nalinea Hihii.
Kiitos jälleen kommentistasi.
nominal No, ensin suunnittelin, että olisin kirjoittanut loitsuista, jotka Lipetit olisi itse keksinyt, mutta totesin, että se olisi ollut liian vaikeaa aivoilleni. Sitten tykästyin ajatukseen, että Lipetit on ylpeä joidenkin oppilaidensa loitsimisesta.
Mitä tulee noihin loitsujen englanninkielisiin nimiin, eh, ne kuulostavat minun korvissani englanniksi paremmilta kuin suomeksi, sen takia valintana oli englanti. Kiitos kommentistasi.
Nimi: Lahja
Kirjoittaja: Sirina Black
Ikäraja: S
Genret: draama, AU
Päähenkilöt: Hannah Abbott (Longbottom), Hermione Granger +sivuhenkilöitä
(Paritukset: hyvin pienessä roolissa Hannah/Neville)
Varoitukset: Ei ole.
Vastuuvapautus: En omista hahmoja tai paikkoja, jotka tunnistaa Rowlingin omaisuudeksi. Kaikki muu on ainakin tiettävästi omaa keksintöäni.
Yhteenveto:
Toisinaan Hannah nautti Viistokujan hiljaisuudesta ilta-aikaan.A/N: Osallistuu Vuosi raapalehtien II -haasteeseen, Spurttiraapale II -haasteeseen, sunnuntain sanana Viistokuja, Kerää kaikki hahmot -haaste Hannah Abbott.
Sanamäärä: 100+100+200+100
A/N2: Okei, tämä on sitten todella AU. Hermione ei todellakaan ole naimisissa Ronin kanssa ja eh...
1.
Hannah Longbottom hymyili ystävällisesti asiakkaille kaataessaan matami Rosmertalta tilaamaansa tammitynnyrissä kypsytettyä hehkusimaa kolpakoihin.
”Hieno päivä käydä ostoksilla, vai mitä?” Hannah kysyi keski-ikää lähestyvältä noidalta laskiessaan kolpakon tämän eteen. ”Minäkin menisin, mutta annoin työntekijöilleni vapaata täksi päiväksi.”
Vanhempi noita ei vastannut Hannahin kysymykseen eikä osoittanut muutenkaan kiinnostusta juttelemiseen, joten Vuotavan noidankattilan uunituore vuokraemäntä siirtyi palvelemaan seuraavaa asiakasta, joka odotti aivan baaritiskin toisessa päässä.
”Hei, Hannah.”
”Mitä kuuluu, Hermione?”
”Ei erikoisempia. Olen menossa Viistokujalle ostamaan aineksia, jotta voin valmistaa muutamia tarpeellisia liemiä”, Hermione vastasi hymyillen. ”Tapaan samalla reissulla Ginnyn ja lapset.”
”Vie terveisiä.”
”Tietenkin. Nähdään taas.”
2.
Hannah seisoi edelleen tiskin takana kun Hermione palasi Vuotavaan noidankattilaan kassi täynnä liemiaineksia ja muutamia muitakin tarpeellisia tavaroita.
”Ostokset tehty?” Hannah kysyi Hermionen laskiessa kassinsa käsistään baaritiskin viereen ja istuutui lähimmälle tyhjälle jakkaralle.
”Kyllä. Viimeinkin”, Hermione huokaisi pyyhkien kostuneita hiuksiaan pois kasvoiltaan. ”Taidan ottaa jotain juotavaa ennen kuin menen kotiin.”
”Neilivettä vai kermakaljaa?”
”Taidan tällä kerralla ottaa hehkusimaa. Kuulin muutamilta tutuilta, että olit tilannut sitä matami Rosmertalta”, Hermione vastasi.
Hannah hymyili tyytyväisenä kaataessaan hehkusimaa kolpakkoon.
”Miten Ginny ja lapset?”
”Hyvin. Sanoivat tulevansa ensi viikolla käymään täällä. Miten Neville viihtyy Tylypahkassa?”
”Hän rakastaa sitä.”
3.
Vasta myöhään illalla Hannah pääsi käymään Viistokujan puolella. Vaikka Hannah oli sosiaalinen ihminen ja piti ihmisvilinästä, toisinaan hänen mielestään oli nautinnollista olla yksi ainoista Viistokujalla liikkuvista ilta-aikaan. Silloin sai rauhassa katsella näyteikkunoista sisään ja suunnitella tulevia ostoksiaan. Olipa muutama pikkuputiikki vielä aukikin ja silloin tällöin Hannah olikin pikaisesti vieraillut muutamissa niistä.
”Rouva Longbottom, kaunis ilta tänään.”
”Upea”, Hannah vastasi hymyillen kääntyessään katsomaan miestä, joka puhui hänelle. ”Onko mitään kiinnostavaa tapahtunut, herra Lucbrock?”
”Eipä erikoisempia. Neiti Granger kävi vilkaisemassa putiikkiani aikaisemmin päivällä ja varasi itselleen sen ihailemasi taulun, johon on kirjattu jokainen Tylypahkassa toiminut liemimestari.”
”Sitä hän ei kertonutkaan minulle.”
”Sanoi ostavansa sen lahjaksi”, herra Lucbrock kertoi.
Hannah ei oikeastaan pitänyt pienen taidegallerian omistavasta Lucbrockista, sillä tämä vaikutti aina niin kierolta ja jotenkin salaperäiseltä. Hannah ei oikein ottanut selvää mikä tai kuka Lucbrock oli miehiään.
Hannah oli kuitenkin monta kertaa ihastellut miehen maalauksia ja veistoksia, joita tämän gallerian ikkunoissa oli somisteena. Muutaman kerran Hannah oli ostanut ystävilleen lahjaksi miehen taidetta.
”Rouva Longbottom, minulla on teille lahja”, Lucbrock yllätti Hannahin totaalisesti.
”Miksi, eihän minulla ole syntymäpäiviä vielä kuukausiin?”
”Muuten vain”, Lucbrock totesi ja ojensi Hannahille pienen paketin. ”Avatkaa se vasta kotona. Pidätte siitä varmasti.”
4.
Päästyään Mutkankiertopolulla sijaitsevaan kotiinsa Hannah heittäytyi olohuoneensa ruskealle sohvalle potkaistuaan ensin mustat korkokengät pois jaloistaan. Hän nosti seisomisesta kipeytyneet jalkansa sohvapöydälle ja vasta sitten hän keskittyi Lucbrockilta saamaansa lahjaan. Hieman epäröiden Hannah repi kalpeansinisen kääreen pois esineen ympäriltä.
Yllättynyt huudahdus karkasi Hannahin huulilta kun hän katsoi kädessään olevaa esinettä tarkemmin, joka painoi kokoonsa nähden paljon. Lucbrockin lahja esitti Hannahia, Nevilleä ja pientä lasta.
”Oooh”, Hannah huokaisi käännellessään veistosta käsissään. ”Se on niin kaunis.”
Hannah laski pienen veistoksen sohvan sivulla olevalle lipastolle. Hän päätti käydä kiittämässä Lucbrockia veistoksesta heti seuraavana aamuna ennen kuin kiiruhtaisi töihinsä Vuotavaan noidankattilaan. Hannah hymyili itsekseen.
