Hetki aikaa sitten (S, Rowena/Godric, romance, drama)

[amorito]

Beta: hiddenben
Rating: S
Genre: romance, drama
Pairing: Rowena/Godric
A/N: Tämä on vain tuplaraapale, joten oli tosi vaikeaa saada irrotettua tästä summarya, niinpä en tehnyt niin. Minusta ja hiddenbenistä tämä oli sopiva juuri tämän mittaisena - myöhemmin kirjoitan lisää tästä parista ja taustoitan juttua vähän. Ideoita on jo (Tämä on FF100-haasteen sanaan 023. Rakastavaiset!


Yksi lempimuistoistani pitkän elämäni ajalta on se, kun vietimme viideskolmatta syntymäpäivääni yhdessä Godricin kanssa. Tai oikeastaan syntymäpäiväni illan ja sitä seuraavan yön. Olimme silloin niin onnettoman rakastuneita, että nyt se tuntuu suorastaan kummalta; rakastinko minä todella häntä jo silloin, alusta saakka, niin toivottomasti? Ja saatoinko todella rakastaa vielä myöhemminkin, kaiken jälkeen?

Mutta, palatakseni muistoon, sillä sitähän minä varta vasten halusin ajatella. Tuo nimenomaisen syntymäpäiväni jälkeisenä aamuna minä heräsin vain huomatakseni, että Godric oli jo valveilla, tuijotteli kattoon ja hymyili minulle pienesti huomattuaan minunkin olevan herännyt.

Minä kohottauduin pieluksiltani nojaamaan kyynärpäähäni ja suutelin häntä kolmesti; ensin painoin kevyen suukon oikeaan poskeen, sitten oikeaan suupieleen ja lopulta huulille. Silti hän näytti yhä vain hajamieliseltä ja katsoi minun silmieni sijasta pylvässänkyni kattoon. Siirryin niin, että olin melkein kokonaan hänen päällään ja rikoin hänen mitään näkemättömän tuijotuksensa.

”Voisi ihan luulla että keskittyisit nyt vähän muuhun kuin kattoon”, sanoin vähän huvittuneena, silti tosissani.

Godric hymyili hämillisesti näyttäen anteeksipyytävältä ja kohdisti viimein katseensa kasvoihini, silittäen hiuksia pois poskiltani.

”Mietin vain, että onkohan tämä kaikki sittenkään todellista vai vain taitavaa lumousta. En olisi ikinä uskonut, että juuri me kaksi olemme tässä.”

Hymyilin takaisin ja silitin vuorostani Godricin hiekanvärisiä hiuksia ja päättelin, että vastauksen täytyi olla kohteliaisuus. Varmaankin.

[Rowena]

Oi, miten söpöä. Kaunis ja hento aamuhetki. Ja ah, miten uskomattoman ihanaa, että Suomestakin löytyy ficcejä tällä parituksella. Tykkään kovin! Tulen ehdottomasti lukemaan, jahka saat kirjoitettua lisää näistä kahdesta. Ihanaa, että sinulla on tämä aihe satasessasi!

Tämä ficci toimii minusta tuplaraapaleena oivallisesti. Olet saanut kuvattua hetken, joka ei rikkoudu siksi, että sitä pitkitettäisiin tarpeettomasti. Tekstin pohjavire on mukavan haikea. Pidin erityisesti lopetuksesta, tuosta yhdestä lakonisesta sanasta. On traagista, että rakkaudessa esiintyy sana "varmaankin". Pidin myös siitä, että tuot heti alussa esille, että tämä hetki on muisto. "Yksi lempimuistoistani" -ilmaisuun sisältyy hyvin suuri lataus, jokainen tietää, että mikä tahansa muisto ei ole lempimuisto. On toimivaa, että määrittelet heti aloituslauseessa, miten suuresta tapahtumasta ficci kertoo. Mieltäni kiehtoo kovasti se, että Rowena ihmettelee, että rakastiko hän Godrickia myös kaiken jälkeen. Oi, oi, innolla odotan, että kirjoitat lisää!

Kiitos!

[amorito]

Kiitos Rowena kommentista, minustakin tätä paritusta näkyy aivan liian vähän! Lisää on tosiaan tulossa, luultavasti jo myöhemmin kesällä. Ja mikäli nickistäsi voi mitään päätellä, nämä hahmot taitavat olla sinulle aika lähellä sydäntä - saa nähdä mitä "kaimasi" varalle keksin

[Celeporn]

Hahaa, Godric <3
Rakastan kyseenalaisia kohteliaisuuksia, joista voisi suuttua tai jotka voisi muuten vain tulkita täysin päinvastaisiksi. Kaikkein parhaimmillaan ne ovat tietysti silloin, kun lausujan merkitykset jätetään auki. Ei voi tietää, miten mies sen oikein tarkoitti, mahtavaa. Ja siis kaiken muun hyvän lisäksi Godricin "kohteliaisuus" todellakin kuulostaa enemmän vain silkalta itsekseen hämmästelyltä, jota ei välttämättä edes tarkoitettu toisen kuultavaksi.

