// Alaotsikko: Ron/Lavender, Ron/Hermione, Ginny, osallistuu ystävänpäivä-haasteeseen
Nimi: Ensitreffit
Kirjoittaja: Welmasein
Ikä: Sallittu (S)
Paritus/Päähenkilöt: Ron/Lavender, Ron/Hermione, Ginny
Tyyli: Romantiikka ja Fluffy
Tiivistelmä: Ronin ja Hermionen ensitreffit
A/N: Tällasta kirjotin ystävänpäivänä ja tällane tuli...
Osallistuu ystävänpäivä-haasteeseen
Minuutit kuluivat kun odotin Hermionea. Olimme sopineet treffit kahdeksi Matami Puddifootin teehuoneelle. Viisi… neljä… kolme minuuttia vielä. Oven kello kilahti ja käänsin oitis katseeni siihen suuntaan. Se olikin vain Lavender.
- Hei Lav. Miten menee? kysyin.
- Olin toivonut, että olisit täällä minun kanssasi etkä sen Grangerin typykän, hän sanoi.
- Mukava nähdä sinuakin. Mitä sinä täällä teet? en näe seurassasi yhden yhtäkään poikaa, sanoi.
- Etsin sinua. Hyvää ystävänpäivää, hän sanoi.
- Mistä tämä kunnia, että prinsessa lähtee pilvilinnoistaan tällaiseen paikkaan?
- Vaikka juttumme menikin poikki sillä lailla, toivon, että voisimme olla edes ystäviä.Hyvää ystävänpäivää, tein sinulle pienen lahjan, Lavender sanoi ja ojensi minulle pienen rasian.
- Käy se minulle. Kiitos, minulla ei satu olemaan nyt mitään sinulle, vastasin ja otin rasian käteeni.
- Ei se mitään, mutta minun täytyy mennä. Heippa! Lav sanoi. Ovi kilahti toistamiseen ja tällä kertaa tuli Hermione samalla ovenavauksella kuin Lav lähti. Lähdin häntä vastaan.
- Hei kaunokainen, sanoin.
- Hei. Mitä asiaa Lavenderilla oli, Hermione kysyi ja selvästi hänen sisällään kiehui.
- Hän toivoo, että voisimme olla edes ystäviä ja antoi minulle suklaata, vastasin. Ymmärsin kyllä miksi Hermione oli sillä tuulella. Hän oli aina vihannut Lavia.
- Vai niin. Joko olette hyvissä väleissä?
- Lavistahan se riippuu, vastasin ja lisäsin, - Tule, varasin meille jo pöydän.
- Kiitos. Siellä on taas kylmä.
- Niin on, sanoin ja ojensin Hermionelle tuolin. Istuimme alas ja kerubit heittelivät päällemme konfetteja sekä paperisydämiä.
Istuimme siinä jonkin aikaa ja vain katsoimme toisiamme silmiin.
- Mitä saisi olla? tarjoilija tuli ja kysyi.
- Minulle minttuteetä, Hermione sanoi.
- Minulle myös. Otatko suklaata?
- Ei kannata jos et halua pihkaantua Lavenderiin, Ginny sanoi ilmestyttyään taakseni.
- Hei sisko. Miksi ei? Onko hän pannut noihin jotakin Lemmenjuomaa? kysyin.
- Hyvin mahdollista. Näin hänet nimittäin illalla pistämässä jotain noihin. Hermione, kannattaa evätä nuo veljeltäni ja tuhota tai hävittää saman tien, Ginny ehdotti.
- Kiitos Ginny, sen teen, Hermione vastasi. Ovi kilahti.
- Harry tuli, täytyy mennä, hän sanoi ja häipyi.
Joimme rauhassa teemme loppuun ja sen jälkeen lähdimme Hunajaherttuan kautta koululle.
Ilta oli jo pimentynyt kun saavuimme Tähtitorniin. Jouduimme häätämään joitakin yli-innokkaita pariskuntia omiin tupiinsa. Ilta oli kaunis; tähdet tuikkivat ja taivas oli pilvetön. Oli täysikuu.
- Tähdet loistavat kauniisti, Hermione huokaisi.
- Mutta edes tähdet eivät vedä vertoja sinulle, sanoin. Oli vaikea sanoa punastuiko, mutta uskon, että niin kävi. Vedin hänet syliini.
- Olet nyt kaikkeni, kuiskasin hänen korvaansa ja suutelin häntä.
- Minä rakastan sinua Ron, Hermione sanoi.
- Minäkin sinua, vastasin.
Kun olimme menossa alas Tähtitornista Hermione kysyi; - Ron. Kerro rehellisesti kumpi on parempi suutelija? minä ja Lavender?
- Sinä, vastasin suoraan, - olet tuhannesti parempi suutelija kuin Lavender. Minä tarkoitan sitä Hermione. Olet lisäksi koko maailmankaikkeuden ihanin ja kaunein ja herttaisin tyttö, kerroin.
- Olenko äitiäsikin ihanampi ja herttaisempi? hän kysyi.
- Nyt pistit pahan… mietin. – Olet sinä, totesin.
- Sen minä vain halusinkin kuulla, Hermione vastasi ja suutelimme jälleen.
