Anteeksi kovasti tuplapostaus, mutta tässä on nytten sitten se kolmas luku.
Pätkä luvun lopussa on Avril Lavignen
Nobody's home.
Kommenttia olisi taas ihan mukavaa saada
Enjoy.
Luku 3Bella PovTulin Angelan talolle. En ollut viitsinyt ottaa autoani tallista, joten olin kävellyt, sillä Ang asui vain kahden korttelin päässä.
Hänen talonsa oli suuri ja kaunis puinen omakotitalo, mikä ei tainnut sinäänsä olla mikään yllätys. Angelan isä kun
sattui omistamaan oman puhelinyhtiön. Piha oli myös hyvin hoidettu ja sinne oli istutettu paljon kauniita kasveja. Perheen äiti taisi olla oikea viherpeukalo.
Soitin ovikelloa. Ei vastausta.
Soitin toisen kerran.
Kolmannen.
"Angela!", huusin ja koputin. "Aaaangeelaaa!"
Jyskytin ovea ja pian huomasinkin lyöväni hänen isänsä, Peterin, rintaa. Hänellä oli ruskeat, sivulle siististi kammatut hiukset ja harmaat silmät joiden ympärillä saatoin huomata ryppyjä jotka olivat ilmestyneet vuosien mittaan. Hän oli minua myös päätä pidempi ja suhteellisen hoikka. Punastuin ja peräännyin pari askelta.
"A-ant-anteeksi", änkytin säälittävästi ja näin hänen hymyilevän.
"Ei se mitään. Olinkin tässä lähdössä kokoukseen", hän sanoi ja käveli kuistin portaat alas.
Ajattelin lähteä sisälle, mutta kuulinkin Peterin äänen uudestaan:
"Ainiin, voisitko seuraavan kerran kokeilla suuria voimiasi johonkin muuhun kuin minuun? En pidä siitä, että minua lyödään kun olen juuri syönyt", hän kysyi ja vinkkasi silmää ja pian hän olikin jo huristellut upealla mersullaan pois pihasta.
"Joo", mumisin vaikka tiesin, ettei hän voisi enää millään kuulla.
Tulin sisälle ja kuulinkin Tylerin huutoa keittiöstä. Otin ulkovaatteeni pois ja kävin katsomassa, mitä he siellä oikein tekivät.
"Mikeee! Sinä huijasit!", Ty huusi.
"Ai miten muka? Mehän jaoimme herneet tasan", Mike väitti.
"Mutta minun olivat isommat!"
Nojasin ovenkarmiin samalla, kun katsoin heidän lapsellista kinasteluaan. Jessica oli lysähtänyt ruokapöydälle ja piti käsiä korvillaan. Angela taas yritti saada Mikeä hiljaiseksi.
"Mutta tuo aloitti...", Mike valitti, kun Angela uhkasi heittää heidät pihalle.
"Ei väliä kumpi aloitti, mutta tuo on todella lapsellista, rasittavaa, vastuutonta..."
"Hei", keskeytin Angelan saarnan ja kaikkien päät kääntyivät minun suuntaani.
"Bella, mikset soittanut ovikelloa?", Ang kysyi.
"Yritin varmaan viisi minuuttia, mutta
lopulta isäsi tuli avaamaan." Muistin äskeisen kohtauksen Peterin kanssa ja punastuin.
"Bella, miksi punastut?", Ty kysyi.
"Ääh, en miksikään. Kumpi voitti?"
"Täh?", Jessica kysyi.
"Siis kumpi voitti 'vedetään herneitä nenään-kilpailun'?"
"Minä!", Mike ilmoitti ylpeänä ja paukutteli olemattomia henkseleitään.
"Niin...huijaamalla", Tyler mutisi.
Edward Pov"
Minusta sinulle sopisi ripsipermanentti..."
"Mitäää? Tuoko oli asiasi? Oikeasti, hankkiutuisit hoitoon", tuhahdin ja katsoin Emmettiä järkyttyneenä.
"Mutta..", hän aloitti, mutta sen keskeytti siskoni
Alicen huuto.
"Edward! Mitä. Sinulla. On. Päälläsi?!?"
"Hmmm..vaatteet kenties?", vastasin näsäviisaasti.
"Äläpäs kuule herraseni viisastele siinä! En kyllä ihmettele yhtään, jos et saa koskaan tyttöystävää!"
