Kirjoittaja Aihe: Death note, Selkärangaton | K-11  (Luettu 1622 kertaa)

Pixie

  • Vieras
Death note, Selkärangaton | K-11
« : 26.11.2010 17:42:23 »
Vastuuvapautus: En omista hahmoja, enkä maailmaa ja kaikki kuuluu sarjan tekijöille.
Maailma: Death Note

Nimi: Selkärangaton
Kirjoittaja: Pixie
Ikäraja: K-11
Paritus: Matt/Mello
Tyylilaji: Romance, angst

Tiivistelmä: Sille ei ole sanoja.

A/N: Death note ja etenkin Mello ovat mulle tärkeitä. Olen miettinyt kauan, että mitä tästä fandomista kirjoittaisin ja sitten tämä pätkä menettämisen tuskasta yhtäkkiä vaan tuli. Toivottavasti joku tykkäilee kaikesta romantiikasta ja draamasta huolimattakin, sillä ainakin minä uskon, että Mellolla oli valtava sydän.
Mukana Multifandomissa.

-

Tiedätkö miltä se tuntuu?

Huonoilta huumeilta, painajaiselta, valheilta, veitsiltä ihon alla, petoksilta, vapaalta pudotukselta, sydämen pysähtymiseltä – lopulta.

Ei, sille ei ole sanoja. Mello ei löydä ainoatakaan sanaa, kun Matt vie mukanaan maailmasta kaiken, mikä oli tärkeää ja jättää murskaamaan rystyset kiviseinään, haukkomaan henkeä turhaan ja leikkimään sillä, mikä niin monilta viedään.
Sormissa ei ole tuntoa, ei kontrollia. Pitäisikö hellittää ote auton ratista, lähteä perään, ottaa Matt kiinni ennen kuin tämä ehtii liian kauas? Ennen kuin hän ehtii luulla, ettei Mello tule perään.

”Rakastan sinua”, Matt henkäisee hiljaa aamuyön odottavassa tunnelmassa ja seikkailee tupakanmakuisilla taitavilla huulillaan Mellon kalpeilla kasvoilla ja suukottelee niille erilaisia reittejä, jotka kaikki johtavat hänen luokseen.
”Etkä rakasta”, Mello naurahtaa, mutta tulee vastaan puolitiessä ja kietoo pitkät sormensa toisen miehen ympärille vähintäänkin aivan yhtä omistavasti.
”Kuolisin puolestasi.” Sanat kuulostavat tummilta ja dramaattisilta, mutta kertovat heidän tarinansa sellaisena kuin se on. Tuhansia luoteja toisen puolesta. Mitä tahansa, milloin tahansa.
”Niin kuolisit.” Ja Mellon silmissa kuohuu pohjaton meri.

Selkiä ei käännetä. Jokainen lupaus lunastetaan ja vaikka he molemmat tietävät sen, kumpikaan ei peräänny tästä – heistä.


Mutta todellisuudessa sanoja ei ole. Kipua, kipua ja kipua. Muistoja ei voi rakastella, eikä yksinäisyys pidä eksynyttä hengissä. Sinun loppusi on minun loppuni.
”En aio elää ilman sinua, Matt.”

Siniset silmät etsivät miestä ympäriltään viimeisen kerran. Mello ei antaisi hänen lähteä yksin.
« Viimeksi muokattu: 07.06.2015 21:31:23 kirjoittanut Beyond »

Pixie

  • Vieras
Vs: Selkärangaton
« Vastaus #1 : 16.01.2011 13:59:50 »
Ooh, kommentti! Kiitos paljon Vanilla M., mulla oli tästä hirveesti epäilyksiä, joten ihanaa kuulla että tykkäsit. Mä olen pääasiassa lämmenyt Death Notea lukiessani myös Raitolle ja sellaisille keskeisimmille hahmoille, mutta Mellossa oli aina jotain mikä vei mut mukanaan ja kun aloin ficcejä etsiä, Matt/Mellosta tuli suosikki. Musta on tosi hienoa, että nyt ikään kuin huomasit ne hahmot ja suosittelen tosiaan lukemaan heistä lisää! Joka puolelta löytyy aivan ihania ficcejä.
Kivaa, että huomasit tuon konkreettisuuden tunneilmaisussa ja että sua ei haitannut surullinen loppu, koska kuten sanoit, se oli välttämätön. Sellaisena mä tykkään suhteista kirjoittaa. Ja mahtavaa, että traagisuuttakaan ei ollut liikaa! En osaa yhtään vastata, koska kommentti sai mut aivaan sairaan iloiseksi. (Ilmeisesti munkin tunneilmaisussa olis parantamisen varaa.) Kiitos kaikista kehuistasi ja siitä, että luit ja tykkäsit! Rakastan sun kommenttejasi ♥