Title: 3 henkilöä, joista uneksittiin
Author: Tinppa
Genre: Fluff, romance, draama, slash, dialogi
Rating: K-11
Pairing: Harry/Cedric, Ron/Seamus, Draco/Harry
Disclaimer: Kaikki Pottermaailmaan kuuluva kuuluu Rowlingille.
Summary: "Mennään naimisiin."A/N: Kirjoitettu
3 kertaa kun... -haasteeseen,
Osastohaasteeseen ja
Kolme ikärajaa -haasteeseen.
3 henkilöä, joista uneksittiinCedric DiggorySuuria lumihiutaleita putoili hitaasti taivaalta vitivalkoiseen maahan. Pipopäinen Harry juoksi esiin nurkan takaa pipon tupsu heiluen. Harry pysähtyi hetkeksi katselemaan ympärilleen, ennen kuin juoksi lumikinoksen taakse ja kyykistyi.
-Harry, mihin sinä menit? Cedric ihmetteli ääneen katsellen samalla ympärilleen. Pian hän näkikin Harryn punaisen pipontupsun näkyvän lumikinoksen takaa. Cedricin kasvoille levisi leveä hymy, ja hän suuntasi kulkunsa lumikinoksen luo.
-Löysinpäs, Cedric sanoi Harrylle lempeästi lumikinoksen toiselta puolelta.
-Miten onnistuit? Harry kysyi ja nousi seisomaan. –Varmaan huijasit?
-Pipontupsusi paljasti sinut, Cedric tokaisi Harryn kävellessä hänen luokseen.
-Itse menit ostamaan tämän minulle, joten on sinun vikasi, että se tupsu näkyi, Harry selitti ja tuijotti Cedriciä silmiin. –Muuten olisin laittanut sen tupsuttoman pipon enkä olisi paljastunut.
Cedric naurahti ja kietoi käsivartensa Harryn ympärille, minkä jälkeen hän painoi Harryn huulille pitkän suudelman.
Pian Harry tunsi jonkun tökkäisevän käsivarttaan.
-Harry. Harry! kuului Hermionen ääni hänen viereltään. Harry havahtui.
-Mitä nyt? Harry kysyi ja vilkaisi Hermionea ja Ronia.
-Kalkaros tulee, Hermione ilmoitti. -On aika mennä tunnille.
Hermione harppoi luokkaan ensimmäisten joukossa Harryn ja Ronin jäädessä oppilasporukan perälle.
-Mitä oiken mietit? Ron kysyi. –Olit jonkin aikaa ihan omissa maailmoissasi.
-En mitään, Harry töksäytti vastaukseksi. –En yhtään mitään.
Seamus Finnigan-Harry?
-Niin, Ron?
-Minulle tapahtui eilen jotakin tosi outoa, ja minusta tuntuu, että minun pitää avautua siitä jollekulle.
-No kerro.
-Tuota… Tuota noin… Minä… Tuota…
-Niin?
-Kun minä… Minä…
-Käy jo asiaan!
-Minä taidan olla homo.
-Homo?
-Niin. Homo. H-o-m-o.
-Joo, hoksasin kyllä. Miksi luulet olevasi homo?
-No kun tuota… Hengasin eilen Seamusin kanssa.
-Niin? Jatka.
-Siinä sitten juteltiin ja niin edes päin.
-Okei?
-Siinä sitten kerroin jonkun vitsin ja…
-Menitte sänkyyn?
-Harry!
-No anteeksi. Mitä sitten tapahtui?
-No, Seamus alkoi nauraa tosi paljon sille minun vitsilleni.
-Ja?
-Ja tajusin, että Seamusilla on tosi ihana hymy ja nauru.
-Etkä saa Seamusia ja hänen hymyään mielestäsi.
-Joo. Juuri niin.
-Taidat olla pihkassa, Ron.
-Olen ajatellut Seamusia koko ajan.
-Eli olet pihkassa häneen.
-Niin kai sitten. Olenko minä nyt homo?
-Taidat olla, mutta muista, ettei homoudessa ole mitään vikaa!
Harry PotterPimeä makuuhuone oli hiljainen kuorsaamisen ääniä lukuun ottamatta. Luihuiset nukkuivat sikeästi sängyissään.
-Harry, kuului pian Dracon sängystä. –Harry, minä rakastan sinua.
Selällään nukkunut Draco kierähti vasemmalle kyljelleen. Hän laittoi kätensä vieressään olevan peittokasan päälle aivan kuin olisi ottanut vieressä nukkuvan henkilön kainaloonsa.
-Harry, Draco mutisi unissaan. –Mennään naimisiin.
Seuraavana päivänä oppilaat olivat aamiaisella suuressa salissa. Draco istui pöydän ääressä ja tunki leipää suuhunsa, kun Pansy istuutui häntä vastapäätä.
-Sinusta liikkuu juoruja, Pansy kertoi Dracolle.
-Juoruja? Draco toisti kulmat kohollaan. –Mitä juoruja?
-Hoit kuulemma viime yönä unissasi Potterin nimeä, Pansy selitti. –Crabbe ja Goyle olivat kuulleet, että olit kutsunut Potteria oikein etunimellä.
Dracoa alkoi yskittää leivänmurusten mentyä väärään kurkkuun.
-Oletko nähnyt unta Potterista? Pansy uteli.
-No en todellakaan, Draco kiisti. –Crabbe ja Goyle ovat kyllä erehtyneet.
Draco haukkasi palasen leivästään ja muisteli unensa kohtaa, jossa oli suudellut Harrya.