Miksi hän ei vastaa kun kutsun häntä? | Bellatrix, K-11, oneshot

[nekku]

Nimi:Miksi hän ei vastaa kun kutsun häntä?
Kirjoittaja: nekku
Ikäraja: K-11
Varoitukset: itsemurhan yritys
Paritus: Bellatrix/Voldemort ja lievä Bellatrix/Rodolfus




Pimeyden lordi oli poissa, eikä Bellatrix voinut sisäistää sitä. "Minä en usko sitä, en usko! Minä löydän hänet!" Bellatrix oli vannonut. Mutta mistä etsiä kun vihjeitä ei ollut?

Nainen seisoi korkealla meren yläpuolella kallion reunalla. Merituuli riepotteli hänen mustia hiuksiaan ja jos joku olisi mennyt katsomaan naista olisi hän huomannut kyyneleet tämän silmissä ja epätoivon kasvoilla.

Miten voi kaivata kaikkia niitä sanoja ja kosketuksia, joita ei koskaan edes ollut? Katseita oli kyllä, mutta miksei hän tule ja katso minuun niin kuin ennen? Missä hän on? Miksi hän ei voi olla vain minun ja minä hänen? Miksi herrani lähti ja jätti minut yksin? Miksei hän vastaa kun kutsun häntä?

Bellatrix kykeni haistamaan suolan ilmassa, hänen oli kylmä mutta sillä ei ollut nyt väliä. Millään ei ollut enää väliä. Hän seisoi jo aivan liian lähellä kallion reunaa. Kivi hänen jalkojensa edessä mureni, putosi alas ja huuhtoutui mereen.

Jos hän on todella....poissa, niin miksi en seuraisi häntä? Olen uskollisin ja hän palkitsisi minut lopulta.

Tuuli tuntui yltyvän ja maailma näytti naisen silmiin entistäkin synkemmältä.

Miksi elää jos ei ole mitään minkä vuoksi? Kuka muka jäisi kaipaamaan minua, murhaajaa, hirviötä? No, Cissy ehkä, mutta hän pääsisi siitä yli. Tiedän sen.

Kyyneleet sumensivat naisen silmät ja tämä pyyhkäisi ne hihaansa. Bellatrix kuuli linnun laulavan läheisellä puun oksalla. Nyt oli aika, hän tiesi sen. Bellatrix sulki silmänsä ja hengitti syvään.

Se on vain tehtävä, minä pystyn siihen, ei ole mitään mitä en voisi tehdä!

Naisen rintakehä kohoili hermostuneesti ja vaikka kalliolla oli jäätävän kylmä silti hikipisara vieri alas hänen selkäänsä. Hän oli kauhuissaan, mutta jos Bellatrix Lestrange oli päättänyt jotain se myös tapahtui.

Olisi pitänyt hyvästellä Narcissa.

Maailma tuntui pysähtyvän. Hän sulki silmänsä ja hyppäsi. Tukeva maa katosi naisen yläpuolelle. Hetken hän tunsi lentävänsä, mutta hetki oli lyhyt. Bellatrixin ruumis iskeytyi lujaa kylmään aallokkoon. Vesi värjäytyi punaiseksi naisen pään osuessa kiveen.


*****

Bellatrix raotti varovasti silmiään. Hänen päätään särki ja se oli sumentaa järjen, hänen vartalonsa oli ruhjottu ja luita oli murtunut, mutta hengissä hän yhtäkaikki oli.

"Mitä sinä oikein ajattelit?!" Rodolfus karjaisi hänen viereltään.

Kaikki tämä turhaan.

Pudotus ja aallot eivät olleet tarpeeksi tappamaan pimeyden lordin uskollisinta kannattajaa. Rodolfus oli etsinyt Bellatrixia kauan ja lopulta löytänyt vaimonsa rannalta puolikuolleena. Nyt Bellatrix makasi sairaalassa.

"Minä löydän hänet vielä, lupaan sen", Bellatrix kuiskasi Rodolfuksen korvaan ja vaipui syvään uneen.

