Kirjoittaja Aihe: Uskoton ystävä | Lily/James + Kelmit, S  (Luettu 3892 kertaa)

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Uskoton ystävä | Lily/James + Kelmit, S
« : 27.12.2010 11:35:36 »
Disclaimer: En omista yhtäkään näistä hahmoista, paikoista tai muusta, Row-tädin ovat. Minä vain turmelen heidät. Täti omistaa periaatteessa myös juonen, jota tässä ei kyllä oikeastaan ole, mutta kuitenkin.
Author: Sallahan se...
Title: Uskoton ystävä
Raiting: luulisin että S, mode siirtää jos on tarve ;)
Genre: Remusangst
Pairing: mainintana Lily/James (tietysti)
Warnings: mainitaan kuolem(i)a
Summary: Remus angstaa Lilyn ja Jamesin kuoleman jälkeen, triplaraapale
Challenges: FF100 sanalla 049: Risti.
A/N: Hah, kerrankin osasin tehdä jotain oikein! Toisin sanoen raapaleeseen (tässä tapauksessa kyllä triplaraapaleeseen...) tuli vihdoin ja viimein, monen onnettoman yrittämisen jälkeen, tasa määrä sanoja! [tuuletus]JEEE!![/tuuletus] En osaa sanoa miten, mutta mua inspasi kamalasti Lily, jolla on ehkä maailmankaikkeuden ihanin nick.  :-* Kiitos, muru, että olet olemassa! Tämä on mun joulun jälkeistä angstia purkava pätkä, koska mua ottaa päähän se että sain liian vähän lahjoja meidän mummo joka valittaa koko ajan EI MIKÄÄN. Jos luette, niin voitteko myös kommentoida?



Syksy oli jo vaihtunut talveksi. Märkä lumi oli peittänyt alleen idyllisen pienen perheen talon rauniot kapean kävelykadun varrella. Laiha ja kärsineen näköinen mies seisoi räntäsateessa raunioiden vieressä katsellen sitä, mikä oli ennen ollut hänen parhaiden ystäviensä koti. Mies tukahdutti nyyhkäyksen.

James, ystävistä rehellisin. Lily, vaimoista tunnollisin. James ja Lily Potter. Jäljelle jäi vain poika, pieni poika, joka kantoi velhomaailman kohtaloa harteillaan. Harry Potter. Poika, joka elää. Poika, joka elää ilman vanhempia, ilman rehellistä isää tai tunnollista äitiä.

Sirius. Sirius Musta. Ystävistä kaikkein uskollisin. Hänkö muka petturi? Mies ei uskonut sitä. Hän ei halunnut uskoa. Siriuksesta ei ollut murhaajaksi, ei parhaan ystävänsä murhaajaksi. Kuolonsyöjän kyllä, mutta ei parhaan ystävän, ei koskaan.

Matohäntä, Peter Piskuilan. Kuollut, tuhottu olemattomiin. Hän, heistä neljästä kaikkein merkityksettömin ja joskus ehkä turhin. Hän, joka oli Pottereiden kuoltua tullut ensimmäisenä paikalle. Peter, sellainen piskuinen rotta. Mies muisti niin hyvin ne kaikki kerrat, kun Peter oli auttanut heidät huitovan tällipajun ohi täyden kirotun kuun aikaan. Matohäntä, se tuhottu osapuoli.

Ystävyksistä oli jäljellä enää harmaasävyinen mies, joka seisoi raunioissa. Hän kääntyi hitaasti, kuin herätellen itseään horteesta, ja astui ulos harvinaisen nopeasti ruostuneesta rautaportista. Kenkien märkään lumeen jättämät jäljet johtivat hautuumaalle, ohi suuren rautaisen ristin, joka oli seissyt siinä monien vuosisatojen läpi. Ristin juurella mies pysähtyi hetkeksi ja katsahti ylös mustalle, synkälle taivaalle.

Miksi ystäväni? Miksi he? Miksi säästit minut, arvottoman ja likaisen olennon,  ihmissuden? Jos olet siellä jossain, jos vain kuuntelet minua, kerro minulle, miksi veit hyvät ja arvokkaat ihmiset, kun täällä olisi ollut minäkin, minä, jota kaikki hyljeksivät. Minä, jonka kuolemaa kaikki toivovat jo valmiiksikin. Miksi he, miksen minä?

Kukaan ei vastannut. Mies sulki silmänsä ja hengitti syvään ensimmäisen ja viimeisen kyyneleen vierähtäessä hänen arpiselle poskelleen. Ystävät menneet, viimeinen toivo ja turva. Hän oli nyt aivan yksin.

