Nimi: Ystävyyden (laajennettu) määritelmä
Kirjoittaja: pihlajanmarja
Ikäraja: k-11
Paritus: Ron/Harry
Tyylilaji: Romanssi, pieni huumori
Juoni tiivistettynä: Ystäviä – niin, ystäviähän he vain ovat. Mitä nyt joskus suutelevat toisiaan, mutta vain humalassa, ehdottomasti vain silloin kun joku ehdottaa että lähdetään viettämään iltaa läheiseen baariin ja sitten tulee otettua vähän liikaa. Mutta ei siinä koskaan käy niin, että he joisivat vain sen takia, että voisivat pitää sitä tekosyynä suudelmille.
A/N: Osallistuu Perspektiiviä parittamiseen-haasteeseen kohdalla Ystävät sekä FF100-haasteeseen sanalla 065.Siirtymä.
Kaikki lähti ehkä jossain vaiheessa vain vähän käsistä. Ystäviä – niin, ystäviähän he vain ovat. Mitä nyt joskus suutelevat toisiaan, mutta vain humalassa, ehdottomasti vain silloin kun joku ehdottaa että lähdetään viettämään iltaa läheiseen baariin ja sitten tulee otettua vähän liikaa. Mutta ei siinä koskaan käy niin, että he joisivat vain sen takia, että voisivat pitää sitä tekosyynä suudelmille. Eivätkä he koskaan ole lähteneet kahdestaan baariin ja näytelleet olevansa vähän enemmän humalassa kuin ovatkaan, ja sitten suudelleet ahnaasti painaen toisen vasten seinää jalka toisen haarojen välissä. Koskaan, ei koskaan ole käynyt niin, että he olisivat heränneet vähän suuremman tuliviskiannoksen jälkeen toisen asunnosta, tämän sängystä, turvallisesti toisen kainalosta. Turvallisesti? Ihan väärä termi tähän. Säikähdyshän siitä vain syntyy, kun paras ystävä viidentoista vuoden ajalta katsoo sinua unisesti silmiin ja melkein meinaat suudella häntä uudestaan, kunnes tajuaa, että alkoholia ei ole veressä, joten mitään tekosyytä suudelmalle ei olisikaan.
Ystävyyttähän se vain on, kun toisen vihreät silmät kummittelevat unissakin. Ja se, että kävellään melkein kylki toisen kylkeä vasten hipoen ulkona, kunnes joku vastaantulija katsoo oudosti – eikä se tällä kertaa johdu Harryn salama-arvesta. He tulevat yhdessä viettämään Kotikoloon perhejoulua, he lähtevät yhdessä ja ilmiintyvät vahingossa samaan asuntoon, vaikka Ron asuu toisella puolen kaupunkia. Harrylla on jatkuva ikävä Ronia. Kun hän yrittää keskittyä opettamaan uusia aurorikoulun tulokkaita, hän unohtuu ajatuksiinsa ja alkaa nauraa jollekin, mitä Ron eilen sanoi. Ginny lakkaa kysymästä Harrylta, vieläkö he voisivat yrittää. Hermione ei enää kiusaa Ronia siitä suloisesta etsijätytöstä, joka pelaa hänen huispausjoukkuessaan. Ron ja Harry jatkavat humalassa suutelemista, ja se tuntuu niin huumaannuttavan hyvältä, että voi vain kuvitella, miten paljon paremmalta se tuntuisi, jos alkoholi ei sumentaisi heidän ajatuksiaan.
Etsijä pyytää Ronia ulos. Ron sanoo, että hän on varattu, ja se lipsahtaa hänen suustaan ennen kuin hän ehtii estää.
"Tyttöystäväsi on onnekas", etsijä sanoo, eikä Ron viitsi korjata asiaa.
Sinä iltana Harry soittaa Ronin asunnon ovikelloa ja kysyy häneltä, lähtisikö hän baariin. Ron kieltäytyy.
"Voitaisiin jäädä vain tänne", hän ehdottaa ja astuu taaksepäin ovelta katsoen Harrya kysyvästi. Harry astuu sisälle ja häntä jännittää syystä, jota hän ei tiedä. Ron istuu sohvalle ja pyytää Harryn viereensä. He istuvat sohvan vastakkaisilla puolilla ja tuijottavat toisiaan tietämättä, mitä sanoa. Ron siirtyy Harryn kainaloon. Harry kietoo kätensä Ronin hartioille. Hetken aikaa he vain istuvat siinä, kunnes Ron kääntyy ystävänsä puoleen.
"Kuvittele jos meillä olisi aina tällaista", Ron sanoo ja hymy nousee kutsumatta Harryn huulille.
"Meillä voisi olla", Harry vastaa, ja silloin Ron suutelee häntä.