Sydänääni || K-11

[Rowena]

Alaotsikko: (Lilyn sydän/Severuksen sydän, ficlet, K-11, angst plus hippunen huumoria)

Otsikko: Sydänääni
Kirjoittaja: Rowena
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: Huumorilla höystetty angstinen ficlet
Varoitus: Kuolema
Paritus: Lily Evansin sydän / Severus Kalkaroksen sydän
Tiivistelmä: Lily Evansin sydän on juttutuulella.
Kirjoittajan sana: En ole kiireiden takia pariin kuukauteen ficcejä kirjoittanut, mutta kun unta odotellessani sain kutkuttavan idean ficletiin, niin pakkohan tämä oli paperille sylkäistä. Sydänääni menee Sataseen sanalla 047. Sydän.


SYDÄNÄÄNI

Minä olen Lily Evansin sydän. Minä sanon tum-tum ja sykin Severus Kalkarokselle. Minä olen punainen.

Noin kymmenen senttimetriä yläpuolellani ovat Lily Evansin aivot. Ne sanovat hoks-hoks ja ajattelevat James Potteria. Ne ovat harmaat.

Koska aivot ovat isompi elin, ja koska ne ovat ylempänä, niillä on ylin päätösvalta. Ne pakottavat minut lopettamaan Severus Kalkaroksen ajattelemisen. Sitä en tietenkään voi tehdä, mutta minä teeskentelen.

Lily Evansin aivot valitsevat James Potterin, ja minä itken verta, koska Severus Kalkaroksen sydänääni sointui niin hyvin yhteen oman ääneni kanssa.

Lily Evansin maksa hajottaa kermakaljaa, mutta se ei ehkä kuulu tähän tarinaan.

Allani rupeaa kasvamaan Harry Potter. Kiinnyn siihen, koska se on yhtä punainen kuin minä. Aina toisinaan itken kuitenkin vähän lisää verta (ehtymätön luonnonvara), mutta se ei haittaa, kukaan ei huomaa, koska olen piilossa rintalastan alla.

Kun Lordi Voldemortin sydän, aivot ja värttinäluu langettavat avada kedavran, minä hihkaisen. En siitä ilosta, että saan lopettaa työnteon, vaan siksi, että olin oikeassa. Jos olisin saanut pitää Severus Kalkaroksen sydämen, emme olisi tässä jamassa. Lähetän voitonriemuisen signaalin Lily Potterin aivoihin. Että hoks-hoks nyt vain!

Ja sitten minua ei enää ole, mikä on melkoisen perseestä.

[Mortti]

Olisit kuunnellyt sydäntäsi, Lily  

Hauska ficlet. En näitä lue usein, mutta erikoisemmat kelpaavat aina. Lempilauseekseni nousi, yllätys yllätys, 'Lily Evansin maksa hajottaa kermakaljaa, mutta se ei ehkä kuulu tähän tarinaan'. Inspiroiva ajatus. Viimeinen lause jäi jostain syystä vaivaamaan, tiedä miksi.

//Ikärajan olit asettanut liian korkeaksi, mielestäni.


M

[Sca]

Voi awwws ♥

Okei, nyt mä vakavasti ihmettelen itseäni ja mielenterveyttäni (ihan kuin en jo muutenkin epäilisi) tuon takia, sillä mä en pidä kummastakaan hahmosta kauheasti enkä siksi ole tätä paritusta lukenut, mutta tämä vaan oli niin hiton kiva. Oikeasti, mulla on nyt kauhea identiteettikriisi tai joku, kun mä olen lukenut näitä sun Severus/Lily -fikkejäsi, ja tykännyt niistä kauheasti. Ja tajunnut, että tämähän on tosi hyvä paritus.

... Joo, ja tämän vuodatuksen jälkeen itse fikkiin. Kuten äsken ehkä jo ilmeni, tykkäsin tästä kovasti. Aloin nyt miettiä omaa lempilausettani tästä, kun Morttikin omansa sanoi, mutta en mä osaa sanoa yhtä! Tässä oli paljon hauskoja ja oivaltavia kohtia, joista pidin. Vaikka sydän tässä angstasikin, tämä ei kuitenkaan mennyt liian angstiksi, mutta huumori ei kuitenkaan mennyt yli. Äh, mä en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään kunnon kommenttia, niin en oikein saa nyt itsestäni irti kaikkea, mitä haluaisin sanoa

Jjeps, thanks a lot tästä (). Omg, alkoi tehdä mieli kirjoittaa itsekin Severus/Lilyä

[Qktay]

Lähetän voitonriemuisen signaalin Lily Potterin aivoihin. Että hoks-hoks nyt vain!