[Sleeping Sun]

Kiitos paljon lukukokemuksesta, nekku!
Tämä oli tosi hieno. Olit kuvannut hyvin Bellatrixin tunteet ja ajatukset ja sait tästä uskottavan.
Tunteittensa ja tuskansa riepottelema Bellatrix saattaisi hyvin haluta tappaa itsensä. 
Teksti oli jaettu sekeästi, mikä helpotti lukemista. Kuvailuakin oli nyt jo jonkin verran, enkä löytänyt ainuttakaan kielioppimokaa. Varsin hyvää tkstiä siis 
Loppukappale oli suosikkini! Rodolfus oikeasti lähti etsimään Bellaa... ja hänen kiukkunsa oli niin aito ja ymmärrettävä tuossa kohdin. Kukaan ei pidä siitä, että pelästyy.
Tuo Bellatrixin viimeinen lause oli ihana. Eipä meidän sitkeä kuolonsyöjanaisemme taitanut sittenkään olla aivan valmis antamaan periksi.
Otsikosta pidin paljon, se kertoi hvyin ficin keskeisen teeman ja houkutti lukemaan.
Tämä oli oikein mukava pieni tunnepalanen näin aamun aluksi ja olen iloinen, että saan olla ensimmäinen kommentoija.
Kommmentithan ovat elämän suola
 - Sleeping Sun

[Luci]

Oo, tämähän oli hieno!

Bellatrixin ajatukset sopivat tähän paremmin, kuin hyvin. Ilman niitä tämä olisi varmasti kertonut vähemmän, ollut tyhjempi. Tykkään päähenkilön omasta näkökulmasta kirjoitetuista ficeistä, mutta tämänkaltainen kirjoitus taitaa olla tuleva uusi lempparini. Hän- ja minä-kerrontaa sekaisin, en edes muistanut, kuinka hienoa se onkaan. Ja tähän se sopii loistavasti.
Teksti muutenkin on varsin hyvää, eikä minunkaan silmääni osunut yhden yhtä kielioppimokaa tai typoa.

Otsikko on loistava, se juuri kiinnitti huomioni ja saa ihmiset lukemaan.
Edellisen kommentoijan tavoin pidin ficin viimeisestä lauseesta, se oli varmasti henkilökohtaisesti lempikohtani tästä. Ongelmia minulle tuotti sulattaa Rodolfusin yllättävä ilmestyminen ja Bellartixin pelastuminen. Jotenkin odotin Bellan kuolevan ja siten löytävän isäntänsä Voldemortin. Mutta fic on toki sinun, enkä ala arvostelemaan ratkaisua enempää, sillä se toimi myös näin, odotukseni olivat vain erilaiset. Kiva nähdä, että Rodolfus oikeasti rakastaa Bellaa niin paljon, että lähti etsimään häntä ym.

Kiitettävän hyvä fic kokonaisuudessaan, ei negatiivista sanomista!

[nekku]

Kiitos paljon jälleen Sleeping Sun! Yritin todella saada lisää kuvailua ficceihini ja sain tälläisen inspiksen ja olikin sitten pakko kirjoittaa    Ajattelin, että  koska Bellatrix tekisi mitä tahansa isäntänsä vuoksi, olisi hän valmis seuraamaan Voldemortia kuolemaankin.  Ja tuosta Rodolfuksen rakkaudesta olen aina ajatellut, että Rodolfus tosissaan rakastaa Bellaa, mutta että hänen tunteensa eivät koskaan saa vastakaikua ;(

Mietin otsikkoa oikein tarkoin ja päädyin tuohon, koska sehän kuvaa Bellan epätoivoa, jonka halusin tässä ficissä erityisesti esiin


