Title: Koiranpennun päiväuni
Pairing: Sirius/Remus, mikäs muukaan...
Genre: siirappihattarafluff, ficlet
Rating: K-11
Summary: Sirius näkee unta.
Disclaimer: Rowlingin on kaikki paitsi tässä kuvattu scene.
A/N: Huomasin, ettei Hunajaherttuan etusivulla ollut yhtäkään S/R-ficciä, ja pitihän minun pistää lusikkani soppaan...
Tällaista syntyi sokerihumalassa eilen. Ja varoitan: tämä on
imelä! * * * * * *
Sirius, pieni musta koiranpentu, torkkui autuaana untuvanpehmeässä unikorissaan. Se aisti hämärästi vieressään jonkin hyvin, hyvin pehmeän ja hyvin, hyvin lämpöisen.
Laiskasti se haparoi tassullaan tuota pehmeää ja lämpöistä, ja tunsi anturoissaan pörröistä karvaa, joka nousi ja laski rauhallisen tuhinan tahdissa.
"Joku kaltaiseni", Sirius iloitsi unisessa mielessään, ja kahmaisi toisen hellään otteeseensa. Kuonoaan vasten se tunsi toisen pystyn korvan hieman värähtävän kosketuksesta. Tuo toinen karvapeitteinen oli niin lämmin ja tuoksui niin hyvälle, kuin sateen jälkeisille metsäretkille ja kaikkein makeimmille koiransuklaille, ettei Sirius voinut vastustaa kiusausta lipaista sen korvaa hellästi..."Sirius, ollaan nyt ihmisiä, joohan."
Remuksen huvittunut mutina havahdutti Siriuksen. Hän tajusi olevansa makuusalissa ja juuri heränneensä Remuksen sängystä yhteisiltä päiväunilta, kädet tiukasti tämän ympärillä.
"Mmtäh...? Paljonko kello on?"
"Niin paljon että meidän on varmaan irrottauduttava toisistamme. James palaa pian huispausharjoituksista, eikä hän luultavasti halua nähdä sinua täällä nuolemassa korvaani."
"Ärh, älä jaksa, Kuutamo. James on hyvin suvaitsevainen..."
"Mmh... Lopeta... Miksi teet aina päinvastoin kuin sanotaan? Lopetaah..."
"Olisit uskottavampi, jos et huokailisi noin, sudenpentuseni..."
* * * * * *