Sherlock Holmes, Ääniä/Tuoksuja/Aistimuksia - Nyt myös podficcinä (S)

[Nukkemestari]

// Alaotsikko: Sherlock Holmes, S, Holmes/Watson

Ficin nimi: Ääniä/Tuoksuja/Aistimuksia
Kirjoittaja: Nukkemestari
Fandom: Sherlock Holmes Sekoleptikko lisäsi fandomin myös otsikkoon //Kupla lisäsi fandomin otsikkoon alaotsikosta.
Tyylilaji/Genre: 3 x Raapale
Ikäraja: S
Paritus/Päähenkilöt: Holmes/Watson
A/N: Jaahas… eka valitan jossujb:lle kuinka Holmes on vaikea henkilö kirjoittaa, mut musta nämä on oikeastaan parempia kuin minun Watsonin näkökulmasta kirjoitetut. Taisin saada jossun Skandaalista erään elementin "Ääniä"-raapaleeseen *naurahdus*


Ääniä
”Nyt en ymmärrä tarkoitusperiäsi, Holmes. Miksi minun pitää pukeutua tähän kalliiseen asuun?”
”Watson, käskin olla kysymättä”, totean.
”Sanotaan, että varjostustehtävä. Mene pukemaan ne päällesi.”   

Kuuntelen silmät kiinni kun Watson lähtee huoneesta ja kuinka hän vaihtaa vaatteita. Hänellä on ongelmia housujen kanssa, hän hyppii hiukan yhdellä jalalla, toivottavasti ne eivät ole liian tiukat tai hän ei tunne oloaan kotoisaksi, vaikka minua ei tiukat housut Watsonin päällä haittaisi.

…

Mitä minä taas ajattelen?

”Sehän sopii sinulle, Watson”, Totean kun hän palaa.
Näen hänen silmistään, että hän kai luulee sitä vitsiksi, minkä oletan johtuvan suupieleni hymystä.
Vakavoidun.
”Sovit tähän tarkoitukseen”, sanon totisesti.

Watson näyttää närkästyneeltä.


Tuoksuja
Watsonin tuoksusta voin useimmiten päätellä hänen kävelyreittinsä, kiireensä ja monia muita asioita vaikken häntä näkisikään.

Nytkin Watson istuu vieressäni eikä selvästi osaa päättää mitä tekisi, koska hän kiemurtelee edestakaisin. Hän saa minutkin miltei hermostumaan rauhattomuudellaan. Sen voi melkein haistaa.

Mmm… Haistan Watsonin tutun tuoksun päällä hiukan hajuveden tuoksua.
Sisälläni nyljähtää, mutta sitten muistan.
Juuri tätä halpaa hajuvettä se eräs kauppias niin kärkkäästi kaupitellessaan suihkii. Watson on siis kävellyt.

Raotan silmäluomiani ja näen päätelmäni vahvistavat kuratahrat Watsonin housunlahkeessa, kuten niin monena kertana ennenkin.

Tällä kertaa en kuitenkaan sano päätelmiäni ääneen, koska Watson on siirtynyt hiukan lähemmäksi. Päättiköhän tuokin pösilö viimein tehdä jotain?


Aistimuksia
Vaikken usko yliluonnolliseen, lyön vetoa että minulle on kehittynyt uusi aisti, jonkinlainen kuudesaisti ystäväni Watsonin suhteen.

Tiedän aina hiukan etukäteen hänen paluustaan milloin mistäkin.
Se on hiukan omituinen tunne. Kuin joku ruumiinosa, joka on ollut omilla teillään, palaisi takaisin. Sitä ei välttämättä tarvitse, mutta jota ilman tuntee itsensä jotenkin vajaavaiseksi.
Tyhjäksi…
Kun tunnen Watsonin palaavan tunnen oloni jotenkin inhimillisemmäksi ja en ole enää kummajainen.

Olen jo miettinyt mitä tekisin jos Watson ei palaisi joskus.

Jäisikö tämä ruumiinosa ikiajaksi kadoksiin ja jäisin tyhjäksi vai kasvaisiko se ajanmittaan takaisin, ikään kuin sisiliskolla häntä.
Aina hän kuitenkin palaa. Ainoa toiveeni on että aina.

[Nyyhti]

Aluksi oli että hyi, en todellakaan lue mitään tällaisella parituksella. Sitten luin kuitenkin.

