Disclaimer: Death note kuuluu Tsugumi Ōballe ja Takeshi Obatanille ja animetiimille, enkä omista tarinasta kuin juonen.
Fandom: Death note
Otsikko: Liian monta kitkerää teekupillista
Kirjoittaja: Surunmurhaaja
Beta: -
Ikäraja: S kielenkäytön vuoksi.
Paritus: Lievä Ryuzaki/Light, jos tahtoo ajatella niin.
Genre: angsti, draama
Summary: "Ei kun... Tee on kitkerää."
A/N: Shuffle-haaste innoitti. Nopeasti kirjoitettuna juoni ei ole täysin looginen, mutta tarpeeksi kuitenkin. Ja whee, ensimmäinen ficcini tällä fandomilla! (Haasteet: ShuflleII, OTP10)
Liian monta kitkerää teekuupillista
Nightwish - Wishmaster
Teen kitkeryys tuntui sopivan täydellisesti Ryuzakin mielialaan. Päivä ei ollut alkanut kovin hyvin, eikä hän osannut olla iloinen siitä, että Watari täytti sokerikulhon välittömästi sen tyhjennettyä.
”Onko jokin hätänä?”
”Ei kai. Miten niin?”
”Et laittanut teehesi ollenkaan sokeria. Kai minä näen, ettet ole iloinen.”
Ryuzaki naurahti kuivasti ja pudotti yhden sokeripalan kuppiin. ”Watari... Uskotko sinä kahteen oikeuteen?”
”Mikä kysymys tuo on?”
”Vastaa vain.”
”Ryuzaki... Jos tämä johtuu Kirasta, ei, oikeastaan olen varma että se johtuu hänestä, niin annan vain yhden neuvon: älä yritä muuttaa ajatusmaailmaasi vain sen takia, että pääsisit paremmin jonkun toisen henkilön sisään. Se on tuhoisaa.”
”Mutta uskotko sinä?”
”En tietenkään.”
”Watari... minä pelkään, että muu maailma uskoo.”
”Ei se ole tähdellistä. Usko vain itseesi, niin muu maailma uskoo sinuun.”
Kuiva naurahdus, taas. Ryuzaki tiesi Watarin tietävän, ettei hän pelännyt uskoa itseensä, vaan sitä, mihin ulkopuolinen maailma uskoi.
*
Cataplus – Sielu
Light päätteli tilanteesta, ettei Ryuzaki ollut iloinen, mutta hän ei uskonut sen johtuvan heidän tehtävästään. Ei enää, ei sitä ollut kannattanut miettiä liian kauan pitkään aikaan.
He etenivät. Hitaasti mutta varmasti he olivat lähempänä ratkaisua kuin toisiaan, sillä kahleiden ketjut eivät riittäneet poistamaan hänen ja Ryuzakin välistä viileyttä.
Ryuzaki ei ollut iloinen. L ei ollut iloinen.
Light ei ollut myöskään.
”Tiedätkö, et ole kovin mukava työpari noin.”
”Mitä?” Ryuzaki nosti katseensa teekupista.
”Tiedät kyllä. Mikä vaivaa?”
Ryuzaki oli hiljaa. Light oli avaamassa uudestaan suunsa, mutta Ryuzaki ehti ensin.
”Ei kun... Tee on kitkerää.”
*
Deep Insight – Rock With my band
Näyttöpäätteen tuijottaminen ei ollut asioita, joita Lightiä huvitti tehdä tuntikausia päivässä, mutta viime aikoina se oli kuulunut hänen tärkeimpiin päivärutiineihinsa.
Light irvisti, kun hänen selkänsä niksahti hänen noustessaan ylös. Hän todellakin tarvitsi tauon, eikä kukaan ollut katsomassa, joten hän pystyi menemään ihan hyvin kävelylle.
Sää ei ollut kovin hyvä, mutta Light ei välittänyt. Hän tarvitsi sitä, rauhaa ajatella, miettiä... Tehdä muuta kuin selvittää selvittämätöntä.
”Light?”
Voi paska.
”Mitä?”
”Näytit siltä, että kaipaat piristystä. Teetä.”
”Ai. Kiitti.”
Light vastaanotti kupin irvistäen. Hän ei kaivannut teetä, mutta ei viitsinyt pyytää Misaa hieromaan häntä. Tyttö oli surkea siinä.
L olisi osannut...
Light irvisti ajatuksilleen ja ryysti teetään varoen irvistämästä. Ei ollut aikaa ajatella sitä. Ei vain ollut...
Misa lähti retuuttamaan häntä sisälle. Light ei viitsinyt pistää hanttiin vaan seurasi kulauttaen loputkin teestä kurkkuunsa.
Sen kitkeryys tuntui sopivan täydellisesti Lightin mielialaan.
