Ajankuvia, K-11 | Theodore Nott/Draco Malfoy, romance, raapale

[nami]

Title: Ajankuvia
Author: nami
Rating: K-11
Pairing: Theodore Nott/Draco Malfoy
Genre: romance? raapale
Summary: Seinäkello tikittää, mutta minä en tunne sen tunteja, minuutteja ja sekunteja.
Disclaimer: Row omistaa hahmot, nami leikkii once again.
A/N: Mutta kuka hiton Theodore Nott, 10/10. Eikä tämä toki ole säälittävän ja väkisin väännetyn oloinen, ehei :--D Menee myös Perspektiiviä parittamiseen-haasteeseen, pahiksilla mennään. //ja ei helvetti, hyvähän se on tässä vaiheessa havahtua muistamaan että PoV on Theon.




Kattoon ropisevat pisarat rikkovat hiljaisuuden. Pitkästä aikaa olen päässyt kotiin lämpimien seinien suojaan, heittämään viittani nurkkaan, mutta jotakin puuttuu. Tuijotan läpi pisaroiden märäksi maalaileman ikkunan, etsin sinun vaaleaa olemustasi tuon synkeän syyssateen piiskaamalta kadulta. Seinäkello tikittää, mutta minä en tunne sen tunteja, minuutteja ja sekunteja. Tunnen vain hetket, jolloin olet lähelläni, ja hetket, jolloin et ole. Mittaan ajan hetkinä, joissa minä saan palvoa vain sinua, eikä meidän tarvitse kumartaa ketään muuta, voimme maata tässä ilman velvoitteita, ilman huolia. Mittaan aikani suudelmien väliin henkäistyinä sanoina kaulallani, alaselkääni sivelemilläsi ympyröillä. Sinun tatuointisi tarvitsisin käsivarteeni, sinun käskysi ohjailemaan merkityksetöntä elämääni. En kenenkään muun.

[flawless]

Hm, olen tänään raapaletuulella, olen kaivellut varmaan tuhat erilaista raapaletta esiin ties mistä ja lueskellut niitä.

Tykkäsin tästä. Tämä oli kivan tunnepitoinen, oli virkistävää vaihtelua lukea tekstinpätkä, jossa ei tapahtunut kerrassaan mitään vaan kuvailtiin vain tuntemuksia, ja vieläpä näin kauniisti. Sun kirjoitustyylisi on edelleenkin aivan ihana, ja tällaisessa lyhyessä tekstissä se nousee hyvin esille. Ilmaisusi olivat tässäkin oikein onnistuneita, ja tunteiden kuvailu myös. Teksti kulki sujuvasti eteenpäin eikä ollut liian vaikeasti ymmärrettävissä olevia ilmaisuja tai sanoja, tämän pystyi lukemaan alusta loppuun yhteen pötköön ja ymmärtämään kaiken - hyvä juttu siis, juuri nyt on jotenkin niin pöpperöinen olo etteivät aivot ota toimiakseen ollenkaan, joten hienoa että tämä oli näin helppolukuinen.

Jostain syystä mun pääni käänsi tämän ehkä hieman angstisemmaksi kuin mitä oli tarkoitettu, ainakin jos katsoo osastoa jolla tämä on. Tuntemattomasta syystä tämä siis herätti mussa sellaisen kaikki-on-turhaa -fiiliksen ja oli melko apea, ehkä johtuu ihan omista fiiliksistä, mutta hyvä kuitenkin, että onnistuit jonkinlaisia tuntemuksia herättämään, se on saavutus näin lyhyessä tekstissä.

Nottista en ole kauheasti ennen lukenut, joten kivat hahmovalinnat tässä oli, uusia parituksia on aina välillä kiva kurkistella. Kiitoksia tästä, oikein kiva pikku raapale tähän illanpäätteeksi (:

[nami]

flawless: Kiitos kommentista ja kehuista, kiva jos teksti onnistui miellyttämään vaikkei Theon hahmo kauhean tuttu ollutkaan (: Jaa, voi olla että tämä oli aika angstinen, kai se riippuu aika vahvasti myös lukijan omasta fiiliksestä ja tulkintatavasta- kirjoitin tähän kyllä tietyn surumielisen sävyn, mutta katsoin ficin menevän silti enemmän romancen kuin kunnon angstin tai draamailun puolelle, joten siksi tämä osasto. Mutta siis joo, ymmärrän, että tän voi tulkita aika apeaksi. Kiitus vielä kerran kaikista kehuista ja ylipäänsä lukemisesta ja kommentoinnista :-)

[Glorisablet]

Draco/Theodorea en muista lukeneeni eikä sitä minun tietääkseni löydy hirveästi Finistä. Jos pojat olisivat miehiin(kin) päin he voisivat taustansa puolesta olla ihan järkeenkäyvä pari. Eivät ehkä luonteidensa. Draco pitää maailman – toisin sanoen Luihuisen napana olemisesta – mutta Theodoresta saa vetäytyvän, mahdollisesti jopa erakkomaisen kuvan, vaikka hän on pari kertaa mainittu sivuhenkilö.

Raapaleesi ei ollut siirappisinta Hunajaherttua-kamaa, mutta minusta se ei ollut liian angstinen ollakseen enemmän angstia kuin romancea. Eihän rakkauskaan ole aina pelkkää ylämäkeä, ja rakastuneiden mielialat voivat aaltoilla enemmän kuin meri. Draco ei ole sillä hetkellä Theodoren kanssa, mutta toinen ei haluaisi olla erossa hänestä.

Sinun tatuointisi tarvitsisin käsivarteeni--

Tämä lauseenpätkäisy jäi erottumaan yksityiskohtana, jota tulee mietittyä vielä jälkikäteen. Se takaakin ettei tämä sadan sanan lukukokemus unohdu sormen napautuksella.

Pidin tästä.

[nami]

Lavinia: Oh, kiitos kommentista, kiva jos tykkäsit tästä! Yep, mä kanssa tulkitsen tämän niin että Theon hetkellisestä surumielentilasta huolimatta tämä kuvaa kuitenkin niin vahvasti hänen tunteitaan Dracoa kohtaan ja heidän suhdettaan, että tämän raapaleen paikka on enemmän tällä osastolla. Ja no, mä itse asiassa miellän Dracon hiukan pehmeämmäksi hahmoksi, mutta tässä ficissä on ajatuksena nimenomaan se, että molemmat ovat vahvasti sidottuina kuolonsyöjien maailmaan, vaikka Theo ei ehkä haluaisi sitä, vaan hänelle tärkeämpää olisi onnellinen suhde Dracoon vailla ulkoatulevia, rajoittavia määräyksiä. Sitä haen takaa myös tuolla lauseenpätkällä jonka oot lainannut, oon iloinen kuullessani että tuo pisti silmään ja jäi mieleen. Iso kiitos kommentista (: