// Alaotsikko: Femme, Rose/Lily (kolmas sukupolvi)
Kirjoittaja: Ruskapoika
Nimi: Aamukahvia
Ikäraja: K-11
Genre: Drama, Romance, Songfic
Paritus: Kolmannesta sukupolvesta Lily/Rose
Vastuuvapaus: Row omistaa, mie leikin. HIM omistaa kipaleen
A/N: Tämä on vähän niin kuin jatkoa
Hetki kaksin -ficilleni (K-11), tai ajattelin, että tämä olisi seuraava aamu noista tapahtumista
Haasteena kuitenkin toimii Yhtyeen tuotanto haaste ja kappale on
Love you like I doAamukahvia“Rose”, Lily kuiskasi vieressään nukkuvan naisen korvaan. Ruskeatukkainen vain murahti jotain epäselvää ja painoi tyynyn korvilleen, ettei vain joutuisi heräämään.
Lily vilkaisi kelloa ja totesi sen olevan ehkä liian vähän Rosen herättämistä varten. Toinen ei koskaan ollut ollut mikään aamuvirkku. Iltaisin Rose kyllä jaksoi valvoa mutta aamulla kun pitäisi herätä, nainen vain piilotti itsensä lämpimän peiton alle.
Lily nousi mahdollisimman varovasti seisomaan ja samassa Rose varasti hänen puolensa peitosta itselleen. Lily naurahti hiljaisesti ja etsi toppinsa lattialta piilottamaan yläruumiinsa. Hän hiipi toisella puolella huonetta sijaitsevalle vaatekaapille ja veti ensimmäiset gollegehousut jalkaansa mitkä löysi. Lily oli aavistuksen Rosea pienempi, joten hän kiristi hiukan housuissa olevia naruja ja silti ne jäivät vaarallisen alas lantiota roikkumaan.
Punapää tallusteli keittiöön vilkaisten matkalla nopeasti peiliin. Todettuaan, että hiuksia olisi turha alkaa laittamaan ennen kuin olisi päässyt käymään suihkussa. Hän nosti kätensä hiuksiinsa ja yritti saada siloteltua niistä isoimmat takut pois. Hän ei enää nukkuisi hiukset auki! Tosin Rose saattaisi hänen nukahdettuaan ottaa pompulan pois hänen hiuksistaan, jos hän laittaisi ne kiinni.
Jääkaapille päästyään hän joutui huomaamaan, että se oli miltein tyhjä. Miksei kukaan ollut käynyt kaupassa? Huokaisten hän nappasi hedelmäkulhosta itselleen omenan ja laatikosta kuorimaveitsen ja aloitti kuorimaan omenasta kuorta mahdollisimman tarkasti pois.
Kuorittuaan omenan Lily hymyili pirteästi aikaansaannokselleen ja pilkkoi omenan pieniin paloihin. Niitä oli paljon mukavampi ja helpompi syödä. Hetkeä myöhemmin Rosen huoneen ovi kävi ja pian nainen itse ilmestyi keittiön ovelle; tummanruskeat hiukset pörrössä, silmät puoliksi kiinni ja aivan liian monta kokoa iso harmaa Mikki Hiiri t-paita päällä, joka ulottautui mukavasti vähän yli pepun.
“Huomenta”, Rose toivotti Lilylle ja laittoi itselleen kahvia tulemaan. Hän ei pystynyt heräämään aamuisin kunnolla jos ei saanut isoa kuppia kahvia.
Kahvinkeittimen vierestä hän painoi radion radion päälle ja etsi sopivan musiikkikanavan monen muun joukosta. Lily pudisti huvittuneena päätään toiselle naiselle. Tämä ei koskaan kykenisi elämään ilman musiikkia.
Rose käänsi volume nappulaa varovasti isommalle kun radiosta ei kunnolla kuulua mitään. Juuri sopivan varovasti, sillä juuri heränneille korville ei sopinut liian kovalla soiva musiikki.
”On my heart, I'll bear the shame
No prayer can ease the pain”Rose hymähti tyytyväisenä ja kiirehti halaamaan tyttöystäväänsä. Hän rakasti HIMin kappaleita, mutta vielä enemmän hän rakasti Lilyään. Hän varasti nopealla liikkeellä yhden omenanpalasista suuhunsa ja hymyili viattomasti. Omena ei ollut hänen lempihedelmänsä, mutta pahimman puitteessa se meni. Hermione kun ei suostunut ostamaan mitään muuta, ennen kuin ne olisivat syöty pois.
”No one will love you
No one will love you the way I do
No one will love you, love you like I do”Lily nautti Rosen painautuessa hänen selkäänsä vasten. Omenanpalasen perään hän ei jaksanut surra. Hän voisi kuoria aina lisää jos haluaisi. Hän suikkasi viipyilevän suudelman Rosen huulille, saaden palkkiokseen lempeän, hieman unisen hymyn.
”And there's no escape
Just countless mistakes”Kahvinkeitin lopetti porisemisensa ja Rose käveli astiakaapille ottaakseen isoimman kupin minkä vain löytäisi. Lopulta hän katseli arvioiden puolen litran kokoista, ruskeaa kahvikuppia ja nyökkäsi hyväksyvästi. Se saisi riittää tänä aamuna. Hän laittaisi Hermionen myöhemmin tilille, minne hänen musta litran kokoinen kahvikuppinsa on. Se oli hänen ikiomansa ja siinä luki koukeroisin kirjaimen Love you like I do. Lily oli antanut sen hänelle synttärilahjaksi hänen täyttäessä 17 vuotta.
Lily istahti ruokapöytään etsien lehtien kasasta itselleen Päivän Profeetan. Siinä pitäisi olla Huispaus otteluiden tuloksia. Olihan ne hyvä tietää, että voisi sanoa edes jotain vastaan kun Ron ja hänen isänsä Harry hehkuttaisivat jonkin joukkueen voittoa.
”It will never be the same
Witness trust fade away
Love you like I do”Hyräillen aamukäheällä äänellä Rose istui Lilyä vastapäätä ja katseli tämän rauhallista profiilia tämän lukiessa.
“Love you like I do…”Viimeisillä sanoilla Lily nosti katseensa Roseen ja hymyili. Rose hymyili takasin; vaikka heillä olisi enää tämä päivä aikaa olla keskenään; ennen kuin Hermione, Hugo ja Ron palaisivat illalla ja Lilyn täytyisi lähteä kotiin. Kummallakin kuitenkin poltti takaraivossa koko ajan sen päivän unelmat, kun he voisivat kertoa suhteestaan kaikille. Mitään muuta kumpikaan ei tahtonut sen enempää. Seuraavat haaveet kuuluisi asettaa vasta sitten kun senhetkinen on toteutunut.
A/N2: "Jatko-osaa" tähänkin väkersin:
Sohvasuudelmia, K-11