Vielä kerran. Hän oli vielä yhden viimeisen kerran yksin.
« Viimeksi muokattu: 22.03.2015 07:00:20 kirjoittanut Beyond »
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?


Lils

  • ***
  • Viestejä: 2 077
    • tumblr
Vs: Uskoton ystävä
« Vastaus #1 : 27.12.2010 12:27:35 »
Vau! Kiitos paljon paljon paljon, hyvää myöhäistä joulua sinnekin! Et uskokaan kuinka hyvä mieli tästä tuli. Jee. : )

Remusangst. Voi raukkaa. Tykkään tämänaiheisista ficeistä ihan hirveästi, sillä kaikenlaista kurjuutta kokenut ihmissusiraukkamme on varmaan yksi koko kirjasarjan sympaattisimmista hahmoista (jos unohdetaan se tonksin kanssa huoraaminen niin sitten ainakin) ja aww. Tykkään Remuksen näkökulmasta kuvatusta angstista ja tämä oli vielä tosi hyvin kirjoitettu.

Tyyli oli sellainen kivan yksinkertainen niin kuin tämäntyylisiin ficceihin sopii. Pari sanaa. Piste. Lause, vähän pitempi, piste. Sellaiset ovat ihanan tunnelmallisia ja jotenkin tuovat sitä ahdistusta enemmän esille.

Tykkäsin siitä miten jokainen kappale oli selvästi oma asiansa, kertoi eri hahmoista ja ikään kuin lopussa aina kartoitti lyhyenä yhteenvetona mitä oli tapahtunut ja kuinka väärin se oli. Sama teema toistui vähän joka kohdassa ja se oli mums.

Ja kaikki vain parani loppua kohden ! Tunnelma tiivistyi, siitä tuli paljonpaljonpaljon koskettavampi eikä enää keskitytty vaan kertomaan millaisia ystävät olivat vaan kunnolla suremaan. Kursivoitu pätkä oli idealtaan kliseinen mutta hyvin tärkeä osa tätä, sillä se jotenkin tasapainotti alkua lopun kanssa.

Lainaus
Ystävyksistä oli jäljellä enää harmaasävyinen mies, joka seisoi raunioissa. Hän kääntyi hitaasti, kuin herätellen itseään horteesta, ja astui ulos harvinaisen nopeasti ruostuneesta rautaportista. Kenkien märkään lumeen jättämät jäljet johtivat hautuumaalle, ohi suuren rautaisen ristin, joka oli seissyt siinä monien vuosisatojen läpi. Ristin juurella mies pysähtyi hetkeksi ja katsahti ylös mustalle, synkälle taivaalle.
Voi ei. Varmaan kaunein kohta koko ficissä, jotenkin luonnollisin ja säälitti minua eniten. Tässä kohta nousi itselläkin tunteet pintaan vaikken ihan itkenyt (luultavasti olisin jos en muuten olisi ollut harvinaisen hyvällä tuulella tänään : D) Mutta ah. Ihanaa kuvailua. Ruoste ja risti ja sulanut lumi… Vautsi vau.

Ihanaa että Remus itki! Vihaan sitä myötähäpeän tunnetta mikä yleensä tulee kun joku itkee kirjoissa/leffoissa/jossain, mutta tässä tuli vain sellainen aws-fiilis ja halusi lukea lisää Remuksesta. Käy niin sääliksi raukkaa.

Voi kiitos, kulta, tästä, tuli hirveä inspiraatio jatkaa jotain ficciä ihan vaan sun iloksi. : ) Hyvää myöhäistä joulua ja upeaa uutta vuotta!
"Should I wear the purple dress?"
That's all she cares about
What a silly life she has

Scaramouche

  • ***
  • Viestejä: 1 169
  • maleficent
Vs: Uskoton ystävä
« Vastaus #2 : 27.12.2010 13:12:32 »
Hehe, ole hyvä Lils. Kiva että tykkäsit. Mä vaan kun mä ajattelin sua tossa äskettäin niin sitten tuli sellainen olo että pitää kirjoittaa Remusangstia sulle... ??? Tämä selvä. Mä oon aina ollut tosi kummallinen näiden mun päähänpistojen suhteen... :D Kitos vielä kerran - kaikesta.  :-*
i'm ready to know what the people know
ask them my questions and get some answers
what's the fire and why does it - what's the word - burn?