Oi hitsit, kun ihana raapale - tämä ehdottomasti nostatti hymyn huulille ja sai naurahtamaan!
Ja komppaan edellisiä, hyvä, että minäkään en ole ainoa, joka luuli Hedwigiä urospöllöksi. Joskus taisin tosiaan lukea, että se olikin naaraspuolinen, mutta sitten unohtui ja tuli taas vaihe jolloin uskoin sen olevan uros -> tänään kävin uudelleen sitten tarkistamassa asian Potterwikissä ja hups, naarashan se taas oli.
Jestas. Ei vain oikein pysty sulattelemaan Hedwigiä naaraaksi.
Mutta äsh, että tästä ei tule pöllön sukupuolen jaarittelua niin itse raapaleeseen tietenkin! Kieltämättä erikoinen paritus tosiaan, mutta mitäs siitä - erikoiset parituksethan on söpöjä ja ihania vaihteluita! Oli hymyilyttävää lukea miten rakastunut Hedwig oli Postityyhtyyn ja miten heidän vihkimisensä tapahtui. Oikein suloinen pöllöjen vihkitapahtuma siis, hauskaa lukea tätä pöllöjen näkökulmasta. On se rakkaus niin ihanaa. Että eläinten kuin ihmisten.
Tahdon tuoda sinulle illallista orrelle, pureskella pikkiriikkisiä myyriä, oksentaa aterian suuhusi.
Oksentaa aterian suuhusi, haha. Joo tosiaan, näin pöllöjen maailmassa. Mutta silti tämä niin naurattaa!
Vähän ruoan pureskelua ja oksennusta toisen suuhun vaan.
Tahdon ottaa sinut miehekseni, elää kanssasi myötä- ja vastamäissä, läpi turbulenssin ja ilmakuoppien.
Oi, tämä oli myös kovin ihanan kekseliästä. Aws.
”Voitte suudella morsianta.”
Hiljainen kalahdus. Tällaisina hetkinä on turhauttavaa omistaa nokka.
No voi, onhan se kieltämättä hieman hankalaa, kun omistaa nokan - suuteleminen ei oikein onnistu.
Mutta joo, oikein suloinen ja hymyä nostattava raapale, sait tähän hauskan pöllöhuumoriakin hempeyden ja lerpettelyn oheella. Tälläiseen en olekkaan ennen törmännyt, mutta lukisin tottakai lisääkin, kun kovin ihana tämä oli. Tykkäsin kovin siis, kiitosta tästä mainiosta lukukokemuksesta!