Alaotsikko: W.I.T.C.H. fandom
Nimi: Ihana yllätys
Paritus: Matt/Will ja muita sivuparituksia.
Oikolukija: Ei ole
Ikäraja: Sallittu
Fandom: W.I.T.C.H.
Tyylilaji: romance ja ehkä alussa vähän angst.
Yhteenveto: Willistä tuntuu, että Matt on unohtanut jotain. Paljonpa tyttö onkin väärässä...
Haasteet: Ystävänpäivä haaste ja Hiukan tunnetuimpia fandomeita- haaste
Oma sana: Eka ficci W.I.T.C.H. fandomilla, saa nähdä onko hyvä vai huono. Omasta mielestäni tämä on ihan ok, mutta ei todellakaan mikään paras.
Ihana ystävänpäivä
Will Vandom katseli surullisena ikkunastaan ulos. Ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta, kun Matt Olsen oli unohtanut ystävänpäivän. Will vain oli toivonut, että poiika olisi tänä vuonna muistanut sen. Että he olisivat voineet viettää sen ajan yhdessä, maata kahdestaan jossain, jutella, suudella. Mutta ei! Mattilla oli aina kiireitä eikä aika koskaan riittänyt Willille.
Will huokaisi syvään ja heittäytyi sängylleen puristaen lempisammakkoonsa kainalossaan. Kandrakarin vartija osasi pelastaa maailmoja, oli suuri soturi, mutta poikaystävää tämä ei hallinnut. Tarvittaisiin erikseen rakkauden mahti, jotta Will voisi kysyä apua häneltä.
Kunpa voisin edes jotenkin saada ajan kulumaan, voisin vaikka tehdä läksyjä, ei, voisin hoitaa Williamia, ei William on tarhassa, unohdin. Apua mitä teen? Miksi Matt ei soita? Koko päivä on menossa hukkaan. Tytötkin ovat jossain treffeillä. Taranee taitaa olla Sheilalla, Cornelia Peterin kanssa, Hay Lin Ericin luona, Irma Stephenin kanssa. Miksei minulle riitä aikaa? Miksi kaikki ovat jossain ihan muualla? Will ajatteli. Tyttö sääli itseään, halusi olla jonkun kanssa sillä asia, jota Will eniten pelkäsi oli yksin jääminen. Ennen hänen ystävillään oli aina ollut aikaa hänelle. Mikä ihme nyt vaivasi? Yhtäkkiä kaikki oli kääntymässä päälaelleen, eikä Will saanut sitä kääntymään takaisin.
Puhelin soi. Iloisena soitosta Will nosti luurin korvalleen.
"Will, tule äkkiä Irmalle. Heippa", Hay Linin ääni sanoi ennen kuin Will ehti sanoa edes "moi". Mitä ihmettä nyt oli tekeillä? Jos Irmalle ja Stephenille oli vaikka tapahtunut jotain... Will ei antaisi sitä ikinä itselleen anteeksi.
Salamavauhtia Will hyppäsi pyöränsä selkään ja lähti polkemaan sellaista vauhtia, että sora lensi. Hän tunsi viileän tuulen kasvoillaan ja kastuneet silmät, muttei välittänyt niistä. Irmalle ei saisi tapahtua mitään.
Lairin talon kohdalla Will pysähtyi vetämään henkeä. Hän ajatteli Irmaa, Corneliaa, Taraneeta, Hay Liniä kaikkia neljää ystäväänsä. He olivat kaikki kovin erilaisia, mutta heitä yhdisti yksi asia, nimittäin voimat. Kaikilla oli hallussaan jokin voima. Will hallitsi puhdasta energiaa ja kantoi ylpeänä kandrakarin sydäntä, hän oli sellainen soturi, joka sai vastustajan vapisemaan, Irma Lair taas hallitsi veden solinaa, hänkin oli urhea soturi, mutta paneutui enemmän vitsailuun, Taranee Cook hallitsi tulen mahtia, Cornelia Hale maan voimia ja Hay Lin ilmaa. Tyttöjen salaisuuden tiesivät vain Matt ja Stephen.
"Will tuli!" sisältä kuului, kun Will soitti ovikelloa. Tyttö hymyili, luojan kiitos, ääni oli Irman.
Ovi avattiin ja Will joutui ystäviensä halittavaksi.
"Hyvää ystävänpäivää!" kuului kaikkialta. Yhden ääntä Will ei kuitenkaan kuullut, sen jonka äänen hän kuitenkin halusi kuulla.
"Hyvää ystävänpäivää, Will Vandom", kuului ääni Willin takaa. Will kääntyi ja näki hymyilevän poikaystävänsä Mattin.
Will katsoi poikaa hymyillen. Yhtäkkiä poika kumartui ja painoi huulensa Willin huulille.
Ystävänpäivä oli lopultakin onnistunut.
------------------------------------------------------
Kommentteja?
