Otsikko: Sininen peruukki
Kirjoittaja: Koiranruusu
Beta: Fire
Ikäraja: S
Henkilöt: Opettaja, Harry ja Tom
Tyylilaji: draama, preslash
Vastuuvapaus: En omista Pottereita. Leikin hahmoilla oman omituisen mielikuvitukseni ohjaamana, eikä kukaan suostu maksamaan siitä minulle.
Tiivistelmä: Miten ja miksi opettajan peruukki muuttui siniseksi?
A/N: Kulissien takana - haaste innosti kirjoittamaan tämän ficletin ja samalla pääsin leikkimään hirnyrkin korruptoimalla Harrylla, sopii siis myös kaiken maailman ficlettejä - haasteeseen 17.10 - 24.10.2009 "Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää." ja FF100 sanalla 081. Miten?
— Herra Potter, kuinka monta kertaa minun pitää sinulle sanoa, ettei koulukirjoja voi kohdalla tällä tavoin? Ottaisit mallia serkkustasi, jonka kirjat ovat aina moitteettomassa kunnossa, yhtä siistit kuin vasta ostettuina. Sinun kirjasi ovat kuraisia, repaleisia ja täynnä hävyttömiä kuvia.
— Mutta opettaja...
— Ei mitään muttia! Setäsi varoitti minua sinun ylivilkkaasta mielikuvituksestasi ja selityksistäsi. Mitkään sadut eivät tee tehtyä tekemättömäksi. Rehtori ja muut opettajat katsovat sinun toimiasi sormien läpi, koska olet orpo, mutta minun mielestäni se ei oikeuta huonoon käytökseen.
— En minä ole erityiskohtelua koskaan pyytänyt, enkä saanut.
— Älä keskeytä minua! Olen samaa mieltä setäsi kanssa siitä, että sinä tarvitset tiukat rajat ja kovan kurin. Eilisen vanhempaintapaamisen jälkeen koen sen entistä tärkeämpänä kuultuani, kuinka suuri syrjäytymisvaara sinulla on, jos tulet moniongelmaisiin vanhempiisi.
— Vernon valehtelee! Minun vanhempani olivat sata kertaa parempia ihmisiä kuin Vernon ja Petunia koskaan voivat olla!
— Kuinka sinä julkeat! Mitä minun hiuksilleni tapahtui? Mistä nämä käärmeet ilmaantuivat? ... Käske ne pois minun kimpustani, ne ovat tappavan myrkyllisiä. Apua! Harry, ole kiltti ja auta minua... Lupaan, etten enää koskaan jätä sinua jälki-istuntoon. Ku-kuka tuo toinen poika oli? E-ei kai hän oikeasti aio tappaa minua? Harry? Harry, missä sinä olet? Kuuleeko kukaan...
— Unhoituta.
Harry kurottautui antamaan suukon vieressään seisovalle lähes läpikuultavalle pojalle, jonka kylmät silmät olivat nauliutuneena opettajan tajuttomaan hahmoon lattialla. Opettajan vieressä lojui peruukiksi paljastuneet hiukset sinisiksi värjäytyneinä.
— Kiitos, Tom, Harry kuiskasi ja Tom katosi näkyvistä. Hän palasi osaksi Harrya, joka puolestaan kumartui auttamaan virkoavaa opettajaa ojentamalla ensimmäiseksi peruukin tälle.
Harry oli huolehtivaisen ja tunnollisen oppilaan perikuva taluttaessaan opettajan pöytänsä ääreen. Välitunnilta palaavat oppilaat katsoivat ihmeissään, kun kaikkien karttama ja kiusaama poika sai opettajalta vuolaasti kiitoksia ja kehuja. Suurin järkytys oli kuitenkin se, että opettaja käski heidän kaikkien ottaa mallia Harrysta. Eikä kukaan uskaltanut kysyä, mistä ja miten opettaja oli saanut siniset hiuksensa.
