Ficin nimi: Not Gonna Get Us !
Kirjoittaja(t): Takku
Oikolukija/Beta: -
Fandom: Twilight
Tyylilaji/Genre: Draama, romantiikka ja hieman toiminta
Ikäraja: K-11
Paritus/Päähenkilöt: BellaxEdward sekä Jacob
Varoitukset: Lievä kiroilu.
A/N: Kuuntelen liikaa tota kappaletta >8'D Mutta kun katsoin musiikkivideon, osasin kuvitella laulajien paikalle Edwardin ja Bellan, ja Jacobin hihhuloi vaan perässä.
Luku 1 : Pakomatka
BPOV:
Istuin pöydässä, tuijottaen ulos ikkunasta. En uskonut sitä. Luin yhä saman lehtiotsikon "Kaksi teininipoikaa aloittivat tappelun keskellä katua!" Edward...Jacob...miksi heidän pitää aina tapella? Miksi, miksi...ja ne sanat jotka Jacob sanoi. "Valitse Bella. Joko jää tai tuli. Jos valitset väärän, vannon kautta sukuni, että vainoan sinua." Miksi? MIKSI? En ymmärtänyt.
-Bella? Oletko jo hereillä? kuulin Charlien äänen.
-Ju-juu... vastasin hieman vaisusti, ja peitin lehtiotsikon, kun Charlie käveli keittiöön. Piti keksiä tekosyy, jotta voisin hipsiä pois kotoa kun Blackit tulisivat.
-Isä...Voinko mennä Jessican kanssa elokuviin tänään? kysyin toiveikkaana. BELLA! Olisit parempaakin keksinyt. Tyhmä minä..
-Elokuviin? Mutta, etkö tahdo nähdä Jakea tänään? Vai onko taas riitaa? kauhea kysymysmäärä. Päästin vastaukseksi tuhahduksen.
-Antaa olla. Menen vain ulos, päiväksi, sanoin lipsauttaen sanan "päiväksi" hiljaa. Juoksin ylös, ettei Charlie estäisi. Vaihdoin yöpukuni tavalliseen asuun, ja pakkasin reppuuni tarvikkeet. Yöpuku, rahaa, kännykkä ja suihkupussi sekä muun tarpeellisen. Heitin repun ikkunasta, ja juoksin itse alakerran kautta ulos. Hain repun ja lähdin autolle. Pian minut valtasi tunne, että joku olisi tulossa. Näin tutun auton kauempana. Hitto...Jake ja Billy olivat tulossa. Lähdin ajamaan toiseen suuntaan, niin kovaa kun vanhalla autollani pääsin. Kaahasin pian tutulle tielle, eli tielle josta pääsi Culleneille. Huomasin, että vain Edward olisi paikalla. Pysäköin auton, ja harpoin ovelle.
-EDWARD! huusin tarpeeksi kovaa, sillä pian ovi avautui. Edwardin ilme muuttui kun näki minut. Oli pitänyt arvata: Itkin. Nyt nyyhkytin, ja syöksyin suoraan halaamaan Edwardia, painoin pääni tuon rintaa vasten.
-Bella...onko joku kuollut? Edward kysyi hämillään.
-Ei...tahdon pois täältä. POIS! anoin, huusin kuin pikkulapsi.
-Mutta...miksi? Edward oli liian hämillään, tajutakseen.
-Jake...aikoo vainota minua!
-...mitä?
-Valitsin sen mielestä väärin. En voi elää täällä enää, vie minut pois! kiljuin. Selkäpiitäni karmi. Pyysinkö minä, että minut vietäisiin pois? Kyllä, se olin minä.
-Se koira...lupaan, että se ei koske sinuun, menemme jonnekkin... Edward lupasi.
Istuin Edwardin volvossa. Tien päällä, meillä ei ollut mitään tietoa, minne menisimme. Ajoimme niin kauas, kun oli tarve. Katsoin tietä, oli talvi.
-Onko se saanut vihjettä..? kysyin hiljaa, katse ikkunassa.
-Ei, se alkaa kyllä epäilemään. Charlie mainitsi, että Bella lähti jonnekkin. Mutta ei hätää, Edward rauhoitti. Tyydyin nyökkäämään.
-Oletko ajatellut...siis että minne menemme? kysyin epävarmana. Tahdoin pois, mutten alkaa kulkea ympäri maapalloa.
-En. Mutta kovennan vauhtia, sillä se tajusi, Edward huomasi, ja kiihdytti vauhdin noin sataankahdeksaankymppiin. Painoin pääni polviini. Miksi. MIKSI? Mietin niitä sanoja yhä. En osaisi nyt ajatella muuta...
Vietimme yön motellissa. Jouduimme nukkumaan parisängyssä, ja vihasin niitä.
-Enkö oikeasti voi nukkua sohvalla? Lepää SINÄ sängyssä, anelin.
-Et, Edward vastasi varmaan samalla sanalla miljoona kertaa. Istuin sängyllä.
-No mikset sinäkin voi olla tässä vieressäni. Tahdon herätessäni varmistuksen, että olet vieressäni, anelin yhä.
-Hyvä on, mutta lupaa että saan tarvittaessa herättää sinut?
-Totta kai! Muttet silloin kun tahdot vessaan, nauroin hieman. Edward huokaisi, ja käveli sängylle, mennen istumaan.
-Nuku nyt, kuului käsky. Nyökkäsin hymyillen, ja painuin pehkuihin. Tunsin hiuksillani tutun kylmän käden silityksen.
----
On vähän lyhyt...:--)
