Unohdettuina (S, Neville/Hermione)

[Dolls]

Nimi: Unohdettuina
Ikäraja: S
Paritus: Neville/Hermione
Summary: Pidä musta kii, älä päästä koskaan

Kirjoittajan huomautukset: Koska Vehka on ihana, niin lupasin kirjoittaa sille Neville/Hermionea ♥ Kuuntelin Nellin Pidä musta kii biisiä kun tämä ficci valmistui, niin se saa toimittaa summaryn virkaa.
FF100: Syksy, Vuodanaika-haaste: syksy, Het10: Hermione/Neville, Happy happy joy joy, Kaiken maailman ficlettejä: "Jos haluat olla onnellinen, ole."


Unohdettuina

Ruoho kareili tuulen tanssahdellessa pihamaalla balettia, ympäri ympäri, punaiset vaahteranlehdet pyörivät kuin toisiaan havitellen. Pilvet kerääntyivät yhteen ja karkasivat taas poistensa luota; piirileikki oli vain niille tuttu.

”Miksi me tänne tulimme?” Kysymys oli naiivi, tietenkin hän tiesi miksi. He tiesivät kaiken, toisistaan ja kaikesta muustakin. Aluksi olivat luulleet rakkauden olevan jotain naiivia, tai ainakin toinen oli tehnyt niin, kunnes poika oli näyttänyt taivaarannan kosmoksen, sen josta tyttö oli kuullut puhuttavan vain kirjojen sivuilla.

Rantatöyräs oli hiekkainen, silmiään siristellen kaksi hahmoa istui kivelle vierekkäin. Toinen osoitti kimmeltävää järveä, kuiskasi jotain tytön korvaan. Hymy lopetti piileksimisen suupielessä, tuli esiin kauniimpana kuin koskaan,

missä miten päin tulisi olla? miten joku pystyi olla noin kaunis?

poika ei tiennyt. Aava vesi kimalteli houkuttelevasti, ja tyttö vetikin pojan mukaansa taiteilemaan rantakiville, pelkäämättä lipsahdusta, joka tuli kuitenkin. Molemmat henkäisivät ilosta ja kauhusta; syyskuinen vesi oli jäätävä ja kalisutti hampaita. Mutta kylmyys hukkui lämmön alle, kun rohtuneet huulet kohtasivat toisensa. Kaksi hymyä toisiaan vasten tuntui makeammalta kuin yksi yhteinen suudelma, hampaat kolahtivat välillä yhteen, ei se mitään, kunhan olet siinä.

Taivas taittui sinikellosta ruiskukkaan, mutta unohdettuina he katselivat toisiaan silmiin aina ensimmäisen tähden syttyessäkin.

(Eivätkä päästäneet irti silloinkaan.)

[Kaarne]

JEEEEEEEEEEEEEEE BILEET HERMIONE/NEVILLEÄ JEEE JEEE JEEE JEEE JEEE JEEE!

Okei, ehkä se riehuminen oli siinä.

JEEE HERMIONE/NEVILLEÄ JEE!

Oho, ei ollutkaan vielä.

Hermione/Neville on ihan parasta. <3 Tämä oli aika fluffyistä ja söpöä ja ihunaa, mutta ei se mitään, se sopi iltaani oikein hyvin. Hampaiden kolahtaminen yhteen ja mereen tippuminen ja tuo puhekieli tuossa kursiivissa, iiiiih. Hermione/Neville! JOOO!

Parastaaa. Ai rakentavaa? No, Neville ja Hermione ei hirveästi ehtineet tuoda esiin omia persoonallisuuksiaan, mutta who cares, kun fic on näin SÖPÖ!

EI KUKAAN!

Jee jee jee ♥ Elämäni on parasta ja Neville on paras ja sinä olet myös paras. ♥ Rakastan sua.

IIIH. Hermione/Nevilleääää!

[millann]

Päätimpäs käydä lukemassa sinunkin (ihana haastekeksijän) tuotoksia, enkä pettynyt! Ja kaipasin pientä inspiraatiota vieläkin puuttuvaan Syksy-ficciini.
Tämä oli suloisen kaunis, sanat hyvin valittuja ja sanajärjestykset ihanimpia:

Hymy lopetti piileksimisen suupielessä, tuli esiin kauniimpana kuin koskaan,

missä miten päin tulisi olla? miten joku pystyi olla noin kaunis?

Osui ja upposi. Tämä tyttö taisi hurmioitua pitkäksi aikaa

Mutta yhden pienen virheen huomasin, anteeksi! *potkii itseään päähän nipottamisesta*

poika ei tiennyt. ]

Isolla tuo P...?

