Nimi: Kirje paperikorille
Kirjoittaja: minä eli pihlajanmarja
Paritus: Harry/Ginny, Harry/Ron
Tyylilaji(t): angstista draamaa
Ikäraja: Sallittu
Tiivistys juonesta: Harry kirjoittaa kirjettä Ginnylle, muttei tiedä, miten saisi kaiken sanottua loukkaamatta.
A/N: Osallistuu FF100:n sanalla 003.Loppu.
Ginny,
tämä olen minä. En minä tästä mihinkään muutu. Vaikka kuinka yrittäisit saada minusta jotenkin parempaa ihmistä, voin jo etukäteen kertoa, ettei se tule onnistumaan. Turha siis edes yrittää. Minusta tuntuu, ettei meitä enää ole. Ei se johdu mistään. Ei se johdu sinusta, ei se ole minunkaan vikani. Me emme ole vain sellaisia, jotka kuuluvat yhteen, joita katsoessaan voi tietää, että läpi kaikkien vaikeuksienkin jälkeen tulemme olemaan vielä yhdessä. Kun meitä katsoo, voi vain ihmetellä, miten olemme kestäneet tähänkään asti. Vaikka katsoisit minuun kuinka tuolla syyttävällä ilmeellä ja vaikka kuinka luettelisit minun vikojani jotka ovat selvästi johtaneet meidät tähän pisteeseen, se ei saa minua vakuuttamaan siitä, että meidän pitäisi vielä yrittää. Itse asiassa katseesi vain varmistaa sen, että me emme kuulu yhteen.
Olet loukkaantunut ja ymmärrän sen. Minä olen hieman ymmälläni itsekin tästä. Mikä meni vikaan, mikset sinä ole se oikea? Sinä olet kaunis, sinun hymysi valaisee huoneen ja punaiset hiuksesi kiiltävät. Ja olen aina pitänyt pisamista kasvoillasi. Sinun luonteesikin on kaunis. Sinä olet reilu ja reipas ja… kaikkea muuta, mikä ei ilmeisesti ole kuitenkaan sitä, mitä tarvitsen.
Sinun veljesi taas… Anteeksi, minun ei pitäisi puhua tästä sinulle. Mutta veljesi on minun paras ystäväni. Hän ymmärtää minua paremmin kuin sinä koskaan voisit. Olemme kestäneet toisiamme monen monta vuotta, ja vaikka olemme riidelleet, olemme aina antaneet toisillemme anteeksi. Sinun kasvosi muistuttavat liikaa hänen kasvojaan, mutta niistä puuttuu jotakin. Niistä puuttuu se lämpö ja välitys, jota veljesi katse ilmaisee, kun hän katsoo minuun.
Viime viikolla veljesi kertoi, että hän on rakastunut minuun. Minä olisin halunnut suudella häntä, mutta minun piti kävellä pois ja tulla asuntoon, jossa sinä minua jo odotit. Siksi minä kirjoitan tätä kirjettä sinulle. En varmaan koskaan tule säilyttämään tätä. Tämä kirje kertoo liikaa, se on liian tarkka. Se saisi sinut luulemaan, että veljesi on parempi kuin sinä. Minun täytyy muotoilla uusi kirje. En tiedä mitä sanoa, mutta tiedän, että muutan tästä asunnosta ja etsin veljesi käsiini. Silloin voin suudella häntä tuntematta syyllisyyttä.
Rakkaudella Kunnioituksella, Harry.
ps. Tämä kirje lentää paperikoriin ja kirjoitan uuden. Löydät sen varmaan, kun tulet töistä. Se lojuu keittiön pöydällä ja tekee lopun meistä, eikä minua näy silloin enää missään. Olen pahoillani.
