Nimi: Tuu takas mu luakse!
Author: JunosDesire
Romance, fluff, huumori?S
Hannah/NevilleSummary: Mä kirjoti tälläse rakkauskirjee. Toivottavasti sä haluut viälä lukee sen.
A/N: Murrehaasteeseen otin osaa ja kirjoitin omalla murteellani porikiälel. Nyt näette, että sekin voi olla kuulostaa suloiselta!
*
Rakas Hannah!
Totanoinii, mä oon vähän hämmentyny täst tunteest mun sisäl. Tuntuu, niinku kakssataa kelloo tikittäs mu sisäl ja koht räjähtäis. Aina kun mä nään sut, ni musta tuntuu et joku mu sisälläni sulais ja vaihtais paikkaa. Mu sydän o tules enkä saa sitä sammutettuu!
Sä oot niin kaunis. Sulla on maailman kaunein hymy, ja kun sä toit sillo ekaa kertaa sen tuapin mulle, nii mu korvat punehtu ja mua hävetti nii paljo! Mut sä olit nii kaunis, sun hiukset välkky kynttilöide valos ja su silmät tuikki, emmä olis voinu unohtaa sua! Enkä mä unohtanukkaa, mä tuli sin uudestaa ja uudestaa, nii kaua kunnes sä pyysit mua kanssas ulos.
Ja meil oliki hauskaa sillo. Sä halusit näyttää mul jotai jästie juttuu, sulla oli sellane pyöril kulkeva härveli ja sit sä sanoit, et tuu takahäksäl ni mä häksään sua. Ja sä olitki tosi hyvä ajaan sitä pelii, vaiks mää olin ihan varma et sä kaadat mejjät molemmat josai vaihees!
Sit me mentii pello keskel, sua alko ramaseen koko häksäys ja me kaaduttii jonneki ruiskaunokkie keskel. Me makoiltii siin hetken räkättäen ku rastaat, kunnes sä aloit kattelee ympärilles ku hassahtanu. Sit sä osotit sitä, se oli autio suuli keskel sitä peltoo! Mulla alko oikeen sukat pyörii jalois, kun sä veit mua sinne. Siel haisi heinä ja pöly, mut ei se meit haitannu, vaan me kaaduttii sin heinäkasaa huulet vastakkai.
Mun on kyl pakko huamauttaa, et ne tilpehöörit su tukas oli ehkä vähä liikaa, ku kaikki korret otti niihi kii! Mut sä kyl näytit söpölt ne pääs.
Nyt sä varmaa ihmettelet, et miks mä kirjottelen sul tälläsii. Ku mä oon pahoillani siit mitä tapahtu. Ei mu olis pitäny sanoo sellasii, et sä kinut iha liia kallist sormust ja kaikkee muut. Nytki ku mä katon sua, siin ku sä harjan ja siffelin kans yrität kerät niit lasipaloi pois lattialt, musta o nii sulost ku sä et yrit käyttää taikaa, vaa sä haet ain ne ja putsaat niil. Mulla on nii hirvittävä ikävä sua. Tuu takas mu luakse, rakas!
Jos sä annat mul anteeks ja suostut tulee mu vaimoks, ni mä lupaan sanoo mummul, ettei an niit hirveit kielotassei meil häälahjaks.
Rakkaudel, su Nevilles.