Kirjoittaja: Starlight-
Ikäraja: Sallittu
Laji: pikkusen fluffya lopussa, muuten kait adventure sun muu
Paritus: Sirius/Remus
[ei betaaa]
Hope you like it, risut ja ruusut tervetulleita, tää on mun eka ficci, joten saattaa töksähdellä,on vähän lyhyt joo, jatkoa mahd. ?
Sirius saapui asemalle tuulen kutitellessa hänen hiuksiaan. Hän oli selvinnyt jo kaikkine matkatavaroineen laiturille 9 ja 3 neljäs osaa. Hän muisti sanatarkasti jokaisen pikku kertomuksenkin minkä Siriuksen isoveli, Regulus, oli kertonut Tylypahkasta ja kaikista sen eriskummallisuuksista. Siriuksen katse lipui punaiseen höyryveturiin ja vaunuihin jotka olivat täynnä iloisesti nauravia oppilaita. Kohta hänkin olisi siellä ,tosin hän ei juttelisi matkaa hyvien ystävien kanssa tai jakaisi suklaasammakko kortteja naapuri vaunujen oppilaiden kesken, hän oli yksin. Sirius käveli vaunuosastojen ohi yksitellen ja aina joku käänsi päätään hänen mennessään ohi. Kaikki vaunut olivat täynnä. Yhtäkkiä hän huomasi vaunun jossa istuin ainoastaan ruskea hiuksinen poika joka oli syventynyt jonkin kirjan lukemiseen . Sirius avasi liukuoven ja astui sisään.
”Kröhöm, saako tähän istua ? ” Sirius kysyi
Poika nosti päänsä kirjasta ja hymyili ” Saahan toki , tilaakin näkyy olevan ” poika virnisti.
”Kiitos” Sirius nosti matkatavaransa hyllylle ja istahti ”Olen Sirius, olisi hauska tietää kenen kanssa juttelee”
”Ahaah, siitä siis kiikastaa, olen Remus, Remus Lupin” Remus hymisi.
Pojat istuivat hetken hiljaisuudessa kunnes alkoivat nauraa yhteen ääneen niin että ohi kulkevat oppilaat pyörittelivät päitään.
” Siispä näin, no olisi kiva tutustua paremmin, olen Sirius Musta, sen sinä varmaan tiedätkin ,mutta onko sinulle esimerkiksi vaikkapa lempi tupaa mihin haluaisit sinut lajiteltavan ?" Sirius kysäisi
”Tjaah, eipä kummemmin, toivon vaan että läpäisen koko koulun tai miten se nyt sanotaan…” Remus vastasi
Sirius ja Remus vaihtoivat kuulumisiaan ja mielipiteitään samalla tavalla, ja tulivat aina vaan tutummiksi toisilleen matkan edetessä hyvää vauhtia. He havahtuivat kumpainenkin siihen kun kuulivat edempää käytävältä kuuluvan kolinan ja sirppien kilinän.
”Taitaa meidän välipala kärry saapua” Remus sanoi ja virnisti ”Kuinka paljon sirppejä sinulla on ,ostetaanko kasa noidankattila kakkuja ? Minulla on suden nälkä!”
” Luulen että yhdistettynä sinun sirppeihisi me saamme oikein ison kasan noidankattila kakkuja välipalaksi” Sirius vastasi ja vastasi myöntävästi kärryjä työntävälle matamille.
Kaverukset istuivat ja nauroivat toistensa hulluille äänille puhuessaan suut täynnä kakkuja. Kasa heidän edessään pieneni hälyttävästi koko ajan. Sirius oli mielissään ajatellessaan ettei hänen tarvinnut astua Tylypahkan ovista sisään yksin hänellä oli Remus.
”Heii ! Luulen että tuo edessä näkyvä kylä on Tylyaho !” Remus huudahti.
”Vaihdetaan kaavut äkkiä ja kerätään tavarat kasaan” Sirius sanoi ja nappasi viimeisen noidankattila kakun suuhunsa.
Sirius oli kuullut veljeltään että Tylyahossa juna pysähtyisi ja he jatkaisivat matkaa Tylypahkaan veneillä ja joku jonka nimi on Hagrid opastaisi heitä . He liittyivät oppilaiden ja matkatavaroiden sekamelskaan käytävälle joka johti ulos. Raikas ilma tulvahti heiden kasvoilleen ja ihmisvyöry painoi heitä eteenpäin. Kauempaa he kuulivat jonkun tasaisen huudon ”Ekaluokkalaiset tänne , halloo, pienet, tännepäin ” Siriukseen tulvahti lämmin aalto, kun hän tajusi että kaikki todellakin menisi niin kuin isoveli oli hänelle sanonut.
”Remus , tule mennään, tuonnepäin” Sirius sanoi ja tarttui Remuksen käteen. Remus käännähti rivakasti Siriukseen päin muttei irrottanut kättään Siriuksen kädestä.
”No mennään sitten jäärä” Remus vastasi ja virnisti.