Ja sitten minua ei enää ole, mikä on melkoisen perseestä.

Tuossa kohti oli pakko naurahtaa, aika terävä sydän  
Mahtava idea muutenkin.
Tää olis ehkä kuulunu huumoripuolelle mutta nojaa, sinä päätät <;
Kuitenki, kiitos tästä 

~Qktay

[Paineside]

Aivan nerokas tämä :'D Vaikka yleensä en oikein tykkää Lily/Severuksesta, tämä iski ja kovaa. Mukava katkeruuden maku tuon sydämen ajatuksissa (voiko niitä sanoa ajatuksiksi kun se on sydän?), sellaisia huumorilla pisteleviä ja mitä-minä-sanoin-fiiliksellä silattuja. Juuri oikeita minun pessimistiselle mielelleni.

Lily Evansin aivot valitsevat James Potterin, ja minä itken verta, koska Severus Kalkaroksen sydänääni sointui niin hyvin yhteen oman ääneni kanssa.

Tuo oli ehkäpä koko ficin nokkelimmista oivalluksista, siis tuo, että sydän itkee verta.

Kuten huomaa, en oikein saa kunnon kommenttia kasaan. Kiitos tästä!
- Paine

[Sirina Black]

Aika aaaawwww ficlet. <3

Samanaikaisesti sekä angstinen että suloinen ja hauska. 

Lily Evansin aivot valitsevat James Potterin, ja minä itken verta, koska Severus Kalkaroksen sydänääni sointui niin hyvin yhteen oman ääneni kanssa.

Lily Evansin maksa hajottaa kermakaljaa, mutta se ei ehkä kuulu tähän tarinaan.

Lähetän voitonriemuisen signaalin Lily Potterin aivoihin. Että hoks-hoks nyt vain!

Pari kohtaa jossa tyrskähtelin ihan kympillä... Etenkin tuo loppu. 

Oli vaikea päättää lempikohtia (olisi pitänyt lainata koko ficci), mutta nuo kaksi nousivat ehkä korkeimmalle.


*Sirina kiittää ja kumartaa*

[Marlene McKinnon]

Okei. Jospa vaikka tästä aloitan kommentoinnin. Kun kerroin lukeneeni, tämänkin. En mä muiden ficcejä jaksa enää lukea, on kiinnostavampaa lukea tuntemansa ihmisen juttuja.  Ja on ihan kiva tietää, ettei ainakaan huono ole.

Tykkään tuosta suorasta aloituksesta, siitä että asia tuodaan noin vain esille. Että lukija tietää koko ajan, että kyseessä on sydän, ja mikä jutun idea on. Joskus on kivaa,  että asiat tuodaan esille selkeästi, eikä liian taiteellisesti. Sekin on taiteellista, että osaa tehdä sen ilman tylsyyttä. Hienosti osoitat tietäväsi edes jotain biologiasta, ihmisen anatomiasta, vaikka aina ei siltä vaikuttaisi, että tuonkaan vertaa tietäisit. 

Ehkä tämä voisi olla hieman pidempi. Ei paljoa, mutta vähän. Kun asiat ovt tässä vain "näin asia on ja näin ja näin". Tosi paljon asioita, ehkä jotain olisi voinut jättää pois tai kirjoittaa aiheesta toisenkin lauseen.

"vaan siksi, että olin oikeassa. Jos olisin saanut pitää Severus Kalkaroksen sydämen, emme olisi tässä jamassa. Lähetän voitonriemuisen signaalin Lily Potterin aivoihin. Että hoks-hoks nyt vain!" Lempilauseeni, koska se tuntuu olevan tärkeä asia kertoa tämän ficin kommentoinnissa. Mutta minusta tämän olisi voinut lopettaa tähän.

[Rowena]

Rowenan huulet sanovat puss-puss kommentaattoreille!

