulla on?'' tiedän, että se kuulosti typerältä minun suustani, mutta en halunnut katsoa sinua surullisena. Harvoin vastasit ja luulin, että se johtui siitä, että olit juuri joutunut kestämään täysikuun aikaansaannoksia tai siitä, että oli tulossa täysikuu.Pian saavumme sukukartanoni ovelle, jonka aukaisen ja menemme sisään pimeään käytävään. Otan takkisi, laitan sen naulakkoon ja ohjaan sinut olohuoneeseen. Hymyilet. Ehkä hieman enemmän kuin nuorena, mutta silti kasvoiltasi voi nähdä surun ja ahdistuksen, eikä silmissäsi loista enää se tuike, joka loisti, kun olimme nuoria.
''Istu alas vain ja Remus, haluatko kaakaota?'' kysyn sinulta.
''Kyllä, kiitos'', vastaat hiljaa ja lähden keittiöön.
Minusta on hienoa, että olemme ystäviä. Minulla voi olla enemmän tunteita sinua kohtaan kuin sinulla minua kohtaan. Ei se haittaa minua, koska tiedän, että välität Tonksista. Tahdon, että olet onnellinen, vaikka rakastankin sinua.Saan kaakaot valmiiksi ja otan molemmat mukit käteeni, jotka kannan luoksesi.
''Tässä'', sanon ojentaen mukia sinulle. Otat mukin vastaan ja juot kulauksen lämmintä juomaa.
''Kuutamo'', hymähdän hiljaa. Katsot minua hetken kummastellen.
''Mitä?''
''Ei mitään'', vastaan yhä hymyillen ''Muistelen vain vanhoja hyviä aikoja.'' Alat hymyillä ja asetat mukisi pöydälle. Hetken katsomme vain toisiamme silmiin ymmärtäen toisiamme. Tiedät mitä ajattelen sinusta, tiedän sen.
''En tahdo loukata, mutta seurustelen Tonksin kanssa'', sanot kohta hiljaa, ottaen mukin käsiisi.
''Minä tiedän sen, Kuutamo ja et sinä loukkaa minua. Haluan, että olet onnellinen ja tiedän sinun olevan onnellinen hänen kanssaan'', vastaan hymyillen. Halaat minua ja sanot: ''Kiitos, että olet ystäväni, Anturajalka.''
Loppu illan vietämme jutellen kouluajoista. Aika kuluu nopeasti ja nouset ylös sohvalta sanoen kellon olevan jo paljon ja, että lähdet kotiin. Saatan sinut ulko-ovelle ja vilkutan sinulle ja sinä vilkutat takaisin.
''Kerro Tonksille terveisiä!'' huudan loittonevalle selällesi ja kuulen sinun vastaavan myöntävästi.
''Muista, rakastan sinua vaikka oletkin muiden mielestä peto'', sanon, vaikka tiedän, ettet kuule. Menen takaisin olohuoneeseen ja kaadun sohvalle. Hymyilen katolle ja suljen silmäni. Mietin sinua ja sitä kaikkea, mitä olemme kokeneet yhdessä.
En haluaisi myöntää tätä itselleni, mutta taidan olla hieman mustasukkainen, koska Remus ei rakasta minua, vaan Tonksia.Nousen ylös sohvalta, korjaan mukit pois pöydältä ja vien ne takaisin keittiöön.
*