Disclaimer: J.K.Rowling omistaa HP-maailman, en minä.
Otsikko: Sotakarkuri
Kirjoittaja: Venom
Beta: Pics
Ikäraja: S
Paritus: Hermione/Pansy
Genre: angst, draama, one-shot
Summary: Hän jatkoi suudelmaa, vaikka se oli yhtä kiero, tahmea, limainen ja mahdoton kuin hänen unelmansakin.
A/N: Tämä haaste on ihana, mutta tuottaa minulle paljon vaikeuksia. Mutta sainpas valmiiksi, vähän toisenlaisella parituksella vain kuin suunnittelin. Femme on silti ih. Sanalista haasteen sanoihin on lopussa.
Haasteet: 12+ virkettä V, FF100 023 Rakastavaiset
Sotakarkuri
Toisinaan Hermione ihmetteli, miksi oli vielä elossa. Toisinaan hän myös ihmetteli sitä ääneen (joskaan ei tarkoituksella, mutta tekipähän niin silti) ja sai kaikki hetkessä yhtä punaisiksi kuin he olisivat juoneet neljä valtavaa tuoppia huurteista putkeen.
“Miksi ihmeessä sinä tuollaisia mietit?” Pansy puuskahti ja nuolaisi viinipisarat kasvoiltaan. Hänen poskensa punoittivat, mutta eivät alkoholista vaan luultavasti suuttumuksesta ja puutarhan viileästä yöilmasta. He olivat Parkinsoneilla, joiden kasvipuutarhassa taikapuut soittivat huilua kun tuuli ja jota asuttivat pienet lumotut menninkäiset, jotka hoitivat puutarhaa kun kukaan ei katsonut.
Hermione ei vastannut kysymykseen, hän olisi ollut täysin ilmeetön, jos hänen huulensa eivät olisi kaartuneet vinoon hymyyn kun Pansy ojentautui suutelemaan häntä. Hän jatkoi suudelmaa, vaikka se oli yhtä kiero, tahmea, limainen ja mahdoton kuin hänen unelmansakin. Kunnianhimoinen unelma siitä, että hän olisi voinut jäädä ikuisesti siihen puutarhaan, jossa he istuivat nyt, ja syleillä Pansya sillä aikaa, kun tytön isä leikki tuhonkylväjää kuolonsyöjässä ja killassa. (Tai, niin kuin nyt, poltti piippua terassilla vaimonsa kanssa autuaan tietämättömänä puutarhassa tyttönsä kanssa vehtaavasta herhiläisestä.)
Se oli todellisuus, jonka olemisen hauraus iskeytyi Hermionen tajuntaan, ja hän tarrautui Pansyyn peläten, että voisi herätä lempeästä unesta yhtäkkiä keskellä verenhajuista sotatannerta. Tai että hän oli humalassa ja kaikki oli hallusinaatiota, humalaisen mielen tuottamaa harhaa, josta ei muistaisi mitään kun pää olisi aamulla sukeltanut kylmään veteen ja käsi hieroisi raivokkaan punaisia kasvoja.
Hermione tärisi, vaikka hänellä ei ollut oikeasti kylmä. Peläten tosissaan hetken katoamista hän ryömi Pansyn syliin, upotti päänsä veden sijasta tytön kaulaan kiitollisena kenkien ja takin puuttumisesta. Kylmää saattoi käyttää tekosyynä yksinkertaiselle läheisyydelle, jota kohtaan Pansy tahtomattaan jäätyi maisteltuaan.
Nyt Pansy naurahti, asetti puolityhjän viinilasin nurmelle välittämättä siitä, että alusta oli liian kalteva ja lasi keikahti nurin.
“Jos sinulla on kylmä, voin hakea lisää helmeilevää kellarista”, Pansy kuiskasi.
“Olet jo niin punainen, että parempi kun et hae”, Hermione kikatti. Kun läheisyys ei tuntunut enää kömpelöltä oli helppo myötäillä, mennä leikkiin mukaan. “Jos juot vielä, et erota enää maata taivaasta.”
Se oli helppoa keskustelua, yksinkertaisia sanoja, jotka eivät satuttaneet ketään. Oikeasti Hermione olisi halunnut sanoa: minua hirvittää, älä lähde, entä jos et tule takaisin?
Joskus Hermionesta tuntui, että Pansyn ajatusmaailma toimi kirkkaammin kuin hänen silloinkin, kun tämä oli humalassa. Jos hän olisi vain pyytänyt, kuiskannut: älä sinäkin lähde, en halua menettää sinuakin, mitä jos sinäkin katoat kuin Harry ja Ron ja minä jään taas yksin, upottanut päänsä uudestaan toisen syliin, ei Pansy olisi lähtenyt.
Hän tiesi, että jos olisi uskaltanut puhua, ehkä ei tarvitsisi väristä jatkuvasti kauhusta yksin ja pelätä tauotta huonoja uutisia sotatantereelta, jonne oli kadottanut ystävänsä. Jos olisi uskaltanut lähteä perään, voisi ehkä lähteä sinne asti missä kuuluisa pippuri kasvoi ja löytää ystävänsä.
Mutta koska hän nyt sattui olemaan pelkuri ja sotakarkuri, ei tarvinnut kuin kyynelehtiä toisinaan (ilosta, kun Pansy kysyi) ja jättää huomiotta se, että hän oli elossa, vaikkei sitä tai Pansya mielestään ansaitsisi.
sanalista: huurteinen, pisara, puutarha, huilu, vino, suudelma, kunnianhimoinen, piippu, herätä, sukeltaa, kylmä, kenkä, jää, kalteva, helmeilevä, punainen, myötäillä, taivas, sana, hirvittävä, kirkas, upota, värinä, pippuri, kyynel
