Title: Ehkä vielä jonain päivänä
Author: Violet Baudelaire
Ikäraja: S
Genre: Taitaa mennä fluffyn puolelle...
Hahmot: Albus Severus, Scorpius
Disclaimer: En omista hahmoja enkä saa tästä mitään korvausta. Omistan kuitenkin toisinaan yhtä kylmät kädet kuin Scorpiuksella ^w^
Osallistuu Kaiken maailman ficlettejä-haasteeseen, aiheena Ystävyys vai enemmän.
Ehkä vielä jonain päivänä
Oli tumma ja luminen ilta, ja Scorpius ja Al olivat päättäneet ottaa riskin ja kiehnätä sillä kertaa Potterien takkahuoneen ikälopulla sohvalla. Yleensä Alin luona ollessaan he lukittautuivat visusti Alin makuuhuoneeseen, mutta tänään oli niin kylmä, että takka oli melkein pakollinen lisävaruste, vaikka he lämmittivätkin toinen toistaan.
Poikkeuksellista kyllä, Albus ja Scorpius makasivat ihan hiljaa, sen kummempia puhumatta. Tulen rätinä ja lämpö olivat unettavia, mutta Al piti silmänsä ainakin jossain määrin auki ja kampasi hajamielisesti sormillaan Scorpiuksen niskahiuksia. Heillä oli villahuopa yllään peittona, sillä varsinkin Scorpiuksen kädet tuppasivat äärimmäisen nopeasti hyytymään jääpalikka-asteelle. Toinen Scorpiuksen käsistä kuitenkin uhmasi kylmyyttä ja piirteli epämääräisiä kiemuroita Albuksen olkapäähän.
Albuksen ajatukset harhailivat, ne kävivät vaikka missä, mutta tuntuivat kuitenkin palaavan Scorpiukseen, jonka silmäripset aina välillä kutittivat hänen nenäänsä. Al tunsi ystävänsä hengityksen lämpöisenä kaulallaan ja Scorpiuksen puhtaiden hiusten tuoksun nenässään.
”Hei, Scorp?” Vaikka hiljaisuus oli kuinka mukava, niin tietyn ajan kuluttua Albuksen leuat alkoivat valittaa ja äänihuulet oikutella, hän ei vain osannut olla hiljaa. Scorpiuksella oli hiljaisuuden lahja ja Alista tuntui, ettei toinen hirveästi arvostanut sitä, miten hän rikkoi sen.
”Niin, Al?” Scorpius raotti toista silmäänsä ja hymyili huvittuneesti.
”Aloin vaan miettiä, että jos toinen kätesi on tässä”, Al hipaisi Scorpiuksen kättä poskellaan, ”niin missä toinen on?”
Melkein heti Al tajusi, miltä kysymys oli mahtanut kuulostaa ja purskahti nauruun. Scorpiuskin alkoi nauraa, mutta vastasi sitten kysymykseen pilkettä silmäkulmassa:
”Missä luulet sen olevan?”
”Kun en minä tunne sitä”, Al rypisti otsaansa. Oli selvää, että Scorpiuksen toinen käsi oli viltin alla, mutta siihen johtolangat päättyivät.
”Anna vihje?” Albus katsoi ystäväänsä silmät suurina ja työnsi alahuulensa mutrulle. Scorpius hekotti hieman, vaikka alkoikin näyttää levottomalta.
”Missä sinun toinen kätesi on, Albus?”
Albus etsi Scorpiuksen käden omallaan viltin alla – hän yritti oikeasti olla osumatta sopimattomiin, kiusallisiin paikkoihin – ja pujotti sormet Scorpiuksen sormien lomaan.
”Se on juuri siellä, missä sen kuuluukin olla.”
***********************************************************
Ihanaa päästä taas Potterfandomin makuun. Palautetta?