Mitäääääh? Ja miksen mä ole kuullut tänne mitään Tokyopop:in kohtalosta? Toi on kamalaa. Mä en tosin tiedä mitä mä teen, mutta ehkä se selviää sitten, kun tulen Suomeen. Ainakin saan ehkä selvitettyä sen, että olisiko pikkubroidi ostanut kesän aikana tietyt sarjat ilmestymisenä, sillä täältä käsin mm. Bleachia on erittäin hankala hankkia saati sitten mm. hopeanuolta tai narutoa. No jaa, sen mä näen sitten syksyllä kotiin saavuttuani ja kiroan kyllä muutaman ihmisen jos näitä rakkaimpia sarjoja ei ole kerätty minulle tai ostettu, sillä kuitenkin broidi lukee samoja sarjoja osittain.
No taidan pistää paremmaksi, viimeksi joskus kevät-talvella laskettua mangaa oli sellainen 500 tai no oli jo ylitse mutta kuitenkin kirjahyllyssä ja totuus on, että yaoita tai shonen-aita siitä on sellainen 1/3 eli varmaan huidellaan lähellä 200 yaoin tai shonen-ai mangan tasolla. Taidan olla hullu, mutta tietyt sarjat mitä olen kerännyt on vaan niin pitkiä, kun mm. Inuyasha on siellä ja sehän oli huikea 56 pokkaria, joten ehkä se selittää hieman. Ja olen varma, että koska en päässyt Animeconiin Unkarissa oloni takia, niin veronpalautuksien jälkeen kyllä joululahjaksi tilaan ison kasan fantasiapeleistä ja ehkä Helsingissä poiketessa, syksyllä joskus, niin hommaan jo hieman etukäteen mangaa, jollen sitten poikkea Tampereen Fantasiapeleissä, jonka vakiasiakkaisiin lähes kuulun.
Ja Baude...mä todellakin pistän paremmaksi noiden mangojen suhteen. *lähes maanista naurua...koulukaverit tuijottaa, että nytkö finski (suomalainen kun olen) sekosi*
Mä en tiedä miten tuohon suhtautuu, animea ja mangaa keräilen, mutta toisaalta keräilen kirjojakin, joten ne menee siinä samassa. Hauskinta on tietysti se, että nykyään jopa ihmiset antaa jo lahjana mangaa, tosin vähemmän kuin kirjoja, mutta minulle kirjat ja mangat ovat henki ja elämä tavallaan. Mangan avulla olen huomattavasti parantanut mm. kielitaitoani, joten näen siinä hyötyä enemmän, vaikka vielä kotona asuessa vanhemmat melko laajasti kritisoi niitä. Kritisointi usein tietenkin kohdistui rahan menoon, mutta toisaalta nyt, kun itse tienaa sen mitä tienaa, niin saan käyttää osan rahasta kyllä mangaan halutessa, kunhan muistan, että laskut pitää ensiksi maksaa ja sen jälkeen budjetista katsoa, onko mangan hankinta edes mahdollista. Tänä vuonna hieman ehkä heikompaa, mutta toisaalta taas veronpalautukset tulevat melko hyvin ja sieltä tulee melko isot palautukset. Joten kyllä siitä varmaan jotain mangalle jää käytettäväksi. Ainakin niin olen budjetoinut jo. Tosin täytyy yllätyksiin varautua, mutta hyvältä näyttää. Käyn usein jopa divareissa ja katson sieltä jos löytyy jotain hyvää, mutta yleisemmin tilaan uutena netistä, sillä harvemmin löydän mieleistäni mangaa divareista, tosin suomenkieliset mangat ostan useimmiten divarista tai marketista, se taas hieman riippuu. Mutta usein manga tulee Fantasiapeleistä hommattua joko netissä tilattuna tai käymällä paikan päällä tai sitten joskus jopa Amazonilta tai muualta tilattuna ihan ulkomailta, jos on sellaisia, joita vähemmän Suomessa on saatavilla jos lainkaan.
Onneksi eivät vanhempani tainneet koskaan tietää, millaisia mangoja todellisuudessa luen. Genrenä menee melkein mikä vaan, vaikken yurista niin välitä. Enemmän luen yaoita, shonen-aita sekä shojoa. Juu, mä luen shojoa, sillä se on välillä ihan virkistävää aivot narikkaan genreä. Toisaalta kaverit nauraa, että yleensä smut on sekoitettuna shojoon. En tiedä, olenko pervo vai mikä, mutta näin se vaan on. Historialliset mangat on kanssa kivoja ja jopa koulumaailmaan sijoittuvat. Sen lisäksi kyllä Manhwaa tulee luettua, sehän ei ole genre, mutta tyyli ja erityisesti Hwang Mi rin ja hänen manhwat on yleensä sellaisia, jotka genreinä ovat minulle sopivia. EI liian lässyjä, mutta niissä on sitä jotain. Ja juonet ehkä kliseisiä, mutta jotenkin kuitenkin kiinnostavia ja erilaisia.
Fire, joka on tällä hetkellä Internet-mangasivuston suurkuluttaja, kun mangapokkarit on Suomessa ja itse Unkarissa.