Tosi hyvä idea laittaa kolme raapaletta tuollaisilla otsikoilla, ja ne sopivat vielä älyttömän hyvin yhteen. Kokonaisuus oli erittäin toimiva, mutta niin olivat raapaleet yksittäinkin, onneksi. Muuten olisin varmaan säikähtänyt ja pakoillut Sherlock Holmes -fandomin ficcejä loppuikäni

Holmesin erityistaidot tulivat ihanasti esille, ja minusta hän oli ihan oma itsensä, joskin on pakko myöntää, etten ole hirveästi hänen kirjalliseen versioonsa perehtynyt. Minusta raapale ei ole raapale, jos siitä ymmärtää ihan kaiken heti ensi lukemalla, ja vaikka nämä olivatkin selkeitä, myös näissä säilyi sitä tiettyä arvoituksellisuutta, jota minä raapaleilta kaipaan.

Kaikkien kolmen raapaleen lopetukset olivat tosi suloisia. Viimeinen raapale oli tavallaan hienoin, koska siinä oli sellaista uutta ideaa, tuo "puuttuva osa" -juttu, ja se oli muutenkin sellainen tosi kaunis, mutta siitä huolimatta pidin ehkä enemmän keskimmäisestä, koska se sopi mielestäni parhaiten Holmesin tyyliin

[jossujb]

Nukke-kulta, sinä ihan hemmottelet minua! Tai muutenkin on Finfanfun nykyään oikein ihastuttava paikka kaltaiselle Holmes-holistille, kun täällä on Penber ja sie^^

Tiedätkö muuten, minä olen jo kirjoittanut itsekin omalle Skandaalilleni vähän jatkoa, siitä mahdollisesti tulee muutaman osan pidempi ficci, mutta julkaisen sen sitten kun olen saanut Baker Streetin herrasmiesetsivän valmiiksi. Mutta juuri sen takia olikin tosi hauska nähdä miten hyväksikäytit samaa pohjamateriaalia, sillä itse asiassa minun näkemykseni ei eroa aivan kauheasti! Loistava.

Näistä suosikkini on Aistimuksia, ehdottomasti. Pidin tuosta sisiliskonhäntäjutusta, koska se oli yllättävä, toimiva ja jollain tapaa haikea vertaus.

Holmes on vaikea <3 Mutta ihana. God job my dear cadet. At ease^^

Lasketaankohan tämä nyt vain kaverin kehumiseksi? No, tiäks, en mä kehuis jos en tarkottas mitä sanon, vaikka saatakin enemmän ylisanoja käyttää. <3

Terkuin: jjb joka ihkuttaa Nukkea <3

[Penber]

Nyt tulee Holmesia ovista ja ikkunoista! Hohoo!! : DD Holmesficit valtaa <3

Mutta siis. Ihanaa, että Holmesista löytyy tuollainen herkkä puoli. Vaikkei se toisaalta ehkä ole kovin doylemaista, koska eihän niissä kirjoissa koskaan ollut tällaista (että olisi edes Holmesin kulmasta mitään näytetty, että sen puoleen..).. Mutta aika brettimäistä ja siitä minä aina tykkään. Onneks yle uusii brettiholmeseja! <3

Se on hiukan omituinen tunne. Kuin joku ruumiinosa, joka on ollut omilla teillään, palaisi takaisin. Sitä ei välttämättä tarvitse, mutta jota ilman tuntee itsensä jotenkin vajaavaiseksi.
Tyhjäksi…
Kun tunnen Watsonin palaavan tunnen oloni jotenkin inhimillisemmäksi ja en ole enää kummajainen.

Tämä on aivan liian kaunis. Sydän kierähti kyllä Q____Q <3

[Nukkemestari]

(noniin nyt Penber kommentoi, voin siis vastata)

nominal hyvä kuin luit, aloitamme sinun käännyttämisesi uskoon

Jossu Kyl sua vähän kehtaa hemmotella, lisäksi mulla on bussissa hyvää aikaa ficata (yksi ja puoli raapaletta per busssimatka xD)

Tämä alkoi tuosta ensimmäisestä lauseesta,

Nyt en ymmärrä tarkoitusperiäsi, Holmes. Miksi minun pitää pukeutua tähän kalliiseen asuun?”

jonka takia mul olikin sit äkkiä 3 raapaletta... se juolahti mieleen bussiysäkillä. Bussit on inspiroivia paikkoja sit kun niissä kököttää pari tuntia päivässä.