Muuten en sitten oiken tiedä, mitä mieltä olen tästä tekstistä. Ficin ensimmäinen kappale on aivan loistava, siinä tuli useampia hyviä juttuja. Tämä "alusta saakka" ja "kaiken jälkeen" vastakkainasettelu on kiinnostava ja saa lukijan haluamaan lisää, ja on myös äärettömän liikuttavaa olla yhdessä onnettoman rakastuneita. Myös "viideskolmatta syntymäpäivä" oli hauska yksityiskohta.

Ja tykkäsin myös tosiaan ficin lopusta, kaksi viimeistä riviä kruunasivat homman kauniisti. Tässä oli samaa, mistä pidin kovasti siinä toisessakin Rowena/Godric-ficissäsi; vihjataan moneen suuntaan, mutta mistään ei oikeastaan kerrota mitään. Kaikki jää roikkumaan ilmaan selvittämättömänä, mutta samalla lukija tuntuu olevan yhtä ulalla kuin hahmotkin. Nämäkään eivät vaikuta olevan ihan tilanteen tasalla, koska on niin paljon asioita, joita ei koskaan sanota ääneen tai josta ei kysytä ja luoja ties mitä kaikkea muuta.

Sen sijaan se, mitä alun ja lopun välillä tapahtuu, ei ole minusta kovin kummoista. En saanut yhtään kiinni tunnelmasta, homma tuntui jotenkin liian haalealta ja mitäänsanomattomalta loistavan aloituksen jälkeen. Lisäksi oli jotenkin hämmentävää ja vähän ärsyttävääkin, kun kertoja jotenkin palailee muistoonsa ja huomauttaa tällä tavoin tässä nyt vain vähän kelailevansa juttuja. Äh, en nyt oikein osaa selittää sitä, mutta siis tykkään minä-kertojista yleensä niin kauan kun nämä eivät vain tuo mukaan sellaista omaa "jutusteluaan", joissa tehdään jotenkin suoraan liittymättömiä huomautuksia tai korjaillaan omia sanomisia. Toki sellainenkin toimii joskus, mutta tässä en pitänyt siitä.

Mutta hei nyt äkkiä lisää Rowena/Godricia! Tykkäsin Godricista jo sen toisenkin ficcisi perusteella ja olin kauhean pettynyt, kun ei ole tämän enempää. Ja tietysti oli myös pettymys, kun tämä on niin kovin lyhyt 
Odotan lisää. Pliis. Makeinta tässä on se, että näiden kahden tekstin perusteella Rowena/Gordic-kuviosi tuntuu rakentuvan sellaiseksi tarinaksi, jota ei edes kannata yrittää kirjoittaa yhteen tekstiin. Se vain hahmottuu hiljalleen useamman lyhyen väläyksen kautta. Minä ainakin olen ihan koukussa jo nyt.
(siis onko näitä oikeasti vain kaksi? jos olen missannut jonkun, niin et viitsisi heittää linkkiä...?)

[amorito]

Kiitos jälleen mielenkiinnostasi, Celeporn! Tuotan pettymyksen; Rowena/Godric-ficcejä on todella toistaiseksi vain nämä kaksi. Kehitteillä on siis kolmas, joka on kovasti työn alla. Rowenaan ja Helenaan keskityn tarinoissa nimeltä Tapahtui talvijuhlassa ja Vähemmän upea tytär, ensinmainitussa on kyllä välähdyksiä myös Godricista

Ja kiitos palautteesta, oli kiva kuulla että ensimmäinen ja viimeinen kappale toimivat, mutta paneudun myös tuohon kommenttiisi keskiosan "haaleuteen". Painan mieleen tuon ja pyrin siihen, etten toista itseäni - tiedä sitten miten onnistun mutta yritys on kova!

[Beelsebutt]

Hmm. Hmmmm! Ihanan leppoisaa, mutta kuitenkin valtavan ärsyttävän taustamyrskyisää! Gaaah! Emmä tiedä mitä ajatella tästä Menin ihan sekasin. Siis. Leppoisaa ja ihanan rauhallista, uutta rakkautta, läheisyyttä ja lämpöä. Mutta sitten kuitenkin epävarmuutta. Godricin vois kuvitella olevan suht yksoikoinen mies, en siis tarkoita tyhmää, sellainen putkiaivoinen. Joten fiksua sinällään Rowenalta katkaista näköyhteys kattoon, varmistaa ainakin, että Godric kuuntelee

Höh. Mää joskus valittelin jollekulle, varmaan Nappelille, kun se kirjottaa fluffya mutta sitten viimesessä lauseessa tulee joku klikki, joka maalaa koko ficin sävyn sellaseksi angstiseksi. Liika sokeri on pahasta, mutta kamoon! Tästä tuli vähän samanlainen fiilis, että kaikki on hyvin, mutta onko sittenkään.

Kivaa, että jatkat näitä Rowena/Godric -ficcejä, tykkään!


Kiitos,
Bbuttis


// Nyt vasta tajusin, että se Albus/Gellert, jota äskön kommentoin, on sun ficcis! Haa!

[amorito]

Kiitos taas Beelsebutt, hauska kuulla että tämäkin miellytti Juuri tuo oli (yksi) tarkoitukseni, hyvä että onnistui.