Jes, kommentteja!
shaylEt arvaakaan kuinka onnellinen olenkaan, kun et klikannut sitä "edellinen"-nappulaa nähdessäsi parituksen! Kirjoitan usein aivan sairaan rare parituksilla, että nyt totta vieköön oli pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa jollain, joka on Rowlinginkin lakien mukaista, jotenkin "aitoa ja alkuperäistä"... Vaikka totta puhuen en Tonks/Remusta itsekään pahemmin rakasta. Ja olen muuten aivan samaa mieltä häistä, ihan turhaa hömpötystä (ehkä olen sitä mieltä vain, koska suoraan sanoen pelkään hieman sitoutumista).
Joo, tykkään ihan kamalasti kirjoittaa tällaisella sekavalla tavalla, ja niin se liiallinen kielikuvien ynnä muun käyttö tuppaa aina tulemaan kuin itsestään; eli ihan syystäkin sanot siitä minulle, sillä myönnän käyttäväni niitä aivan liikaa, että sen seurauksena tekstistä tulee sekavaa ja niin päin pois - mutta kun se on niin ihanaa! Siitä hallansinisestä voisit potkia minua perseelle, ihan totta
Tämäkin on vain joku oma päähänpistoni, mutta selittäisin asian niin, että hallansininen on kylmä ja kaunis, mutta jotenkin surullinen väri, joten käytän sitä tässä sisäisen kylmyyden vertauskuvana (oho, kuulostipa tyhmältä). Unohdan aina, että kaikki eivät voi tunkeutua pääni sisään ja ymmärtää päähänpistojani, joita hädin tuskin huomaan itsekään.
Ääh, sen kertojan saa nyt mieltää kummaksi tahansa (päätin juuri äsken lukiessani näitä kommentteja, haha). Itse olin sen Remukseksi ajatellut, mutta ei se hassummalta kuulosta kyllä Tonksinkaan näkökulmasta, vaikkakin minusta Tonksin ajatukset olisivat varmaan paljon riemukkaampia. Toisaalta tämä oli kuitenkin liian naisellinen Remukseksi, joten ei tätä hänenkään näkökulmaksi virallisesti voi ristiä. Höh. Hassua.
Kehut olivat ihania, rakentavasi siinä samalla opettavaista ja ihanaa, koko kommentti oli pelkkää ihanaa ihanaa
ihanaa! Ja minusta on tosi ilahduttavaa ja hämmästyttävää huomata, että vaikka kuinka lyhkänen tämä ficcini olikaan, niin sait kokoon aivan huikean pitkän kommentin, joka on täyttä asiaa. Kiitoksia kovasti!
LiaIhanaa palautetta sieltäkin, jee! Hoh, minä taasen olin ajatellut serpentiiniseitit kirjaimellisesti sellaiseksi paperimössöksi, mutta eipä hassumpi ole tuo sinunkaan mielikuvasi.
Kiva, että nimestä kuitenkin tykkäsit! Rowlingin siirto oli tosiaan looginen, vaikka en itse olisi kyseistä paria tapattanut, mutta toisaalta, jos hahmojen kohtalot minuun käsiini olisi tuotu, en olisi edes koskaan tehnyt heistä paria. Olen julma, tiedän, mutta olisiko se kuitenkaan niin paljoa haitannut? Muutamalle muulle henkilölle olisin kyllä voinut luoda seurustelusuhteen tai muuta mukavaa, kuten vaikkapa Harrylle ja Dracolle... hih.
Tiedätkö, parasta kommentistasi oli lukea, että mielestäsi teksti ei ollut mitenkään tekotaiteellista; koska sitä yleensä julkaistessani juuri pelkäänkin, ja on helpottavaa kuulla, että asia ei - ainakaan kaikkien mielestä - ole näin. Minusta on ihanan luonnollista kirjoittaa tuolla tavalla, mutta aina siinä sivussa miettii, että
mitä jos se nyt on sellaista liian teennäistä ja liian olevinaan. Joten kiitos, häivytit epäilykseni.
Muutenkin nuo sinun kehusi, äää, pistivät kyllä posket punalle!
Kamalasti kiitoksia kommentistasi!
NevillaJep, oikein arvasit; olin sen alunperin tarkoittanut Remuksen näkökulmaksi, mutta kuten tuli nyt shayllekin sanottua, niin ei kai sillä loppujen lopuksi ole kamalasti väliä miksi sen mieltää, vaikka kaiken järjen mukaan sillä varmaan pitäisikin olla.
Ja en vain mitenkään osaa kirjoittaa miehistä tekstiä, yhyy, pakko myöntää. Kyllä se vielä puoli vuotta sitten jotenkuten onnistui, mutta ei enää; kai se johtuu siitä, että käytän niin paljon noita kielikuvia ynnä muuta tekstin koristelua.
Tässä ihan by the way huomasin kommentistasi, ettet ole lukenut viimeisintä Potteria etkä aiokaan lukea - wow! Siis ymmärrän kyllä, että kaikki ne kuolemat ja koko sota ja kaikki tällainen on ihan kamalaa (jos tuo edes on se syysi, kunhan selitän), mutta en mitenkään itse pystyisi olemaan pidättäytymästä! Vaikka toisaalta, jos kuolemia ynnä muita ajattelee, niin olisin varmasti ollut paljon onnellisempi, jos en olisi lukenut viimeistä kirjaa saati neljännen jälkeen yhtäkään (en vain voi vieläkään sulattaa Siriuksen kuolemaa), ja no. Kaikki rakkaat hahmot olisivat yhä mielikuvissani elossa!
Mutta joo anteeksi, ei muuta, hämmästelen ja ihailen vain.
Olisi ihanaa, jos eksyisit kommentoimaan tai jos et sitä, niin ainakin lukemaan muitakin ficcejäni, koska minusta on aina kehittävää kuulla, mitä tekstistäni tykättiin (en patista tietenkään, kunhan totean
). Lisäksikin, kun kommenttisi oli aivan valtavan ihanaa luettavaa ja sai hymynkin leviämään kasvoilleni kehuillaan. Kiitoksia aivan todella, todella paljon!