Hah, kuka muka jaksais siivota? :DD Miusta hallittu kaaos on parempi, mutta min huoneen teema nyt onkin kaatopaikka.
En löytäis täältä varmaan mitään, jos siivoisin. Epälooginen järjestys menisi pilalle! Hih, kiva jos pirät min kommenteista. <3
Naruto/Sai. ♥ Se on paljon ihanempaa ja parempaa, kuin Naruto/Sasuke, koska mie en toisaalta osaa ajatella Narutoa ja Sasukea yhteen. Se on niin massa ja ne oli niin paljon toistensa kurkuissa, ettei ne vaan onnistuis päätymään yhteen. Mutta Sai ja Naruto. Ne sopii hyvin yhteen, vaikka alku taival on rosoinen ja hieman vastoinkäymisiä täynnä. Mutta niistä tulee ystäviä tai tuttuja tai kavereita tai jotain lähempää kuin Narutosta ja Sasukesta. Sitä paitsi Naruton ja Sasuken välit on enemmän veljellisiä. Mutta end of that story.
Täytyy mainita heti ensimmäiseksi toi, kun et ollu yhtään käyttäny hän-pronominia. Se sopi tähän todella upeasti. Joskus nimittäin häirittee, kun ei käytetä ollenkaan hän-pronominia vaan pelkkiä nimi, koska se alkaa helposti kuulostamaan toistolta, varsinkin lyhyessä tekstissä. Tässä silti se toimi miusta yllättävän hyvin, enkä ees tajunnu sitä ensimmäisellä lukukerralla (aivan, luin ton ainakiin kolmeen tai neljään kertaan, enneko osasin avata sanaisen arkkuni). Sitten vasta toisella tai kolmannella huomioin sen. Mutta siis sopi tuohon hyvin. (: Samoin toi aavistuksen koruton tyyli kuvailla. Oli siellä pari semmosta ns. hienompaa sanaa (tai miun mielestä hienompaa lausunnaltaan ja kirjoitusasultaan, kuten;
horisontti ja
patoutuneet. ne on vaan jotenkin kivoja), mutta pidin tosta hieman karummasta tavasta. Ja päälle ryöppyävä sade. <3 Sateessa on vaan kiva istua, kävellä tai muuten vaan olla. Se on virkistävää. Ja tässä se tuli nätillä tapaa esiin virkistävyydellään, ja sillä semmosella pienellä ahdistavuudellaan. Tunteiden näyttäminen on varmasti kovaa hommaa, mutta Saikin on selkeesti tässä jo murtumassa, koska tossa lopussa se anto
ilahtuneen hymyn päästä kasvoilleen. Sulonen mielikuva tuli tosta kohtauksesta päähän.
Vaikka vettä satoi kaatamalla, oli Naruto silti tullut hänen luokseen.
Älä kysy miksi, mutta miusta tää on hirmu sulonen lause. Jotenkin kuvaa niin Narutoa. Vaikka ois lumimyrsky, niin olisi muuten varmasti kiivennyt vaikka vuorelle toista hoputtamaan.
Miks nää venähtää aina tämmösiks, vaikka on raapale kommentoitavana? Kiitos tästä ja toivottavasti min omat höpääjämiset ei kovasti haitanne.