Pettäjä K.11
Kirjoittaja(t): Pakastesim
Oikolukija: Tarkistin itse
Tyylilaji: Draamaa, surullinen teema lopuksi hieman huumoria
Ikäraja: varman siinä K-11
Paritus/Päähenkilöt: James/Wendaline Lily, Harry ja Sirius. Ketään henkilöitä en omista, Rowling omistaa kaikki. Wendaline on oma keksimäni nainen.
Yhteenveto: Tarinassa Harry on noin viikon ikäinen, Lily epäilee Jamesia. Jamesilla on salattavaa Lilyltä. Antakaa anteeksi nopeasti hutaistu tarina...
Varoitukset: Kiroilua, väkivaltaa mukana. Tosin vasta lopussa.. One-shot, ensimmäinen ficci finissä : )
A/N: Tässä olisi nyt ensimmäinen kirjoitettu ficci. Toivon, että saisin rakentavaa palautetta.
James suoristi silmälasinsa. Ne olivat taas valahtaneet alaspäin ilmiintyessä. ''Että minä vihaan näitä laseja'' James mutisi samalla kun lähti kävelemään kohti kuuluisaa Sherwoodin metsää. Hän oli Nottinghamin laitamilla, salassa vaimoltaan. Hän huokaisi. Hän valehteli Lilylle joka päivä. Miten minä saatan, hän kysyi usei itseltään. Se oli alkanut silloin, kun Lily oli tullut raskaaksi. Hän huokaisi taas pettyneenä itseensä. Harry-parka. Hänen isänsä petti hänen omaa äitiään käymällä vieraan naisen luona. Aina kun James mietti tuota kaikkea, hän tunsi painavaa syyllisyyttä ja pelkoa, mitä kävisi kun Lily saisi tietää. Kukaan ei haluaisi kokea Lilyn raivoa. James itse ei ollut koskaan joutunut Lilyn tulilinjalle, kun tämä todella suuttui. Hän ajatteli Lilya. Hän oli Jamesin mielestä maailman kaunein nainen. Hänen pitkät, selkään asti ulottuvat tulenpunaiset hiukset olivat silkinsileät. Hänellä oli suuret, vihreät silmät jotka tuikkivat kauniisti Lilyn katsoessa Jamesia. Lily oli Jamesin ensirakkaus, johon James oli rakastunut ensisilmäykseltä. James oli nähnyt vaivaa, että oli pystynyt hurmaamaan Lilyn. Lily oli vihannut häntä lähes koko kouluajan, mutta lopulta Lily oli vastannut Jamesin tunteisiin. James oli silloin ollut onnensa kukkuloilla. Miten hän saattoi pettää Lilyä? James oli vihainen itselleen, hän vihasi itseään. Mutta syy pettämiseen oli Wendaline. Hehkeä blondi, johon James oli tutustunut kerran, kun oli jahdannut Wendalinen käsilaukun varastanutta velhoa. Wendaline oli juuri sellainen nainen, jonka ei tarvinnut tehdä töitä kaljuunoiden eteen. Kaljuunat tulivat hänen luokse rikkaiden velhojen mukana, jotka lumoutuivat Wendalinen kauneudesta. Hänellä oli pitkät, platinanblondit hiukset, jotka yltivät takapuolelle asti. Hänellä oli suuret, kirkkaan turkoosit silmät. Hänen ripsensä olivat uskomattoman pitkät ripset, joilla hän velhot lumosi. Hän oli uskomattoman kaunis, hänen vartalonsa oli täydellinen. Jokainen kaari oli kiinteä ja täydellinen. James epäili, että hänessä oli veelan verta. James oli lumoutunut Wendalinesta, kun Lily oli tullut raskaaksi. James oli kärsimätön luonne. Lily oli ollut raskauden ajan kuin nunna, ja Jamesin oli pakko päästä purkamaan paineita johonkin.
''Et siis hylännyt minua? Pelkäsin ettet ollenkaan tulisi'' Wendaline sirkutti räpsytellen ripsiään. ''En olisi jättänyt tätä mistään hinnasta paitsi.'' James vastasi. Hänen äskeisestä apaattisuudeta ei ollut mitään jäljellä. James käveli tuttuakin tutumpaan makuuhuoneeseen blondin perässä. Syyllisyys oli kutistunut olemattomaksi Jamesin sisällä.
