Pidän Star Warsista. Näin Mark Hamilin, Harrison Fordin ja con tähdittämän trilogian ja Pimeän uhan ensimmäisen kerran vuosituhannen alussa. Olen myös lukenut kaksi sarjan kirjaa, Pimeän uhan ja Kloonien hyökkäyksen tykästyin kovasti elokuviin että kirjoihin, vaikka scifi ja sodat eivät yleensä aiheuta moista reaktiota. Kirjat olivat sujuvaa nautiskeluun sopivaa jännityspitoista luettavaa kiintoisine hahmokavalkaadeineen ja elokuvien visuaalisuus ja panos järjettömän vaikuttavaa jopa TV-ruudusta katsottuna. Ajatella miten 80-luvun alussa on pystytty toteuttamaan jotain, minkä toteutus päihittää mennen tullen Avatarit ja muun tietokonepainotteisen blurrimössöjäljen.
Anakin Skywalker oli ristiriitojen mies, joka halusi jediksi ja tuli siksi. Pimeyden tarjoama helpompi tie kuiskutti kuitenkin hänen korvaansa, mikä harmautti valkoisuuden lisäämällä hahmon kiinnostavuutta. Anakin/Padme on kuin hyvän ja pahan tiedon puun kantama hedelmä; mies rakasti palavasti entistä Naboon kuningatarta, muttei olisi saanut olla rakkaussuhteessa kutsumuksensa takia. Jediritari oli galaksin hyvyyden puoltaja, ei rakkauden sanansaattaja. Rakastaminen ei ollut sopivaa, sillä se teki huonomman jedin.
Tätä fandomia ei löydy pilvinpimein Finistä, joten ryntäsin innolla lukaisemaan Kommenttikampanjaan linkittämän ficcisi. Jes, jes! Riemuitsin kun luvassa oli hettiä eikä slashiä, joka ei ole koskaan herättänyt kiinnostustani. Riemuitsin vielä lisää, kun tajusin pääseväni lukemaan Anakin/Padmea. Täyteen roihuun puhjenneesta romanssista olisi lukenut vielä mieluummin, mutta parin alkuajoista kertovan tekstin lukeminen ei ollut pakkopullaa. Anakin oli rakastunut mutta harmistunut kun Padme ei vastannut hänen tunteisiinsa, vaan piti nuorukaista alemmas laskettuna senaattorien, neuvonantajien ja vanhempiensa edessä. Nuorukainen ei silti lannistunut, vaan päätti voittaa rakastettunsa vielä jonain päivänä omakseen. Muutama rivi piti sisällään rakkautta ja suuria tunteita, jotka saattoi suorastaan aistia vähäeleisestä ja hillitystä esitystavasta huolimatta.
Pidin oikein kiitettävästi ja voisin lukea pidempiäkin ficcejä samaisella parituksella, jos vaan suot moisen ilon finiläisille - etenkin minulle! =)