Kiitoksia sinullekin Luci! Olen tottunut kirjoittamaan ficceihini päähenkilön ajatuksia, koska pidän itse siitä tekniikasta eniten ja se antaa paljon enemmän tietoa lukijalle, kuin vain katsojan oma näkökulma En halunnut Bellatrixia kuolemaan, vaan ajattelin että tämä olisi yksi Longbottomeiden kiduttamista edeltävä tarina. Ja kuten varmasti muistamme, ei Voldemort ollut oikeasti kuollut joten en halunnut Bellatrixiakaan menettää tässä vaiheessa. Olen totaallisen rakastunut Bellatrix/Voldemort paritukseen ja Bella yksinäänkin on uskomattoman kiehtova hahmo


Kiitoksia paljon kommenteista ja kuten Sleeping Sun sanoi: "Kommentithan ovat elämän suola"

[Glorisablet]

Bellatrix/ Rodolfuksesta taitaa sukeutua Lucius/Narcissan veroinen paritus, koska edellämainittu myrskyisä, melodramaattinen järkiavioliitto antaa niin paljon lukijalle sekä kirjoittajalle. Bellaa ja Rodia en lähtisi parittamaan söpöily tai überomanttisessa mielessä, mutta heistä saa ammennettua kaikkea muuta kivaa.

Kyllä muutama pikkuvirhe tuli löydetyttyä, kun jaksoi syynätä tarpeeksi tarkkaan.

Minä löydän hänet!", Bellatrix oli vannonut.

Huutomerkiin tai kysymysmerkkiin päättyvää repliikkiä ei eroteta johtolauseesta pilkulla.

Pudotus ja aallot eivät olleet tarpeeksi tappamaan Pimeyden lordin uskollisinta kannattajaa.

pimeyden lordin pienellä

Naisen rintakehä kohoili hermostuneesti ja vaikka kalliolla oli jäätävän kylmä silti hiki pisara vieri alas hänen selkäänsä.

hikipisara yhteen

Pimeyden lordi oli poissa. Bellatrix ei voinut sisäistää sitä.

Lyhyet lauseet ovat hyvä tehokeino, mutta kaksi perättäistä lyhyttä lausetta tökkivät hieman. Nämä lauseet olisi voinut yhdistää jollakin alistuskonjuktiolla. Pimeyden lordi oli poissa, eikä Bellatrix voinut sisäistää sitä./ Pimeyden lordi oli poissa, mutta Bellatrix ei voinut sisäistää sitä.

Teksti oli ehdottomasti selkeä one-shot, sillä tavalla tyhjentävä pikkupaketti ettei tämä vaikuttanut jatkoficin lyhyeksi jääneeltä ykköspätkältä. On tullut hieman tapeltua yhden oman lyhyen one-shotin kanssa, että voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä ettei laadukkaan one-shotin kirjoittaminen ihan lastenleikkiä ole - ainakaan kaikille. Onnituit (oletuksella) aloittelijaksi melko hyvin tiivistämään epätoivoisen, mestariaan surevan kuolonsyöjättären ja tämän rakastavan aviomiehen tunteet samaan pikkupakettiin.


Kiittäen,
Lavinia

[nekku]

Voi, kiitos Lavinia! Virheet korjailen kunhan kerkeän. Kiitoksia paljon rakentavasta ja samaa mieltä olen tuosta, ettei Bellasta ja Rodolfuksesta kannata hirmuista söpöilyä tehdä. kiitos 

[nekku]

Kiitos Beatrice ! 

[Hermione Granger]

Hei, tämähä oli aivan mahtava! Ja hetkonen... mun sadas kommentti!!! Jee! Yritämpäs sen kunniaksi saada aikaan rakentavan kommentin.

No, niin. itse asiaan. Jo kuten aluksi mainitsinkin, tykkäsin tästä todella paljon. Bella oli just niin oma itsensä, kun yrittää tappaa itsensä herransa kuoltua. onneksi Bella kuitenkin pelastui... 

Uuh, siitä on ikävä kyllä kiittäminen Rodolfusta... 

Joka tapauksessa lyhyt, mutta ihana ficci.

Hermione

P.S. Rakentava kommentti ei nyt onnistunutkaan.