Samaan aikaan Godricin notkossa Lily oli juuri laittanut Harryn nukkumaan. Hän oli surullinen ja epätoivoinen. Hänestä tuntui, kuin olisi sumussa. Hän tiennyt mitä tehdä. Hänen päivänsä olivat aina samanlaisia: Aamun varhaisina tunteina hän kuuli Jamesin kömpivän sänkyyn. Lily ei ollut huomaavinaankaan aviomiestään. Tämän jälkeen kului muutama tunti, ja Harry herätti Lilyn vaativalla äänellä. James nukkui siinä vaiheessa jo sikeästi, eikä kuullut poikansa nyyhkettä. Lily syötti Harryn ja söi sen jälkeen itse ja luki Päivän Profeetan. Vain se oli ainoa asia, mikä muuttui hänen elämässä. Uutiset vaihtuivat. Jos ne eivät vaihtuisi, Lilyn elämä olisi koko ajan samanlaista. James nukkui puoleenpäivään. Lily kävi usein tapaamassa vanhaa Bathildaa, ystävällistä vanhaa naista naapurista. Lily saattoi käydä Viistokujalla tai jossain muualla, kunhan sai ajan kulumaan. Lily palasi Harryn kanssa juuri ennenkuin James lähti taas jonnekkin. Lily ei jaksanut edes kysyä minne. Hänelle oli aivan sama. Hän teki jotain kotonaan, mitä sattui keksimään. Kun Lily peitteli Harrya, hän ajatteli tuota kaikkea. Hänen teki mieli itkeä, hän ei tiennyt mitä tehdä. Yhtäkkiä pöllö sai Lilyn palaamaan todellisuuteen. Lintu koputti vaativasti Pottereiden ikkunaan, joten Lily meni katsomaan, mitä sillä hänelle oli. Kirje oli Lilylle, lähettäjän nimeä siinä ei ollut. Kirje kuului näin:
Hei Lily
Olet huomannut varmasti, että Jamesin käytös on muuttunut. Hän on muuttunut etäiseksi, eikä enää puhu minulle tai Siriuksellekkaan niin avoimesti-
Tässä vaiheessa Lily piti tauon. Kirje oli selvästi Remukselta.
Mikä hänellä on? Olen kysynyt sitä häneltä, mutta hän ei myönnä mitään. Hän välttelee aihetta, joten hänellä on selvästi jotain salattavaa. En kirjoita siksi, että haluaisin tuhota avioliittonne. Päinvastoin, olen teidän kummankin ystävä, ja haluan, että liittonne säilyisi pitkään. Voisitko vastata, jos tiedät jotain? Olen huolissani hänestä.
Ystävänne Kuutamo
Lilylle nousi kyyneleet silmiin. Hän siis salasi jotain myös parhaimmilta ystäviltään. Tänään Lily aikoi valvoa ja puhua Jamesin kanssa. Luettuaan kirjeen hän meni ylös makuuhuoneeseen. Tänä iltana hän selvittäisi asiat, eikä jättäisi mitään hampaankoloon.
Kello lähestyi aamu kolmea, kun ulko-ovi kävi. James hiipi ylös, mutta Lilyn tarkka kuulo ei pettänyt. Hän ryhdistäytyi ja kietoi kätensä polviensa ympärille. Hän tuijotti pimeyteen, kunnes ovi avautui ja huoneeseen tulvi valoa. ''Lily, olet vielä hereillä...'' James soperteli vaimolleen. ''Niin olen.'' Lily vastasi lyhyesti eikä nostanut katsettaan mieheensä. ''Onko joku ongelma?'' James kysyi, vaikka taisikin tietää, että tämä liittyi häneen. ''Onko joku ongelma?'' Lily matki miestään ''AI ONKO JOKU ONGELMA SAATANA?'' Lily kirosi ja nousi sängystä. James astui askeleen taaksepäin peläten Lilyä. ''Älä huuda, herätät Harryn.'' James sanoi varovasti, vaikka tiesi pojan heräävän pian. ''AI NYT ALAT VÄLITTÄÄ POJASTASI?'' Lily kiljui hysteerisesti. ''Lily kiltti! Älä huuda tai Harry herää.'' James sanoi pienesti, koska pelkäsi vaimoaan. Lilyn hiukset olivat kuin tuli ja hänen silmistä hehkui puhdas raivo. Harry oli kuitenkin sikeäuninen, eikä kuullut vanhempiensa riitaa. ''Mikä sinulla on Lily?'' James kysyi varovasti. ''AI MIKÄ MINULLA ON? MISSÄ LUUHAAT KAIKET ILLAT?'' Lily kiljui edelleen vihaisesti. Jamesin pelko kasvoi silmissä. ''Minä olen sanonut joka ilta, että menen muutamalle Remuksen ja Siriuksen kanssa Vuotavaan Noidankattilaan!'' James vastasi äkäisesti. ''Ei kukaan kestä sinun kusipäisyyttäsi