"Niin no... yksi kyllä oli kiinnostunut minusta tänään..."
"MITÄ? Etkä edes kertonut minulle! Luotettavimmalle sisarellesi!", Emmett sanoi 'järkyttyneenä'.
Hiljaisuus.
"Hei muuten...sisarellesi ja selleri rimmaa! Minusta taitaa tulla uusi Ruuneperi", Em jatkoi ja nousi sohvalta.
"Ööö..?" Minä ja siskoni katsoimme häntä silmät pyöreinä.
"Kivasti kirjoittelen ja raapustelen runoja pimennossa...aivan kuin koira kuutamossa...", hän mutisi ja laahusti riimittelemään keittiöön.
Katsoin Alicea silmiin ja hän vastasi katseeseen. Lopulta purskahdimme nauruun. Em tuli mulkoilemaan meitä oven pieleen, suu täynnä ruokaa, ja lopulta juoksi omaan huoneeseensa ''loukkaantuneena''.
"Mhitä hihii sinä olethehh tehnyt Emmettille?", Alice nauroi.
"En mitään. Huomasin hänet vain lukemassa Cosmoa kun tulin kotiin ja siinä vaiheessa tajusin, että hän oli menettänyt järkensä."
"Cosmo? Emmett? Emmett lukemassa
Cosmopolitania?", hän kysyi sekavasti, oli ilmeisesti päässyt naurusta yli.
"Joo."
"Mutta mennäänpäs asiaan. Etkös sinä sanonut, että tapasit jonkun tytön, joka oli kiinnostunut sinusta?"
"Joo."
Oliko hän kaunis?"
"Joo."
"Voisitko lopettaa tuon?", hän kysyi ärtyneenä.
"Joo", vastasin ja virnuilin iki-ihanalle siskolleni.
"No antaa olla. Ei sinusta kuitenkaan mihinkään ole", Alice tuhahti ja katosi yläkertaan.
Bella PovOlimme katsoneet kauhuelokuvia koko illan, ja lopulta päätin, että oli aika mennä kotiin. Sanoin heipat porukalleni ja astuin Phoenixin kuumaan ilmaan.
Kävelin katua pitkin ja katselin ohi kulkevia pariskuntia. Tämä oli niitä hetkiä, jolloin olin onnellinen, että vanhempani olivat yhdessä. En tiedä, miten selviäisin siitä, jos minulla ei olisikaan kotona äitiä ja isää, jotka voisivat vuorotellen auttaa minua kulkemaan elämässäni eteenpäin.
Saavuin katuni päähän, ja olin näkevinäni kaksi hahmoa pihallamme. Kävelin lähemmäksi ja pian erotinkin jo huutoa ja karjuntaa:
"Miten sinä
saatoit?!", äiti karjui. Hätkähdin, mutta kävelin silti eteenpäin.
"No kulta, se kun nyt vain menee niin, että sinusta on tullut tuollainen tiukkapipo, joka ei kestä pienintäkään virhettä!", Charlie karjui takaisin.
"Mutta MIKSI sinä petit minua toisen naisen kanssa? MITÄ olen tehnyt väärin?"
"Reneé kulta...se oli vain pieni syrjähyppy. Se ei vaikuta meidän liittoon mitenkään", isä sanoi ja otti äitiä olkapäästä kiinni. Pysähdyin siihen paikkaan.
Äiti riuhtaisi itsensä Charlien otteesta ja löi häntä kasvoille ja huusi itkunsekaisena:
"Ai ei vaikuta? AI EI VAIKUTA, VAI?! Mitä sinä ajattelisit, jos minä naisin Philiä meidän makuuhuoneessa? Mietipä sitä!", hän huusi ja juoksi sisälle.
Isä jäi seisomaan pihalle jähmettyneenä ja pian hän huomasikin minut.
"Bells..", hän aloitti.
"Voi luoja...tuota minä en olisi ikinä uskonut sinusta!'", huusin ja juoksin pois paikalta. Vaikka mitä se hyödyttäisi? Minun perheeni oli rikkinäinen.
What's wrong, whats wrong now?
Too many, too many problems.
Don't know where she belongs, where she belongs.
She wants to go home, but nobody's home.
That's where she lies, broken inside.
With no place to go, no place to go, to dry her eyes.
Broken inside.
