sierra Kiitos kommentista, mutta se ei oikeasti ollut nopeasti kirjoitettu
Winga Kiitos kommentista ja oishan se tottakai voinu olla kahessa osassa ^^
coward Kiitoooos
Epilogi
Oli joulu. Harryn onnellisin joulu ikinä. Hän ja Draco olivat olleet salaa yhdessä
jonkin aikaa ilman mitään häiriöitä. Tällä hetkellä Harry kuitenkin availi lahjoja
Ronin ja Hermionen kanssa oleskeluhuoneessa kun kyseinen blondi oli jäänyt
nukkumaan. Hän oli saanut avattua niistä jo suuren osan, johon sisältyi kolmet
sukat, hammasharja, kirjoja, makeisia ja leivoksia, villapaita ja paljon muuta.
"Hei, minun paitani on tällä kertaa sininen!" Ron huudahti rikkoen hiljaisuuden, johon
oli kuulunut vain paperin rapinaa. Harry ja Hermione vain hymähtivät. Ron vaikutti
hetken närkästyneeltä, mutta piristyi heti kun löysi paketistaan valtavan kasan
Bertie Bottin joka maun rakeita.
Kuului ovenkolahdus. Kolmikko kääntyi katsomaan, tuliko joku sisään käytäviltä tai
makuusaleista. Se oli kuitenkin vain Draco, joka haukotteli makeasti ja oli erittäin
rähjääntyneen näköinen. Hän kuitenkin hoipersi alas ja raahasi vain yhtä pakettia
mukanaan. Hän oli ilmeisesti aikeissa antaa sen jollekin, ja oli jo avannut omat
lahjansa ylhäällä. Kaikki huoneessa kääntyivät katsomaan kun Draco saavutti
rappusten alapään. Hänen läsnäoloonsa ei oiken vieläkään ollut totuttu. Hän vain katsoi
muita murhaavasti ja kaikki palasivat samassa omiin puuhiinsa. Dracon silmät osuivat
Harryyn, ja hänen ilmeensä muuttui hetkessä ilkikuriseksi. Harry säikähti tätä ensin ja
totesi sen jälkeen että blondi käveli suoraan häntä kohti. Kun Draco saavutti
kohteensa, hän istui pokkana suoraan Harryn syliin. Nyt ainakin kaikki
katsoivat. Oikein töllistelivät.
"Ööh. Draco, mitä sinä teet?" Harry äimisteli.
"No eikös sen pitäisi olla selvä asia?" Draco vinoili takaisin.
Tähän Harry ei vastannut mitään, huomasi vain asioitten kulun ja liittyi leikkiin mukaan.
Hän kiersi kätensä Dracon lantion ympärille ja halasi tätä painaen poskensa toisen selkää
vasten ja sulki silmänsä. Näin hän ei nähnyt toisten ilmeitä.
"Ööö", kuului Ronin ääni.
Hermione yskäisi ja muut olivat hiljaa. Harry virnisti Dracon selkää vasten ja rutisti tätä tiukemmin.
"Mitä nyt Weasley?" Draco kysyi.
"Mitä te teette?" Hermione tunki väliin.
"Harry, minä haluan kertoa sen nyt. Meillä on muutenkin mennyt niin hyvin, en halua
salata tätä enää", Draco kuiskasi Harrylle, ja Harry vain hymähti hyväksyvästi.
"Eli siis, kaikki luultavasti tietävät mitä tapahtui viime kuussa? Hyvä. Luciuksen
tappion jälkeen aivoni siirtyivät jonkinlaiseen koomaan ja sain päähäni suudella
pelastajaani, niin kuin jossain sadussa, ja siitä lähtien olemme seurustelleet", Draco sanoi. "Ja
teidän on turha puhua siitä, koska se on minun ja Harryn välinen asia", hän
lopetti. Nyt molemmat istuivat sohvalla odottaen jonkun sanovan jotain, mutta ei.