vittu näin kauaa! Ja kuinka muka meidän kullalla voi juoda joka ilta?'' Lily kysyi, mutta ei enää huutanut, koska halusi kaikki tiedot kerralla selväksi. ''Hei, Lily, minä olen järjestänyt meidän raha-asiat. Ja jostain syystä ystäväni ovat kestäneet minua!'' James vastasi. ''Olitko näkymättömyysviittasi alla vai miksi Remus ei ole nähnyt sinua?'' Lily kysyi pistävästi mieheltään. ''Mitä sinä tuolla tarkoitat?'' James kysyi yllättyneenä. Tällä kertaa oikeasti. ''Sitä vain, että Remus kirjoitti minulle olevansa huolestunut sinusta. Voisit huomioida muitakin. Ei maailma pyöri sinun napasi ympärillä, saatanan kusipää.'' Lily sanoi julmasti. ''Mikä sinua vaivaa?'' Lily jatkoi itku kurkussa. James pysyi hiljaa eikä vastannut. Lily menetti hermonsa ja tarttui miestään hartioista ja ravisteli häntä rivakasti. Jamesin taskusta tipahti valokuva. Siinä ei ollut Harry. Ei Lily. Ei edes kouluaikainen kuva ystävistä. Ei, siinä oli kuva blondista naisesta joka lähetti lentosuukkoa kuvan katsojalle. Lily oli tyrmistynyt. Hän tuijotti kuvaa. ''Kuka hän on?'' Lily kysyi vaimeasti. James ei vastannut. ''VASTAA!'' Lily kiljui itkien. Nyt Harrykin heräsi. Hän alkoi itkeä, vaikka hän oli vasta viikon, hän oli poikkeuksellisen kehittynyt ikäisekseen. Eihän se sopinut, että äiti itki! ''Noniin katso mitä sinä teit!'' James tuskaili ja otti Harryn syliin. ''AI MINÄ TEIN? SAATANAN GIGOLO! HELVETIN PETTURI ANNA HARRY TÄNNE MINÄ LÄHDEN TÄÄLTÄ! EN HALUA KOSKAAN NÄHDÄ SINUA!'' Lily kiljui kovempaa kuin kurkustaan ääntä sai. Hän tavoitteli Harrya, mutta James ei antanut poikaa hänelle. ''Lily, kiltti, kuuntele ensin.'' James pyysi ahdistuneena. Lily esitti muutaman vastalauseen, mutta suostui kuuntelemaan. James kertoi, että tapailu oli alkanut kun Lily kertoi odottavansa Harrya. Hän oli puutteessa, koska Lily ikäänkuin kahlitsi itsensä kuin nunna. Siinä vaiheessa Lily älähti vihaisesti. ''No anteeksi, jos satuin odottamaan sinun lastasi!'' Lily tiuski. James oli laskenut Harryn pinnasänkyyn. ''Pakkuunnu!'' Lily sanoi ääni täristen osoittaen taikasauvallaan laukkuaan. Harryn ja hänen vaatteet menivät siisteihin pinoihin laukkuun. Lily otti laukun olalleen ja käveli kohti Jamesia. Hän halusi satuttaa miestään. Ei taioilla, vaan itse. Hän veti nopeasti nyrkkinsä taaksepäin ja mäjäytti Jamesia suoraan nenävarteen. ''AI SAATANA! !'' James huusi kivusta. Lily otti Harryn ja ryntäsi portaisiin.
Hän oli juuri avaamassa oven kun sai itse ovesta. Oven pamautti auki ulkoapäin epävarmasti horjuva Sirius. Ilmeisesti muutama tuliviski paukku liikaa Lily ajatteli mutisten ''Entistus'' osoittaen sauvallaan nenäänsä. ''Mutta shehän on Harrrrryyyy Photteeeeeer!'' Sirius hoilotti katsoen kummipoikaansa. ''Ei jumalauta, Sirius mitä helvettiä sinä täällä teet?'' Lily kirosi ja katsoi Siriusta murhaavasti. Sirius otti Lilyn olalta kiinni, mutta Lily väistä ja Sirius oli kaatua tyhjien pullojensa kanssa. ''Mikshi sä yrithät kaathaaa mut?'' Sirius tuskaili ja kompuroi ryhdikkäämpään asentoon. Lily ei vastannut, vaan avasi oven ja kaikkoontui heti porttien ulkopuolella.
''Olen pilannut aivan kaiken. Olen pilannut kaiken.'' James hoki nojaten käsiinsä sohvalla. Lily ja Harry oli poissa. Hänelle kaikista rakkaimmat asiat koko maailmassa. Hän antaisi mitä vain, kunhan saisi heidät kotiin. ''Et shinä aaiivan kaikkea ole philannut!'' Sirius lohdutti. ''Ai miten niin en?'' James kysyi katsoen ystävään. Sirius nosti kaksi tuliviski pulloa Jamesin baarikaapista ja sanoi: ''Oleth jhättänyt minulle juotavaa. Sä et oo kaikkee pilannu.''