Ikäraja: Sallittu
Paritus: Severus/Sirius
Tyylilaji: Oneshot, Romance, Humor(sorta)
Sanoja: 245
Muuta: Osallistuu FF100 omalla sanalla Torstai.
A/N: Okei, tämä on mun puolelta kokeilevaa taidetta. Ärsyynnyin itseeni kun luen ja kirjoitan niin dramaattista ja angstista tekstiä, niin tässä on sitten pieni huumori pläjäys. Ei, tästä ei tule tapa, älkää pelätkö.
Voihan torstai!“Severus? Severus kautta Merlinin, mikä sinulle tuli?”
Sirius katsoi huolestuneena Kalkarosta, jonka kasvot olivat valahtaneet värittömiksi.
Miehen silmistä alkoi vuotaa vettä ja hän aukoi suutaan äänettömästi.
“Severus! Mitä? Mitä!!?” Siriuksen äänessä oli nyt selvää pakokauhua. Hän tarttui toista miestä kainaloista estäen tätä kaatumasta lattialle ja nosti hänet sohvalle. Kalkaros huohotti suureen ääneen ja piteli rintaansa, samalla hänen suunsa jatkoi avautumistaan ja hän tarttui lujasti Siriuksen käteen.
“Minä tapan ne Weasleyn kaksoset”, Sirius ajatteli ja katseli neuvottomana ympärilleen. Oli keskiyö Kalmahanaukio 12:ssa ja vaikka muut olisivatkin olleet hereillä, hän ei olisi voinut pyytää heitä apuun. Ellei… Hän voisi väittää Kalkaroksen äkkiä vaihtaneen puolta ja yrittäneen kirota hänet ja
sen tähden hän oli antanut tälle Weasleyn kaksosten KuumaHuuma-juomaa. Joka… hänellä sattumoisin oli kädessään, koska… ja hänen onnistui heittää se suoraa miehen suuhun -
“Siri- Sirius - Sinä…”, Kalkaroksen heikko ääni keskeytti Siriuksen mietteet.
“Severus, tässä. Minä olen tässä”, hän puristi toisen kättä ja tunsi että Kalkaros veti häntä lähemmäs itseään. Hän kumartui halaamaan miestä, jolloin Kalkaros kuiskasi hänen korvaansa:
“Mi-minä voisin… voisin nyt kokeilla sitä KuumaaHuumaa.”
Sirius nojasi taakse päin ja katsoi Kalkarosta, joka hymyili hänelle silmät viiruina.
“Mitä nyt Sirius, eikös torstai aina ollut meidän keppospäivämme?” Kalkaros kysyi ivallisesti.
Sirius punastui rajusti. Hän oli kouluaikana keksinyt tehdä aina julmimmat pilat Kalkaroskelle torstaisin.
Kalkaros naurahti vahingoniloisesti ja avasi pienen lasipullon korkin. Hän nosti pullon Siriuksen huulille.
Siriukselta meni hetki toipua järkytyksestä, mutta sitten hän virnisti Kalkarokselle ja suuteli tätä korvan taakse.
“Vai pidät sinä torstai kepposista…”
*