Kaverikehuntaa *Peukku ylös*

Penber täällä on toisen ulottuvuuden valtaus menossa! Ehkä Holmes ajattelee tämmöisiä toisinaan ja pitää pokkaa sitten samalla. ^_^

[Jini]

Oih. <3 Rakastan aina vain enemmän Holmes/Watsonia, ja sä hemmottelet mut pilalle! Mutta tykkään, kiitos tästä. <3

Tällä kertaa en kuitenkaan sano päätelmiäni ääneen, koska Watson on siirtynyt hiukan lähemmäksi. Päättiköhän tuokin pösilö viimein tehdä jotain?

Ihana <3

[Santtu]

Rakastuin.

En ole ennen pahemmin lukenut Holmes/Watson -ficcejä, mutta ilmeisesti pitäisi. Rakastan Sherlock Holmesia, tälläkin hetkellä luen Baskervillen koiraa ties kuinka monetta kertaa, ja nyt vasta tajusin, kuinka mahtava tämä paritus on. Varmaankin kulutan koko loppuiltani näitä lukiessa - Toinen ulottuvuus on selvästi H/W-ficcien taivas.

Mutta näistä raapaleista. Aivan ihania! Juuri sellaisia holmesmaisia, ihania ja yllättäviä - esimerkiksi sisiliskon häntä-vertauskuva oli todella yllättävä, hauska ja mieleenpainuva. Ja Holmesin reaktio Watsonin hajuveden tuoksuun oli ihana. Ainoa valituksenaiheeni, sekin hyvin vähäinen, on se, että Holmes kutsui Watsonia mielessään pösilöksi. Jotenkin liian koominen vertauskuva mestarietsivän mieleen, tai ainakaan minun mielestäni se ei sovi hänen suuhunsa/ajatuksiinsa. Mutta kerta kaikkiaan, aivan mahtavaa luettavaa ja tulen varmasti lukemaan (sekä ajallani kommentoimaan, nyt löytyi sopiva ajankohta tähänkin harrastukseen) paljon tätä paritusta! Jäi todella hyvä fiilis näitä luettuani.

[Nukkemestari]

Jinmaru-chan (aka Jinmuru), en kai mä suakin pilaa

Tuhka L. Jes, lisää aivopestyä mukavaa väkeä. Toisessa ulottuvuudessa on tulossa H/W valoitettu alue.
Ainiin, mun piti laittaa tuo pösilö kursivoinnilla ja ehkä selitys siihen. Tämä on taas näitä varastettuja jossujb:ltä osiosta. Hänellä oli... kai jossain raapaleessa semmoinen kohta missä Watson kutsuu Holmesia pösilöksi. Ehkä tämä on vastaus tähän Kerro joslöydät ton kohdan niin voin laittaa aaakauttaännäään lisäselityksen

[Milgia]

Vallan hurmaava ja kutkuttava : D Rakastan tekstejä Holmesin näkökulmasta, ne ovat karkkia minulle <3

Nukke-kulta, sinä ihan hemmottelet minua! Tai muutenkin on Finfanfun nykyään oikein ihastuttava paikka kaltaiselle Holmes-holistille, kun täällä on Penber ja sie^^

Ei voi olla komppaamatta : D Ruokitte vaan mun nälkääni joka kasvaa koko ajan, jonka takia etsin lisää ficcejä jne.

Hermostunut Watson on ihana<3

Watson näyttää närkästyneeltä.

Olen myös sitä mieltä että, ehdottomasti olen enemmän sinun kirjoituksissasi Holmes näkökulman kannalla, se näyttänee sujuvan sinulta paljon luontevammin *hihkuu ilosta*

Jotta tähän saisi jotain rakentavaakin, niin kirjoitustyylisi on hyvin metka, persoonallinen josta minä tykkään (ihan kun nyt vihaisin jotakin kirjoitustyyliä???)

Kiitos ja näkemiin

M

[Nukkemestari]

Öhm... ficcini on nyt kuunneltavissapodficcinä O_O
downloadkaa koneelle jos haluatte, ei kai pitäisi olla vaikeaa?

Kiitokset nyt vaan jossujb:lle 

Milgia, Kiitos vielä kommentti keosta, ei olisi tarvinnut ^^''
Sit kun mä joskus miljoonan valovuoden päästä pääsen taas ficcaan Holmein näkökulmasta niin voinen omistaa sen sinulle.


Ja jos joku nyt sattuu lukemaan, en kauheesti ficcaa sillä kirjoitan 500 sanaa päivässä originaaliani...

[Lilian]

*kuolee*

Nyt sä tapoit mut, onko kivaa? Kaikki nämä kolme oli ihania, hyvin kirjoitettuja ja täydensi toisiaan täydellisesti! Varsinkin tuo viimeinen oli mahtava, ja erittäin uskottava <3