Kirjoittaja AgenttiNäätäkoski, ylpeänä tietenkin
Ikäraja K-11 korkeintaan
Fandom Joulukalenteri (Tonttu Toljanteri)
Paritus/Hahmot Kalle/Kärppä yksipuolinen tai ystävyys
Vastuuvapaus EN omista Joulukalenteria tai hahmoja, tietääkseni kuuluu YLE TV2:lle. Rahaakaan en tee (duh)
Varoitukset Minipieni viittaus insestiin
Tiivistelmä Kärppä tulee sanomaan helou
A/N Olisi kiva kuulla mielipiteenne tästä lyhyestä ficistä, kun niin erikoisen fandomin valitsin. C'mon, ei se montaa sekuntia vie
Herkkä hetkiMustatukkainen, hyvin epätoivoinen konniainen paiskasi oven jäljessään kiinni ja lysähti seinää vasten hengittäen raskaasti. Hän oli livahtanut karkuun ennen kuin hänen niskoilleen kasattaisiin taas lisää toinen toistaan epämiellyttävämpiä, ja yök, jouluisia tehtäviä.
”Eikö yksikään otusparka maan päällä säästy noiden hemmetin tonttujen ällöttävältä intoilulta ja joulutohinalta! Tässähän pursuaa ihan punainen väri ja piparit korvista ulos”, tämä valitti, viskasi kovia kokeneet, ohutsankaiset silmälasit pöydälle ja pörrötti mielestään liian siistiä tukkaansa. Se oli sähköinen jokapäiväisestä peräkkäisesti siistimisestä ja sotkemisesta.
”Saisivat mokomat hilpeät hipsuttelijat hirttäytyä punaisiin pöksyihinsä.”
”Kalle, velipoika, oletko niin keskittynyt hiippalakkien herjaamiseen, ettet omaa veljeäsi huomaa?” Kysyi huvittuneella äänensävyllä joku, joka istui sängyllä ja näytti odottaneen siinä jo pidemmänkin aikaa.
”Ehh?” Puhuteltu vinkaisi hätkähtäen ja pyörähti hätäisesti tunkeilijaan päin. Hän siristeli hetken aikaa silmiään hämärässä ja tajuttuaan, kuka sängyllä istui, henkäisi helpottuneena: ”Kärppä! Niillä harvoilla kerroilla, kun viitsit tulla auttamaan tässä typerässä joulunpilaamisprojektissa, säikytät minut henkihieveriin, tiesitkös.”
”Hah, oletkin aina ollut tuollainen säikky typerys, ihan nainen”, virnisti huivipäinen ja nousi ylös sängyltä narahduksen saattamana. ”Todista väitteeni vääräksi ja tule antamaan kunnon äijähalaus.”
Kalle kiirehti oitis veljensä luo ja konniaiset kaappasivat toisensa luita rusentavaan syleilyyn. Tuntiessaan vahvat käsivarret kietoutuneena ympärilleen ja tutun, tunkkaisen tuoksun nenässään nuorempi tunsi olonsa turvalliseksi ja lämpimäksi. Outoa, sillä hän ei koskaan elämässään ollut pitänyt mistään lämpimästä. Ei kai viikko tässä tonttuhelvetissä vielä ollut aivopessyt häntä? Tämä ajatus kuitenkin luiskahti jonnekin hänen tietoisuutensa hämärille rajoille Kärpän hiustupsun kutitellessa mukavasti hänen korvaansa…
Kärppä muuttui vaivaantuneeksi tavallista pidemmässä halauksessa ja työnsi veljeään kauemmas. Tämä ei kuitenkaan päästänyt irti, vaan hivutti kätensä toisen takin alle ja painoi päänsä hänen kaulalleen liikahtaen lähemmäs, niin että Kärppä saattoi tuntea veljensä nopeutuneet sydämenlyönnit itseään vasten.
Siinä samassa Kalle tunsi lämmön haihtuvan ja iskun osuvan poskeensa. Hän kaatui taaksepäin pölyiselle lattialle ja katsoi sieltä pöllämystyneenä veljeään, joka tuijotti takaisin vähintäänkin samanlainen ilme kasvoillaan.
”Mikä sinua vaivaa? Olet ihan sairas lääppijä!”
”Mikä itseäsi? Minullahan on vain ollut ikävä sinua, kai nyt sitä edes kerran elämässään saa herkistellä ilman että heti hakatuksi tulee”, lattialle kaadettu selitti hiukan loukkaantuneena, toivoen ettei Kärppä epäilisi mitään. Sama karski konniainen hän oli kuin aina ennenkin, mikään ei ole muuttunut. Ei varmasti.
Kärppä näytti hetken epäilevältä, mutta virnisti sitten.
”Heh, niin arvelinkin. Kannattaa kuitenkin pitää tuollainen vähemmällä, se voi tulla tavaksi.”
A/N: Kommentseja? (;