Huoneessa vallitsi kiusallinen hiljaisuus. Nyt Harry viimein avasi silmänsä, ja näki
Ronin ilmeen, joka näytti mahdottomalta vääntää kasvoilleen. Hermione
katsoi heitä kurtistaen kulmiaan ja muut vain tuijottivat.
Hiljaisuus jatkui vielä hetken. Harry sai tarpeekseen ja käänsi Dracon istumaan
hajareisin Harryn syliin niin että heidän kasvonsa kohtasivat. Harry kietoi kätensä
tälläkertaa Dracon niskan taakse ja veti tämän pään hitaasti omaansa kohden. Pari
päätä kääntyi pois katsomasta mitä seuraavaksi tapahtui, joka oli kylläkin kaunein
näky siinä huoneessa vähään aikaan.
Heidän huulensa vain koskettivat toisiaan ilman mitään liikettä, mutta sekin jo sai
molempien päät sekaisin. Hetken kuluttua kosketus muuttui kunnon suudelmaksi ja
siitä se eteni siihen, että he potkivat Ronin pois sohvalta ja makasivat siinä itse
päällekkäin.
Oleskeluhuone oli tyhjentynyt kun lahjat olivat avattu, ja ihmiset olivat ilmeisesti
lähteneet levittämään juorua. Harry virnisti ajatukselle mitä muut, etenkin
luihuiset ajattelisivat. Nyt hän kuitenkin käpertyi syvemmin Dracon kainaloon.
"Harry muuten, minulla on sinulle joululahja", Draco sanoi ja nousi nopeasti
istumaan. Harry huomasi ettei liike ollut hyväksi, ja poikaa ilmeisesti huimasi
hetken, koska sohvalta nousussa meni omat aikansa. Dracon kuitenkin repi Harryn
istumaan ja itse meni polvilleen sohvan eteen. Hän kaivoi taskustaan valkoisen
paketin jonka antoi Harrylle. Harry avasi sen katsoen kokoajan Dracoa. Kun paketti
oli auki, hän käänsi katseensa siihen.
Se oli hopeinen sormus, johon oli kaiverrettu ulkopuolelle: "Dracon."
Harry hymyili iloisesti ja pujotti sormuksen nimettömäänsä. Sitten hän katsoi Dracon kättä,
jossa oli samanlainen sormus. Siinä oli vain eri teksti. Harry nauroi nyt ääneen ja kaappasi Dracon mukaansa,
raahasi tämän ulos oleskeluhuoneesta. Syömään, luultavasti.
***
Kun he saapuivat suureen saliin, ihan kaikki tuijottivat, mutta se ei haitannut.
***
Kadut täyttyy ihmisistä
ne ei tiedä meistä mitään
Ootat mua asemalla
Ehkä kello antaa anteeksi minulle
Juoksen loppumatkan
Sinä olet kaunis niin kuin aina
Sanot: "Tämä ilta kävellään käsi kädessä
ihmisten edessä
Älä sinä muiden katseista välitä
sillä me ollaan yhdessä
Ne ei tiedä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan
joka harvoille luetaan"
Kadut täyttyy äänistä
joku huutaa meidän perään
Olet meistä vahvempi
kanssasi en pelkää kaupungin pimeää
Ihmisjoukon kohdalla
pidät kiinni kovempaa
ja pelkoni katoaa
Sillä tämä ilta kävellään käsi kädessä
ihmisten edessä
Älä sinä muiden katseista välitä
sillä me ollaan yhdessä
Ne ei tiedä mitään, ne ei kuulu tähän tarinaan
joka harvoille luetaan
(Jenni Vartiainen - ihmisten edessä)
A/N: Sori Emma mut halusin tän tänne nopeesti
heti ku ilmestyt onlineen ni saat betata tän
Sori tällanen epämääränen sotku
ja uus (toivottavasti parempi) ficci on jo alkanu kehittyyn
Fairytale gone bad blop
nyt toi meticulous betas tänkin