// Alaotsikko: S, Lucius, angst, deathfic, tuplaraapale, tuunataan vanhaa-haaste
Nimi: Karulla tavalla kauniita
Tuunannut: Nukkemestari (Alkuperäinen kirjoittaja: Eeyore)
Tyylilaji: angst, tuplaraapale, deathfic
Päähenkilö: Lucius
Ikäraja: S (alkuperäinenkin oli, enkä ala muuttelemaan)
A/N: Päätin
tuunata tämän
Eeyoren kauniin tuplaraapaleen, koska thestralit ovat mielenkiintoisia otuksia ja koska köh, tämä menee FF100:ni. Tuunataan vanhaa-haasteeseen ja FF100:n sanalla 075. Varjo. Yritin tuunata juonen samanlaiseksi mahdollisimman erilaisin sanakääntein. Ainakin pari näkökulma erokin löytyy. Alkuperäiseen linkki raapaleen alla!
Karulla tavalla kauniitaVarjoista astuivat ne, joista ei juuri puhuttu ja vain harvat olivat ne nähneet. Niitä, joiden hengitys saattoi tuntua omituisena hönkäyksenä poskellasi ja niitä, joiden kuola saattoi valua näkymättömänä niskaasi pitkin. Lucius Malfoykin oli kohdannut kuoleman monesti ennenkin. Kuolonsyöjänä hän oli tappanut joitain. Nyt hän näki thestralit erilailla, kun hänen ainoa poikansa ruumis lojui kylmänä hänen käsivarsillaan. Lucius tuijotti poikaansa kyyneleet patoutuneina, kun pari salaperäistä hahmoa ilmestyi metsästä ja kävelivät rauhallisesti kohti Luciusta, joka nousi poikansa ruumis sylissään ja värissyt omituista pelkoa, jonka näiden otusten katse hänessä aiheutti. Kuin kohtaisi kuoleman silmästä silmään…
Lucius oli kuullut vain joitain teorioita thestraleista. Vain ne ihmiset pystyivät havaitsemaan ne, jotka olivat nähneet sielun katoavan toisesta ihmisestä. Ensi näkemältä thestralit vaikuttivat kuoleman lähettiläiltä luisine kylkineen ja tyhjine silmineen, mutta sitten Lucius oli nähnyt heiveröisen thestralin varsan hoipertelevan varovasti Luciuksen luokse. Thestral oli istahtanut kömpelösti käden mitan päähän miehestä ja katsonut tätä pää kallellaan. Lucius luuli näkevänsä taas kuoleman syyttävän katseen sen silmistä, mutta yllätykseseensä hän näki sen silmäpareissa surua. Huomio sai lisäpontta hänen katsoessaan täysikasvuisten thestralejen sameihin silmiin, jotka viestittivät kummallista lämpöä ja huolta. Anteeksipyyntöä. Luciuksen näkemys selkäpiitä karmivista thestraleista oli muuttunut suuresti. Ne olivatkin vain karulla tavalla kauniita hahmoja, jotka myötätunnosta näyttäytyivät kuoleman nähneille.
A/N: Ja alkuperäinen Eeyoren versio täältä:
Karun kauniit otukset