Nimi: Jos olisit omani
Kirjoittaja: Smarou
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: Draama, romance, het
Summary: "Voisin antaa sinulle itsesi anteeksi, antaa sinun olla kaltaisesi. Voisin pitää sinua täydellisenä."
A/N: Tällaisen välipalan taas itselleni raapustelin, todellisuudesta inspiroituneena. Ajattelen kertojan miehenä, mutta miksei tätä voisi soveltaa mihin tahansa muuhunkin.
***
Jos olisit omani
Minä pidän sinusta. Halusin vain sanoa sen ääneen.
Älä huoli, en odota sinusta mitään. En pyydä sinua pitämään minusta takaisin, en pyydä sinua pitämään minua viehättävänä. Ei minulla ole valtuuksia sellaiseen, sinä olet ihminen, kaunis perhonen, jota en henno laittaa neulatauluuni.
Olen katsellut itseäni jo monta vuotta, kyllä minä tiedän mitä näet. En ehkä ole kaunis, en ehkä ole suloinen. Ei minun tarvitsekaan, maailma tarvitsee vertailukohteita sinun kaltaisillesi ihmisille. Minkään ei tarvitse muuttua, älä ala välttelemään minua. En pyydä sinua ihastumaan minuun, en pyydä sinua edes harkitsemaan sitä. Riittää, että pidät minusta sen verran, että saatat olla seurassani kuten ennenkin. Että saan katsella sinua vähän lähempää.
Tahtoisin koskettaa sinua, sivellä hellästi poskeasi kämmenselälläni. Kuljettaa sormiani ihollasi ja upottaa käteni hiuksiisi. Haluaisin pitää sinua sylissäni ja kuiskia korvaasi. Kai tiedät, että voit aina hakea minulta lohtua? Riittää, että pyydät, niin halaan sinua ja lupaan kaiken muuttuvan paremmaksi. Voin pitää sinusta kiinni ja pitää sinut lämpöisenä. Voin suudella otsaasi, kun yöt tuntuvat pahalta.
En tekisi sinulle mitään mitä et tahdo, vaikka haluaisin tehdä kaiken. Haaveilen yöt siitä, miten heräisit viereltäni, hiukset sotkuisena ja yöpaitasi kohonneena vatsasi paljastaen, etkä koskaan menisi pois. Saattaisin koskea sinua ja paljasta ihoasi, ja kaikki mitä tekisin hymyilyttäisi sinua. Koskettaessani kylkeäsi, et jähmettyisi paikallesi, vaan kehräisit hiljaa. Saattaisin suudella kaulaasi ja pulssisi tuntuisi lämpimänä huulillani. Saisin pitää sinut siinä ikuisuuden.
Minä voisin pitää sinua naisena. Voisin pitää sinua vaimona, rakastettuna, jumalattarena. Voisin antaa sinulle kaiken mitä muilta olet jäänyt vaille, kaiken mitä olet halunnut. Enkä minä pyydä sinulta mitään. Sinun ei tarvitsisi rakastaa minua, pitää minua kauniina tai olla minulle velvollinen. Riittää, että olisit siinä.
Voisin sammuttaa sinun läheisyyden nälkäsi, olla läsnä ja kuunnella. Voisin antaa sinulle kaiken mitä et itseltäsi saa. Voisin antaa sinulle itsesi anteeksi, antaa sinun olla kaltaisesi. Voisin pitää sinua täydellisenä.
Voisin rakastella sinua niin monella tavalla. Tiedäthän, etten koskaan satuttaisi sinua, koskaan pakottaisi sinua mihinkään. Sinun ei tarvitsisi haluta minua, voisin vain pitää sinua sylissäni ja hyväillä, keskittyä vain sinuun. En minä tarvitse sinusta mitään, ei sinun tarvitsisi edes koskea minuun. Antaisit vain minun koskea sinuun, ja olisin hyvä. Suutelisin kaulaasi, hengittäisin korvaasi, pitäisin pehmeää rintaasi kämmenelläni. Voisin pitää sinusta kiinni ja koskea kuin ei kukaan ennen. Enkä minä tarvitsisi kuin nauttivan huokauksesi, kehosi lämmön käsissäni.
Ja minä rakastaisin sinua niin kovasti, että aikanaan rakastaisit minua, edes sen pienen hetken kun tarjoan sinulle parastani.
Mutta ehkä näin on hyvä.
Jos olisit omani, saattaisin nähdä täydellisyytesi läpi. Saattaisin löytää itsestäni muitakin tunteita kuin rakkauden. Voisin oppia vihaamaan sinua ja epätäydellistä täydellisyyttäsi. Nälkäni saattaisi kasvaa liian isoksi, kiintymykseni mustasukkaisuudeksi, toiveeni vaatimuksiksi. Voisin nähdä sinut ja kaiken sen ruman todellisuuden jota edustat.
Ehkä olen onnellisempi kun et ole omani, niin saan pitää sinut ikuisesti täydellisenä.
