Kirjoittaja: Natural
Otsikko: Kielletyt tunteet
Genre: Draama, romance, pohdinta
Paritus: Bellatrix/Remus, Bellatrix/Rodolphus
Vastuunvapaus: Kaikki minkä tunnistatte kuuluvan, niin myös kuuluu Rowille. Minä vain leikin hahmoilla.
Beta: Eipä ole
Ikäraja: S
A/N: Joo ite betasin, joten jos olisitte kilttejä niin ilmoitelkaa kirjoitusvirheistä. Ja siis otsikkohan on peräisin Kake Randelin biisistä ''Kielletyt tunteet'' joka myös soi tässä taustalla. Ja tämähän on kirjoitettu maratoniin. Ja mielestäni tämä ei oikein sopinut Puddifoodiin eikä komeroon niin iskin sen sitten tänne. Kommentit on aina tervetulleita
Haaste(et): Fanfiction10 sanalla 06. Kuva.
Omistus: Ja tämähän on omistettu kokonaan ihanalle
sennamiilalle ja yhtä ihanalle
Beatricelle. Toivottavasti tykkäätte
.
Kielletyt tunteet
On yö ja tähdet tuikkivat taivaalla kauniisti. Seison järven rannalla mietiskellen. Olen jo lapsena ollut päättäväinen ja tiesin aina, mitä halusin. En koskaan ole ollut epävarma, paitsi nyt. Tämä on jotenkin huvittavaa. Mitenkä yksi ihminen voi saada pääni sekaisin. Jos mieheni, Rodolphus saisi tietää, en tiedä mitä odottaa.
Pieni tuulen henkäys saa mustat hiukseni heilahtamaan. Pieni hymy nousee huulilleni. Suuntaan askeleeni vasempaan ja lähden kiertämään järven rantaa. Jatkan mietiskelyäni.
''Yksi mies...'', hymähdän hiljaa. Jatkan matkaani hetken ennen kuin pysähdyn. Nappaan maasta kiven, jonka heitän veteen. Kivi osuu pintaan ja saa muuten tyynen veden aaltoilemaan. Monet sanovat minua hulluksi. Nyt olen itsekkin sitä mieltä, että olen kadottanut viimeisetkin järjen rippeet.
Hän kuuluu kiltaan. Ei siitä koskaan tulisi mitään, enkä aio koskaan kääntää selkääni pimyden Lordille.Käännän selkäni järvelle ja kaikkoonnun pois paikalta.
*
Pian ilmiinnyn suuren kartanon eteen. Kävelen kartanon oville ja avaan ovet. Saavun suureen eteiseen ja suuntaan askeleeni portaikkoon. Kiipeän portaat ylös ja menen makuuhuoneeseen. Parisängyllä on nukkuva hahmo, Rodolphus. Huulilleni nousee jälleen hymy. Hän on niin tietämätön. Menen sängyn luokse ja istuudun sille. Heitän korkokenkäni jalasta ja kaadun sängylle selälleni.
''Bellatrix...'' kuulen miehen sanovan nimeni. Käännyn kyljelleni ja avaan yöpöydän laatikon lukon sanattomalla loitsulla ja otan sieltä kirjan. Avaan kirjan merkin kohdalta. Kirjan välissä on valokuva. Kuvassa on kaksi poikaa. Toinen on serkkuni Sirius. Hän nauraa, niinkuin aina. Hänen vieressään on hänen paras ystävä, Remus Lupin. Hänkin hymyilee, mutta ei niin leveästi kuin serkkuni. Kuva on otettu silloin, kun olimme koulussa. Kuva saa minut hymyilemään. Laitan kuvan takaisin kirjanväliin ja laitan kirjan laatikkoon, jonka suljen taialla. Laitan pääni tyynylle ja suljen silmäni.
En ymmärrä kuinka Remus voi saada pääni sekaisin. Tunnen kuinka Rodolphus laittaa kätensä kyljelleni.
Ehkä olisi parempi jos vain unohtaisin Remuksen, mutta pystynkö siihen? Pian minä nukahdan.
*
A/N2: Joo ja
ehkä tulee jatkoa, jos inspiraatio iskee jälleen
Mutta toivottavasti tykkäsitte edes vähän.