Mortti, kiitos kommentistasi! Hmm, juu, ikärajan olen ehkä arvioinut turhan ylös. Niiden päättäminen on niin turkasen vaikeaa! Sain kerran kommenttia siitä, että olin aliarvioinut ikärajan, ja sen jälkeen olen mieluummin yliampunut rajoitusta päättäessäni.

Sca, jeah, olen ehdollistanut sinua lukemaan Liy/Severusta, jeahjeahjeah! Kirjoita ihmeessä L/S:ää, sitä ei ole Finissä tarpeeksi. Kiitos kommentistasi!

Qktay, ai huumoripuolelle? Saan huumoripuolelta näppyjä kieleeni . No ei kai. Kiitos kommentistasi!

Paineside, kiitos kommentistasi! Hauskaa, että tämä iski, vaikka et niinkään L/S:stä välitä.

Sirina, kiitos kommentistasi! Hauskaa, että tyrskähtelit, mutta myös poimit tästä angstin.

Marlene, HAHA, hauskaa, että yllätyit, miten hyvin ihmisen biologian tunnen (olen katsonut Greyn anatomiaa)! No joo, vähän piti kuuklesta lunttailla. Meinasin loppulauseessa käyttää latinaa, mutta ajattelin, että sitten menee taiteen puolelle x). Kiitos kommentistasi!

[hiddenben]

Olen Kommenttibingo-haasteen myötä kommentoinut kaikenlaisia tekstejä Finissä ja tämän ficin löysin, kun lähdin etsimään sopivaa tekstiä kohtaan "Teksti, joka on julkaistu 2010 tai aiemmin". Ja mikä löytö! Huippuhauska idea ja erinomaisesti toteutettu juuri tämän mittaisena ja juuri tässä sävyssä. Vaikka sydäntä kuvataan usein olevan se, joka johdattaa tunteita, tällainen toteava tyyli ja melkeinpä besserwisser-meno sopii Lily Evansin sydämelle täydellisesti

Huumorin ja draaman sekoitus toimii myös hyvin. Sydämestähän voisi tehdä vaikka millaisen persoonallisuuden, mutta tässä tosiaan tyyli ja valikoitujen hetkien täsmällinen, lyhyt kuvaus osuivat hyvin yhteen. Kun lukija tietää sydämen omistajan kohtalon, rivien väliin saakin jäädä valtavasti tapahtumia ja hetkiä. Silti tässä esitellään ne tärkeimmät: Severus, James, Harry ja Voldemort. Ja jälkiviisauden mahti, ai että. Rakastin tuota Että hoks hoks! nyt vaan -kohtaa lopussa, sydän sai järjen ja tunteen mittelössä sivallettua siinä viimeisen miekaniskunsa

Hauskaa myös huomata, että vaikka ficciesi aiheet ovat syventyneet ja muuttuneet vuosien varrella, tyylisi on silti tunnistettavissa ja sekin on vuosien varrella kehittynyt yhä oivallisemmaksi. Huumorisi on lyömätöntä, kiitos tästä ja näistä Finin uumenista löytyvistä aarteista

[Rowena]

Hiddenben, sulla on ollut melkoiset arkelogiset kaivaukset . Mutta hauskaa, että kaivoit esille tällaisen muinaismuiston, oli mukavaa yrittää muistella, mitä omassa elämässä on ollut meneillään, kun oon tämän kirjoittanut joulukuussa 2009. En muista itse kirjoitustilannetta (monen pidemmän vanhan ficin kirjoittamisen muistan yllättävän kirkkaasti), mutta monta muistoa palasi kyllä mieleen tuolta vuodelta.

Hauskaa myös huomata, että vaikka ficciesi aiheet ovat syventyneet ja muuttuneet vuosien varrella, tyylisi on silti tunnistettavissa ja sekin on vuosien varrella kehittynyt yhä oivallisemmaksi. Huumorisi on lyömätöntä, kiitos tästä ja näistä Finin uumenista löytyvistä aarteista.

Näistä sun sanoista tuli tosi hyvä mieli <3! Musta tuntuu, että kirjoitan näin kolmekymppisenä ihan samoista teemoista ku kakskymppisenä, mutta värejä on tullut lisää.

Kiitos vielä <3!