Mä luin tätä joskus aikaisemmin mutta en jostain syystä kommentoinut. Ja sitten löysin tän uudestaan mutta kun huomasin ettei jatkoa oo tullut pitkään aikaan niin en kommentoinut taaskaan. Nyt otin sitten itteäni niskasta kiinni ja päätin kommentoida.
Koko ajatus mistä tää lähtee on kiehtova. Jossittelu on aina hauskaa, ja Twilightissa on niin hervottoman paljon kohtia joissa on voinut jossitella ihan mielin määrin. Tosiaan, mitä jos Alice olisi saanut kaikki Bellan kirjeet? Mä luulen että siinä olisi käynyt juuri näin. Alice siinä ensimmäisten joukossa olisi menettänyt järkensä. Esme ja Carlisle on mun mielestä yllättävän tunteettoman oloisia tässä. Tai ei tunteettoman, mutta jotenkin etäisiä ne on. En mä osaa selittää sitä.
Nyt mä oon vähän inhottava ja sanon ettei mua suoraan sanottuna kiinnnosta pätkääkään se mitä Bellalle tässä ficissä tapahtuu. Lähinnä se miten Alice selviää - jos selviää. Mä en osaa oikein sanoa kumpaa mä toivon enemmän. Tai siis totta kai mä haluan että se selviää, mutta se olis aika tylsää jos kaikki olis sitten taas happily ever after -meiningillä. Liian klisee jo mullekin. Jotenkin ehkä kaikkein onnistunein loppu tähän olis se että Bella sitten loppujen lopuksi kuolee tai jtn ja sitten Alicesta tulee ihan hermoraunio tai jotain eikä se enää palaa entiselleen. Mutta kattoo nyt miten tää tästä kehittyy.
Suomennoksesta mä en osaa oikein sanoa muuta kun että se on tosi hyvää, mä en löytänyt mitään mistä olisi voinut antaa rakentavaa kommenttia. Siis hyvällä tavalla en löytänyt mitään. Siis että ei ollut virheitä tai muuta.
Toivottavasti suomentamiseen löytyy intoa lähiaikoina, odotan innolla mitä seuraavissa luvuissa tulee tapahtumaan!