Koitampas lampsia muualle ennekuin tähän tulee 500 sivun mittainen analysointi :--D

♥: millann

[Dolls]

Vehka: IIIHANA KOMMENTTI ♥ Joo, Nev ja Herm olivat hiukan hukassa eikä kummastakaan oikein selvää. Mä kyllä yritin saada sinne jotain pientä ujutettua sekaan, kuten Nevillen epävarmuuden, mutta olin niin fluffyhuuruissa että epäonnistuin täydellisesti :'D (Mäkin sua♥)

millann: 500 sivun analysointikin on kivaa! Kiitos miljoonasti kommentistasi, kiva kuulla varsinkin että sanavalinnat ja sanajärjestykset olivat onnistuneita. Tuo kirjoitusvirhe, tuohan typottaa muutenkin tuo koko lause, koska kursiivit hyppäävät eri riville ja on pieniä alkukirjaimia, tässä yritin hakea sellaista kaunista tahallista typottamista, jota en selvästikään vielä hallitse. :---D kiitos ♥

[Odo]

Kommentointikampanjasta iloista yötä! o/

Neville/Hermione, aww! Jotenkin olen oppinut pitämään tuosta parituksesta, jota joskus en oikein innostunut tarpeeksi hyvin vilkaisemaan. Nyt kun vihdoin tulin taas tätä lukemaan muistin, miksi se on niin ihanaa. Olit kuvaillut hahmot kauniisti, omiksi itsekseen, vaikka heidän persoonallisuuksiaan olisi voinut olla enemmänkin, kuten Nevillakin sanoi, mutta se ei todellakaan haitannut. Olit luonut tähän pienillä asioilla hahmoilla omia persooniaan esille, kuten kirjojen mainitseminen Hermionessa, ja kömpelyys Nevillessä. 

Tämä oli todella kaunis ja sopi täydellisesti tuohon ficlet-haasteen ideaan onnellisuudesta. Tästä huokui rakkautta ja onnellisuutta, vaikka lyhyt pätkä olikin ja aww. En oikein tiedä mitä sanoa. <3 Rakentavana voisin sen verran sanoa, että muutamia virheitä pongailin, tai ainakin luulin pongaavani, mutta eivätpä nuo lukukokemusta haitanneet.

Otan nyt ne virheet kuitenkin esille, auttavana lukijana. ^^

karkasivat taas poistensa luota

toistensa?

miten joku pystyi olla noin kaunis?

Lause alkaa isolla, Miten ja sitten tuo olla pitäisi kai olla olemaan.

Ei niitä muita tainnut olla, tai sitten ehdin jo unohtaa ne. Mutta kokonaisuudessaan todella kaunispätkä noista kahdesta. Ihanan suloinen ja onnellinen, kuvailuakin oli sopivasti, taiteellisesti jollain tapaa kerrottuna. Miten minä sen nyt viksusti osaisinkaan ilmaista, en tiedä, mutta toivottavasti ymmärrät. Aww, menee ihan ihkutukseksi tämä kommentti, etenkin, kun haluan vielä lisätä loppuun lainauksen suosikkikohdastani. <3

He tiesivät kaiken, toisistaan ja kaikesta muustakin. Aluksi olivat luulleet rakkauden olevan jotain naiivia, tai ainakin toinen oli tehnyt niin, kunnes poika oli näyttänyt taivaarannan kosmoksen, sen josta tyttö oli kuullut puhuttavan vain kirjojen sivuilla.

En osaa sanoa mitään viksua ja kunnollinen rakentava on ulkomailla, kaukana siellä.

Kumartaen ja kiittäen lukukokemuksesta, Odoshi

[Vanilje]

Oi, tämä oli tajuttoman suloinen! Vaikka niinhän Hermione/Neville yleensäkin tuppaa olemaan... Tässähän iskee hinku itekkin kirjottaa pitkästä aikaa tuolla parituksella jotakin.

Tykkäsin tässä ficissä tunnelmasta erityisen paljon. Se välittyi hyvin. Hermione/Neville sopii tällaiseen tekstiin jotenkin erityisen hyvin. Nuo kaksi saa helposti kuviteltua tuollaiseen tilanteeseen. Neville oli kovin suloinen kun vei Hermionen järven rantaan ja kuiski toisen korvaan. Ylisöpö mielikuva, kun kuvittelee nämä kaksi istumassa järven rannalla kiven päällä auringonlaskun aikaan, kun syksy on värjännyt puiden lehdet punaisiksi. ^^

Molemmat hahmot olivat mielestäni tässä tekstissä kohtalaisen IC, mikä on minusta oikein hyvä asia. Kömpelö Neville ja lukutoukka-Hermione. Tykkää eniten juuri ficeistä, joissa henkilöt ovat IC. Tosin joihinkin teksteihin sopii myös Ooc, mutta tämä teksti oli ehdottoman hyvä näin! Neville on kaikista paras ja suloisin IC:nä. (:

Tekstiä oli oikein mukava lukea. En sen kummemmin etsinyt virheitä tai muita, mutta ei niitä kyllä sieltä muutenkaan silmiini osunut. Helppolukuista tekstiä, kirjoitat hyvin. Kuvailu oli mielestäni kovin kaunista. Jotenkin niin sopivaa tähän tekstiin ja näihin hahmoihin.

Ja nyt tähän loppuun vielä yksi lainaus:

Kaksi hymyä toisiaan vasten tuntui makeammalta kuin yksi yhteinen suudelma, hampaat kolahtivat välillä yhteen, ei se mitään, kunhan olet siinä.

Ihanin kohta koko ficissä. Tuo hampaiden kolahtaminen yhteen sopii tähän niin hyvin. Juuri niin Nevillemmäistä suloista sähläämistä. Ja samalla kaunista, ei voi muuta sanoa.

Mutta vielä kerran, kiitoksia oikein paljon tästä suloisesta pikku ficistä! Ihanaa kevennystä iltaan. Minä tykkäsin tästä kovasti!